keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Ässän rakkaus

Tänään oli toko-treenit, ja treenien jälkeen mentiin koirapuistoon. Siellä olikin kiva porukka tänään, koiria oli paljon, mutta Ässä oli ensimmäistä kertaa näin monen koiran kanssa kuin kotonaan! Kaikki tulivat hyvin toimeen ja Ässä juoksenteli iloisesti muiden mukana. :) Aluksi oli vain kolme Ässän lisäksi, mutta sitten tuli pari muutakin. Mm. whippet, jota ihailin salaa koko ajan (en tajua, miksi mulla on tälläinen kiksi vinttikoiria kohtaan), ja Ässän lemppari, Neiti Labradori. Neiti labbiksen kanssa Ässä oli kuin kotonaan, niin luottavaisesti se labbiksen kyljessä hengaili. Ne hölkyttelivät yhdessä ja Ässä hakeutui sen seuraan jatkuvasti. Ehkä rakkautta selitti labbiksen ihanan ystävällinen ja avoin luonne kaikkia kohtaan, tai ehkä se johtuu pentuajan kaverista Fridasta. Oli kyllä ihanan oloinen koira, joskin valtaisan roteva.

Tokottelutkin menivät ihan hyvin, Ässä on edistynyt yllättävän hyväksi kaukokäskyissä! Pystyin jopa askeleen päästä sitä käskyttämään, eikä se liikkunut yhtään eteenpäin! Ja tänään siis ekaa kertaa käskytin kauempaa.. Olen ylpeä :) Alussa kävi kyllä pieni moka. Ässän on vaikea olla seuraamatta juoksevia koiria, ja sille on nyt tullut talvenaikana se, että karkaa haukkumaan muita koiria vapaana. Hihnassa on kyllä yleensä mainiosti. Noh, itse otin seuraamisesta maahanmenoa, ja kävelin eteenpäin matkan Ässän jäädessä maahan. Vieressä teki koirakko kanssa samannäköistä kuviota, mutta koira jäi istumaan. Olin juuri lähdössä takaisin Ässän luo, kun vieressä tekevä koirakko ottikin luoksetuloa! Voi P#¤¤%#"# sanoin minä, kun Ässä ampaisi hetken mietittyään räkyttäen koiran perään.. Onneksi se tuli sieltä, kun toinen koira oli pysähtynyt. Niin se tekee aina vapaanakin ollessaan, ei välttämättä juokse edes luokse, mutta lähemmäs pitää päästä räkyttämään.

Tämä muiden koirien kohtaamis-ongelma häiritsi niin paljon, että kysyin ohjaajalta treenineuvojen sijaan apua tähän, ja sitä sainkin. Itse olen kokeillut 10m liinaa, jonka päälle olisi helppo tallata ja pysäyttää koira, jolloin sen voisi kutsua luokse ja palkata. Siinä Ässä ei ole lähtenyt räkyttelemään pahemmin, kai se tietää olevansa liinassa (vaikka liina siis roikkuu vapaana). Aion kuitenkin jatkossa käyttää sitäkin. Sitten olen kokeillut Ässän hakemista pois niin, että niskasta otan ja kiellän. Siinä on se ongelma, etten ehdi tapahtumapaikalle, kun Ässä tulee jo käskyllä sieltä pois ennen sitä. Ja jos sen onnistuisi tekemään 1/10, niin eipä paljoa auta. Kouluttaja ehdottikin pannan käyttöä, josta saisi nappia painamalla äänen tai suihkeen. Se sopivasti havahduttaisi Ässää, että saisin sen kutsuttua luokse. Kotimatkalla mietin, että voisin vuokrata sellaisen äänipannan tai sitruunapannan (Ässä kun aina räkyttää), tai sitten ostan sumutorven, jota huudatan :D Ne pannat kun maksavat 100e kipale.. En kyllä tiedä toimisiko mun kädessä oleva äänilähde samalla tapaa.

On tämä vaan jännä ongelma, nyt tämän talven aikana kehittynyt. Enkä oikein tiedä miksi, vaikka olenkin sitä yrittänyt miettiä. Kai olen jotenkin vahvistanut sitä, että Ässä ensin räkyttää ja sitten tulee luokse, jolloin se on nyt kasvanut tälläisiin mittoihin. Ihmiset eivät ole mikään ongelma, eihän niistä nyt tarvitse välittää. Noh, pitääpi kokeilla uusia kikkoja, vaikka onpa meillä onneksi näin kesällä mahdollisuus ulkoilla semmoisillakin alueilla, missä ei pahemmin ketään koskaan vastaan tule.

lauantai 14. toukokuuta 2011

Koira kotiin, rauha taloon

Nyt on koira haettu takaisin Salosta, ja kyllä elämä on taas makiaa! Pari viikkoa kun tuossa kerkesin koiratta olla, nosti koirakuume päätään huimasti. Roikuin jatkuvasti ties millä foorumeilla ja pentukuvia katselemassa. Mutta heti kun pääsin Saloon ja kunnon mettälenkille Ässän kanssa, niin johan taas olo tuntui tyytyväiseltä. Nyt kun on koira kotona, on rauha talossa. Ja onpa Ässä vanhentunutkin vuoden viimenäkemältä, sillä 1.5 Ässä täytti 3v! Missä välissä se on kasvanut noin isoksi, sehän osaa nykyisin jo vaikka mitä..

Ässä 3v.

Salossa tulikin mukavasti lenkkeiltyä, ja sama meininki on jatkunut täälläkin. Ilmat ovat suosineet, joten mielummin sitä ulkona kuljeskelee, kun sisällä istuu. Myös se hetken vaivannu velttous on kadonnut, kun pääsee taas ulkoilemaan kunnolla. Salosta kertyikin "muutamia" kuvasia, vaikka yksi reissu jäikin kuvaamatta. Kuvia tuli karsittua rankasti, mutta kyllä niitä nettiinkin tuli paljon. Muokkauksessa oli oma hommansa, koska osa kuvista meni pöljän tummaksi ja pitihäan kaikki pienentääkkin. Tähän nyt liitin muutamia otoksia, lisää sitten albumissa.

Killeäkin tuli kuvailtua, herra on jo 23v.

Salossa tuli käytyä pariin otteeseen lenkillä Katin ja Roope-collien kanssa, ja sitten käytiin äitin kanssa lenkkeilemässä. Yhtenä päivänä tehtiin myös isän ja äidin kanssa reissu kauemmas suomaisemiin, mutta sinne en tietenkään älynnyt kameraani raahata. Siellä ulkoilu maittoi parin tunnin ajan, ja tulipa lintutorniinkin kiivettyä. Ja Ässä tietysti kiipesi myös, kun näki muidenkin menevän.. On se sellainen, että kaikkialle pitää päästä mukaan ja intoa riittää aina muille jakaa. Tänä vuonna sen into uimiseen on entisestään kasvanut, ja nykyisin se rypee myös kaikki mahdolliset ojat ja ja jorpakot. Suoretkelläkin se kävi vastaantulleissa lammessa ja joessa, sekä kolmessa mutaojassa. Isä oli tietysti mielissään, kun olimme liikkeellä hänen uudella siistillä autollaan :D






Täällä päästiin sitten tokoilemaankin, ja se sujui helteestä huolimatta hyvin. Käytin Ässän sitä ennen uimassa viereisessä lammessa, joten helle ei alussa varsinkaan haitannut yhtään. Saatiin kehuja liikkeestä seisomisesta, joka sujuukin nykyisin varsin mallikkaasti. Se tehtiin ihan kuin kokeessa ja nappiin meni. Myös muut liikkeestä jäävät on ihan hyvässä mallissa, ja seuraaminenkin sujuu treeneissä ainakin hyvin. Paikallaolokin on todella hyvällä mallilla, vaikka Ässä katselee myös maisemia välillä. Se on kuitenkin aina tosi rauhallinen. Nyt meidän pitäisikin treenata luoksepäästävyyttä,ruutua ja kaukokäskyjä jotka ovat ihan alussa, sekä noutoa ja hyppyä, joita on jo aloiteltu. Seurausta myös tehdään pienenpieniä määriä, ja ne ovat sivu-käskyllä onnistuneet joka kerta. Nyt pitää olla tarkkana, etten tee niitä liikaa.




Muuttoasiat etenee, kämppis muuttaa kesäkuun aikana pois ja Ville tilalle. Meillä on nyt hakemukset vetämäsä pariinkin paikkaan, jossa toivottavasti olisi sitten oma pihakin! Saapa vain nähdä, milloin ne kämpät vapautuvat. Mutta mikäs se on tässäkään olla.

Työt alkaa mulla tuossa toukokuun lopulla, saa nähdä miten se homma sujuu. Ässä joutuu myös taas kesäkuussa Saloon hoitoon, kun mulla on yhtenä viikonloppuna festarit, eikä ketään täällä, joka voisi koiraa hoitaa (kämppis ja Ville tulevat mukaan). Äiti tosin ottaa Ässän mielellään hoitoonsa, niin saa seuraa sairaslomalleen, joten kaikki ovat tyytyväisiä :D