tiistai 16. helmikuuta 2010

Viikon tottis

Tänään oli taas tottista Meirän hallilla Nokialla. Tällä kertaa meitä oli paikalla vain kolme; Minä, Ida ja Tuula. Päivän aiheena oli käännökset ja täyskäännös, joten niitä opettelin opettamaan Ässälle. Ja siinä olikin sitten oppimista! (vaikka itse asia olikin helppo). Tänään mulla on muutenkin tökkinyt ja pätkinyt kivasti, joten tuo opetus ei oikein meinannut mennä mulle jakeluun (hyvä, että tentistä päivällä selviydyin). Onneksi Tuula oli pitkäpinnainen ja jaksoi ottaa huumorilla mun kömmähtelyt, joten mäkin sen sitten vihdoin ja viimein hokasin. Siinä se mun aika sitten suurimmilta osilta menikin.. :D

Nyt voisin tehdä jonkun lyhyen ja ytimekkään plusmiinus-jutun, sillä mun ajatuksen juoksu ei nyt kykene mihinkään vaativaan analyysiin (ainakaan tuon näytsipäivityksen jälkeen).

Osattiin&Opittiin

+
Hirveästi taas mahtavaa fiilistä ja tekemisen halua! Jes!
+ opin opettamaan täyskäännöksen
+ Ässä odotteli hallissa häkissä vuoroaan, ja osasi olla hiljaa ja nätisti.
+ oli paremmin kuulolla, joskin vieläkin vähän pöllämystyneen oloinen, mutta ei ainakaan haahuillut hajujen perässä niinkuin joskus
+Sain paljon vinkkejä:
- Aina ei tartte seurauttaa opetusvaiheessa, voi käyttää liki-käskyä (tämä hyvä, sillä olen onnistunut hiukka pilaamaan seuraamista liikakäytöllä)
- Miten aletaan treenaamaan paikallaoloa häiriössä, kun se muuten jo luonnistuu mielestäni hyvin
- Miten korjata seurausta (mennään takaisinpäin, varotaan motivaation romahduttamista (palkan vaihtelu/parannus, tehdään harvemmin, voi käyttää likiä ei tartte aina seurauttaa)
- Miten ruveta pidentämään seurausta (ja varotaan romahduttamasta sitä motivaatiota)
- Mitä vaihtelevuutta voisi lisätä treenailuun (peruutus, käännökset, ryömiminen, luoksetulo..)

Kehitettävää

- Järjen juoksu myös ohjaajalla sallittu
- Kontakti olisi voinut olla paljonpaljon parempi, mutta paikka oli vielä toki uudehko ja erittäin häiriöinen
- Olisi voinut tehdä paikalla oloa muiden treenatessa, mutta enpä tajunnut
- Hidas palkkaus, unohdin välillä "Hop"-sanan
- Huononsin taas seuraamista käyttämällä sitä "turhaan" (mutta ainakin nyt älysin sen kunnolla)

Hm, olen vähän huono tekemään tälläisiä listoja, mutta tässäpä tämä. Sain ainakin kätevästi asiat nippuun. Ensviikon tottis meiltä jääkin sitten välistä, kun ollaan Kuusamossa. Harmittaa ihan vietävästi, sillä tuo tottis olisi mulle tosi tärkeää nyt BH-kokeita ajatellen, kun ne kuitenkin merkittävästi parantaa/auttaa mun treenausta.

Ystävänpäivänäyttelyt

14.2. eli ystävänpäivänä oli Pirkanmaan Nakertajien järjestämät ystävänpäivänäyttelyt. Näyttelyt järkättiin Lempäälässä, joten matka oli lyhyt. Tällä kertaa mentiin autolla, kun Timo tuli viikonlopuksi tänne (joskaan ei näyttelyihin mukaan). Näyttelyissä oli virallinen luokka hamstereille johon oli ilmoittautunut n. 150 (mulla ei ole sitä näyttelyluetteloa, kun ne kerkesivät loppumaan) ja pet-luokat muille. Marsuja oli ilmottu aika paljo noin pieneksi näyttelyksi, eli 70kpl. Hiiriä taisi olla n. 15. Mukana olivat siis Momo ja Masi marsut, Tiuku, Viuhti ja Fasu hiiret, sekä Nallukka-hamsu.

Momon arvostelu oli tälläinen:

Yleiskunto: 25/23 kroppa pitkänmallinen, kehittyy vielä
Turkki: 15/15 puhdas, pehmeä
Korvat: 5/5 puhtaat
Silmät: 5/5 kauniit
Kynnet&Tassunpohjat: 10/10 hyvin leikatut, pohjat pehmeät
Rasvarauhanen: 10/10 puhdas
Hampaat: 5/5 puhtaat
Käsiteltävyys: 20/20 kiltti, nuolee, juttelee
Yleisvaikutelma: 5/5

Yhteensä: 100/98 todella lupaava pet-marsu (pääsi vielä pöydälle parhaimmiston joukkoon, ja sai lopulta Kunniapalkinnon turkista)


Olen niin tyytyväinen Momon arvosteluun, mun pieni likka <3 br="br">
Masin arvostelu oli tälläinen:

Yleiskunto: 25/23 voisi olla kiinteämpi, ei saa lihoa enempää (lisää juoksutusta siis!)
Turkki: 15/14 kaunis väritys, puhdas, hieman karvanlähtöä
Korvat: 5/5 puhtaat
Silmät: 5/5 todella kauniit
Kynnet&Tassunpohjat: 10/8 yksi leikattu suoneen, hieman känsän alkua (taas suoneen, argh! seuraavalla kerralla vedän noi kynnet kynsiviilalla..)
Rasvarauhanen: 10/10 puhdas
Hampaat: 5/5 puhtaat
Käsiteltävyys: 20/20 rauhallinen, kiltti
Yleisvaikutelma: 5/5 rauhallinen herra
Yhteensä: 100/95 (parempi kuin viimeksi!)

Hiirilläkin päivä sujui oikein erinomaisesti, paremmin kuin olisin voinut kuvitellakkaan!

Tiukun arvostelu
: Syönyt myös ystäviensä ruoat (:D). Reippaasti turhan tanakka. Hieno turkki ja iho. Hyvät kynnet. Hyvä häntä. Vasen silmä rähmii => tarkkaile, tarvittaessa lääkäriin (:( enpö ollut huomannut) Hieman jännittynyt, mutta ystävällinen. Pienen dieetin jälkeen paremmassa näyttelyvireessä. Laatu B

Fasun arvostelu: Hyvä massa. Kaipaisi hiukan lisää lihaksia selkään. Hieno turkki ja iho. Hyvät kynnet. Tosi reipas ja ihmisiin tottunut. Hassu kuvia :) Laatu A ja sijoittui Rop 3 !

Viuhdin arvostelu: Sabotaasia, joku on kakannut tukkaani (?! Tuomarilla on hauskat arvostelut :D) Hieno massa. Tosi hyvä kuntoinen. Hyvä iho, hiukan epätasainen turkki niskassa, hyvät kynnet. Hyvä häntä. Kädessä kuin kotonaan. Ihana ja hienosti hoidettu lemmikki. Laatu A ja sijoittui Rop 1 !!!

Oli siis tosi hyvät arvostelut, Viuhti hiirten paras ja Fasu kolmas. Nyt pääsee kyllä hiiret dieetille, sillä moni muukin on lihonut ihan liikaa. Lisäksi vähän muokkailin virikkeitä "vaikeammaksi" ja heittelen tästä lähin ruoat puruihin, jotta saavat tehdä töitä sen ruokansa eteen. Ruoka myös vaihtui nyt Rapunzelin Hiirimixiksi, katsotaan josko ne laihtuisivat nyt. Tuomari muuten sanoi Viuhdista, että se pärjäisi loistavasti myös isommassakin porukassa. Tuli tosi hyvä fiilis :)

Nallukka oli siis ulkomuotoluokassa, ja arvostelu oli tälläinen:

Pää,silmät,korvat: Ok
Tyyppi: Pitkä ja kapea
Koko: pienehkö
Perusväri, värimerkit, kuvio: Hyvä, mutta kalpea
Turkki: hyvä
Kunto: Hyvä, mutta voisi olla massavampi
Luonne: Hyvä
Arvosana: Erittäin hyvä.

Sijoitusta ei tullut, mutta enpä sitä odottanutkaan noin suuressa hamsterimäärässä. Pääasia, että saatiin arvostelu :) Tuomareina toimivat englantilaiset Susan Washbrook ja Andrew Bryan, joista A. Bryan arvosteli Nallukan.

Viuhdin ROP 1, Momon KP ja kultasydän, Fasun ROP 3

Pykäsin marsuille nyt huoneeseeni aitauksen, niin saavat juosta tuossa. Marsut tykkäävät kovasti, ja itsekkin tykkään katsella otusten puuhia koneella istuessani. Jospa tuo Masi saisi nyt lihaksia, ja Veeti laihtuisi vihdoin! Marsut myös rohkaistuvat hirveästi tuossa keskellä huonetta juostessa, ja hypähtipä Momo tänään syliinikin salaattia syömään. On se vaan niin ihana pikkuinen!

torstai 11. helmikuuta 2010

Kuvasatoa


Ja taas löytyi joulun aikoihin otettu albumillinen kuvia. Täällä olisi kyllä nätit ilmat uudempienkin kuvien ottamista varten, mutta Ässä on edelleen Salossa.. Kyllä harmitti tänään kotiin pyöräillessä, kun ulkona oli niin nätti ja kuvauksellinen ilma, ja ainoa kuvattava kohde on Salossa! Tottistakin olisi hinku tehdä, mutta sekin jää nyt pelkkiin mielikuvaharjoitteluihin. Koko vuosi on ollut yhtä juoksemista ja kiirettä, mutta nyt sitä vapaa-aikaa onkin sitten liikaa. Noh, sainpa ainakin käytyä nämä kuvat vihdoin läpi.


Ässä on kuulemma viihtynyt Salossa hyvin. Tykkää varmaan, kun ympärillä on enemmän vilskettä ja ihmisiä. Ja kyllähän Salo on Ässän toinen koti, sinne meno on aina niin ihanaa. Sinne se onkin helppo jättää hoitoon, kun poika on kuin kotonaan :)

Vähän olen taas alkanut ikävöimään Salon treenikavereita. Siitä on liian pitkä aika, kun siellä visitoitiin, joten pitänee taas tehdä joku viikonloppu sinnekkin visiitti. Harmi, että seuraavaan reissuun taitaa olla aikaa, kun seuraavaksi tenttiviikko ja sen jälkeen lähdetään Rukalla (ja Ässä tulee mukaan tottakai).

Tosiaan tuosta Rukareissusta: ollaan viikko 8 Rukalla, kun isäni otti sieltä mökin, ja pyysi meitä sinne mukaan. En ole mikään mäkihirmu, joten varmaan lähinnä hiihtelen siellä Ässän kanssa pitkin maita ja räpsin kuvia. Kiva kuitenkin viettää aikaa perheen kanssa ilman koulua ja lomailla ja rentoutu :)


tiistai 9. helmikuuta 2010

Koiratonta elämää


Kaivelin mun valokuvia, ja sieltä löytyi kaksi kansiota Roopesta ja Ässästä, joululomalla otettuja. (täälä) Olin ihan unohtanut moiset, ja juuri tässä kaipailinkin kuvamateriaalia noista kahdesta. Se on niin tylsä aina laittaa kuvia vain Ässästä. Tein nyt muuten valokuvien joukkoon oman albumin marsujen kuville, etteivät ne kansoita tätä blogia ja blogikansiota kokonaan, kun tämän pitäisi kuitenkin olla pääpainoisesti Ässän blogi.



Tämä pari päivää koirattomana olo on ollut kokemus sinänsä. Nythän mulla onkin hyvin aikaa hoidella kouluhommia sun muita, eikä päivää tarvitse suunnitella samalla lailla. Kämpässä nyhvötys ilman koiraa on kuitenkin tylsää, ja nukkuminen se vasta ankeaa olikin yksin. Ulos ei saa aikaiseksi lähdettyä, kun ei ole mitään syytä ilman Ässää. On jotenkin löysempi olo, ja koneella tulee nyhvättyä enempi. Ihan ihmeellistä, miten suuri osa mun elämää tuo koira onkin. Kokoajan päähäni putkahtelee ajatuksia: "älä jätä suklaata tähän, koira syö" "pitää pedata sänky, ettei Ässä karvasta/hiekoita" "pitää mennä laittamaan Ässälle ruoka". Elämä on ehkä helpompaa ilman koiraa, mutta monin verroin tylsempää! Ja äiti vielä joka puhelussa uhkaa pitävänsä Ässän itsellään..

maanantai 8. helmikuuta 2010

Pieni kana Kananen

"Hä?" Onniponniponnero.

Nyt se sitten kotiutui, se kauan unelmoitu ja toivottu Baldwin neiti. Kyseessä on Snoop's Little Chicken eli Bella Kananen, ja hän on syntynyt 2.4.2008. Neiti on yhden poikueen emo, ja tuli meille "eläkkeelle". Kananen pääsi Väinön häkkikaveriksi, ja minun näyttelytettäväkseni ulkomuotoluokkiin. Neiti on pienikokoinen, vain puolet Väinön koosta. Painoa on 656g ja karvattomuus lisää pienuuden tunnetta. Sylissä on kovin luottavainen ja rauhallinen, vaikka vielä vähän ujostuttaa.

Väinö oli aivan onnensa kukkuloilla, kun neiti meille tänä aamuna saapui. Luvassa oli hirmuista rallia ja huutoa, kun Kananen pääsi Väinön aitaukseen. Masi ja Momo seurasivat ihmeissään aidan toisella puolella menoa, ja Momon jo kyllästyttyä Masi vielä jatkoi kateellisena kyttäystä pylly pyörien. Kovin pojat uhittelivatkin toisilleen aidan läpi, mutta tilanteen rauhoituttua makoilivat aita välissä vierekkäin tyttöjen ollessa ihan aitausten toisessa päässä. On siinä mulla miehet.

Pari surkeaa räpsyä sain neidistä otettua, pitänee yrittää jonain päivänä saada näpättyä parempia. Omasta mielestäni kuvat eivät tee lainkaan oikeutta neidin kauneudelle, mutta pistetään nyt jotain esille.

Piskuinen ryppykasani.


Suloinen ruttunaama

Ässäänkin nyt iski se kennelyskä, tosin vain pariksi päiväksi. Minun oli kuitenkin pakko lähteä Saloon ja ottaa koira mukaan, joten Timppa tuli noutamaan meidät autolla. Yskä laantui parissa päivässä (viimeksi yski perjantaina), mutta en viitsinyt rahdata Ässää junaan tartuttamaan muita koiria, joten jätin sen nyt perjantaihin asti Saloon äitini luokse. Olo on jotenkin tyhjä, kun ympäriltä ei kuulu tepsutusta tai tyytyväistä tuhinaa Ässän nukkuessa, eikä satunnaisia turvan tönäisyjä käteen tai jalkoihini painautuvan nukkuvan koiran lämpöä. Kämppiksenikin kaipailee touhottavaa ja iloista jokapaikkaan tunkevaa turpavärkkiä. Mutta eiköhän me perjantaihin kestetä. Harmittaa vain, että nyt jäi taas tämänkin viikon tottis välistä ja menee hyvää treeniaikaa hukkaan.. :(

muoks. Sainpa otettua tänään vähän parempia kuvia, joten lisäilen ne tänne perään.




tiistai 2. helmikuuta 2010

Muumi ja hiiret

Tänään piti tosiaan olla ne tottis-treenit, mutta emme päässeetkään sinne Ässän kanssa kyydin puuttuessa. Olemme kulkeneet treeneihin Idan kyydillä, mutta Tysonilla oli tänään vähän yskää, joten jäivät pois treeneistä. Eipä se mitään, teempä vaihteeksi tälläisen arkisen "päivän kuulumiset" päivityksen.

Aamu alkoi niinkuin jokainen kouluaamu. Heräsin, kävin koiran kanssa lenkillä ja menin suihkuun. Suihkussa ollessani Ässä kuitenkin pongasi herkun: avonainen sipsipussi oli unohtunut sohvapöydälle. Niimpä suihkusta tullessani kohtasin tyytyväistäkin tyytyväisemmän koiran, jonka röyhtäyksistä saattoi haistaa juustonaksut.. Se oli ehtinyt tyhjentää lähes täyden sipsipussin puolilleen, ja nuoleskeli vain tyytyväisenä turpaansa. Olin ihan varma, että se oksentaa huoneeni täyteen koulussa ollessani, mutta kotiin tullessani ei täällä näkynyt yhtäkään puklausta. Eikä muuten ole näkynyt vieläkään. Ihan ihmettelen, että miten tuo on voinut selvitä tuollaisesta määrästä sipsejä ilman yhtäkään puklausta. Huomenna sen kakka tosin onkin varmaan yhtä oranssia liisteriä..

Ässällä on myös nykyisin aivan ihana uusi lelu! Ässä sai sen joululahjaksi Timon äitiltä, mutta se unohtui Saloon toviksi. Lelu on isokokoinen Muumi, jolta Ässä jo iloisesti nakersi toisen silmän irti. Ässä rakastaa isoja pehmoleluja, Salossakin se on aina kiinni jättinallessamme, jota se sitten riepottaa ympäriinsä. Nytpä on sitten jätkällä täälläkin oma pehmolelu.


Voisin tähän loppuun laittaa vähän hiirikuvia, kun niitä on nyt tullut pari näpsittyä.



Ensinnä vähän aikaa sitten tullut Viuhti.


Fasu


Sipsi

Tiuku

maanantai 1. helmikuuta 2010

Ruokakuppi-tottista

Nyt on viikko vedelty Orijenia, ja eipä tämä muutos ole ihan kivuttomasti mennyt. Ässä selvästi kaipailee luita pureskeltavaksi, mutta minkäs teet, kun ainoat sallitut on tällä hetkellä kalkkuna ja kala. Olen sille antanut maitotölkkejä ja muuta tuhottavaksi ajanvietteeksi. Ässän ulostamisesta taas tulee mieleen pehmiskone: sitä tulee hirveät määrät (verrattuna raakaruokaan), ja se on sellainen löysä läjä. Pari päivää Ässällä oli kakka ihan vetelää liejua, mutta se meni onneksi ohi. Noh, eiköhän se tästä pikkuhiljaa.

Pissailukin iski taas. Ässä pissasi lauantaina lattialle vain tunti pitkän lenkin jälkeen valtavan lätäkön. Muutenkin se on nyt juossut ulos paljon hätäisempänä, ja tirauttaisi lähes heti oven ulkopuolelle. Sunnuntainakin siltä pääsi sisälle vahinko. Poika kyttäili oven edessä, ja olin juuri viemässä sitä ulos, kun siltä sitten pääsi pissa. Kun tästäkin vaivasta vaan päästäisiin..

Viimeviikolla oli mahtavat pakkaset, joten tottistelu ulkona on jäänyt vähemmäksi. Kerran kokeilin ulkona, mutta eipä se oikein ottanut onnistuakseen: kädet paleltui, sanat muuttuivat mutinaksi kaulahuivin takia, enkä koiraakaan sitten viittinyt istuttaa ja makoiluttaa tuolla pahemmin. Mutta eipä se tarkoita sitä, ettemmekö olisi mitään tehneet!

Sisällä olen ottanut oppimisen kohteeksi nuo seuraamisen käännökset, ja täytyy sanoa, että niissä ollaan kyllä edistytty. Ässän kanssa ruokakuppia on vaikea käyttää treenauksessa muuhun kuin paikallaan oloon, koska se alkaa sähläilemään ja muuta. Se kuitenkin oppii tavattoman nopeasti ruokakupilla, joten yritin ottaa sen palkaksi myös seurailuun. Kyllähän se sitten onnistuikin, mutta Ässää piti olla kehumassa nopeaa, ettei se ruvennut tarjoilemaan kaikkea muuta. Treenailtu ollaan myös liikkeestä istumisia ja maahanmenoja, ja nekin on parantunut. Tänään sain Ässän liikkeestä maahan ja istumaan ilman mun pysähtymistä (en seurauttanut, kävelytin vain vieressä), ja siitä tuli hyvä fiilis.

Kekkasin myös uuden mahti-makupalan: kalapyörykät. Paistettu kalkkuna alkaa olemaan jo turhan käytettyä (ja hankalaa! varisee pitkin maita ja mantuja..), mutta kalapyörykät menee kuumille kiville. Treenailtiin siis tänää ulkosalla kalapyöryköiden voimin, ja harjoiteltiin taas noita seurailu-käännöksiä. Ihan hyvin sujuivat, vaikka tuolla tuppaa nyt tippumaan katse turhan helposti. Johtunee varmaan joko ruokakuppitreenistä (olen mokannut palkkauksessa) tai käännöksistä (uutta, pitää kytätä jalkoja ja muuta) tai kummastakin. Siihen siis pitää kiinnittää huomiota! Paikallaanolot taas olivat vain parantuneet, ja kerran makuutin Ässää niin, että kävelin sen ympäri ja hieman siksakkia edessä. Hyvin seurasi katseellaan mua, ja makasi rauhallisena. Tottistelun alkuun ja loppuun otin vielä leikit, ja ne toimikin tosi hyvin. Ässä riepotti innolla leluja ja into nousi hyväksi tottistelua varten. Nyt on hyvä fiilis tottiksesta, mehän oikeasti taidetaan nyt edetä näiden asioiden kanssa! Saas nähdä, miten menee huominen hallitottis.

Vielä pari pienehköä marsumaista ilmoitusta tähän loppuun: 14.2 on ystävänpäivänäyttely, joihin lähden Momo ja Masi-marsun kanssa. Mukaan lähtee myös Nallukka-hamsu ulkomuotoluokkaan. Lisäksi ensisunnuntaina 7.2 lähden hakemaan marsulamme kauan odotettua uutta asukasta! Kyseessä on Baldwin-marsutyttönen Snoop's Little Chicken, joka tulee Väinöherran kaveriksi. Innolla odottelen tyttöstä, ja varmasti lisään hänestä kuvia tänne heti tilaisuuden tullen :)