maanantai 28. joulukuuta 2009

Vege-tottista

Nonni, nyt on tullut lomailtua niin urakalla, ettei ole koneenkaan äärellä kerennyt kauheasti istuskella. Kaipa sitä silti voisi päivitellä pikkuisen tätäkin, vaikka mitään suurempia ei olekkaan tapahtunut :)

Treenailut sujuivat hyvin, mutta nyt joululomalla olen vain ollut ja lepuuttanut pikkuisesta stressistä kärsineitä hermojani. Treenailu on siis jäänyt vähiin, vaikka tuossa vähän otettiin leppoisaa sisätottista juuri Ässän kanssa kurkun voimin (:D). Allergian takia ei voi makupalana käyttää mitä tahansa, joten siksi kurkku. Ässä kuitenkin oli silti oikein innoissaan pienestäkin hommailusta, kai sitä alkaa tälläinen velttoilu jo pitkästyttää. Siksi kai se kurkkukin meni kurkusta alas kuin parhaimmat sisäfileet, vaikka ainahan Ässällä kaikki syömiskelpoinen menee kurkusta alas. Oli kuitenkin ilo huomata, miten hyvin viimekerran opit ovat jääneet tuon hötkyilijän päähän. Siitä nousikin taas into treenaukseen, joten huomenna taidan mennä ulos taas vähän pyörittelemään patukkaa, ja sisällä voisin hioa liikkeitä (nyt treenataan sivulla seisomaanjäämistä). Kurkku ei kuitenkaan ulkona taida toimia, vaikka sisällä onkin olevinaan oivallinen makupala.

Tuosta pääsenkin allergiajuttuhin, joiden osalta sujuukin tällä kertaa hyvin! Ässän tassukarvat ovat alkaneet valkaistua, eivätkä korvatkaan kutituta koiraa enää. Kaulakarvat tosin vielä punertavat, mutta nekin ovat paljon paremmat kuin ennen. Nyt voidaan siis aloittaa ruoka-aineiden testailu! :) Ekana voisin ottaa kalan, tai sitten possun tai naudan. Helpottuu huomattavasti treeninamienkin teko.

Mutta eivät asiat pelkästään täysin hyvinkään ole. Ässälle on sattunut taas pari vahinkoa sisälle, nyt jopa tänne Saloon, jossa kokoajan rampataan ulkona. Soitin siis eläinlääkärille, ja nyt Ässälle on aika varattuna varjoainekuvauksiin tammikuulle. Ketuttaa, kun tämän asian kanssa pitää vieläkin painia, eikä varjoainekuvausten hinta ainakaan saa suupieliä kääntymään hymyyn, sillä se on parhaimmillaa 500 e luokkaa. Lisäksi vähän pelottaa, että mikä sieltä lopulta löytyykään kaikkien ongelmien aiheuttajaksi.. Olisipa se vaan hoitunutkin sillä helpolla kastraatiolla.

Marsuille ei oikein kuulu mitään uutta. Väinö ja Masi olivat kastraatiossa, ja molemmat ovat parantuneet hyvin. Väinö tosin oli jonkinaikaa hieman tavallista rauhallisempi, ja sen painokin tippui hiljalleen yhteensä 100g, mutta nyt se on taas piristynyt normaaliksi itsekseen, ja paino on alkanut kohota normaaleihin lukemiin. Foorumilla olen törmännyt turhan moneen kastraation jälkeiseen äkkikuolemaan/sairastumiseen,joten ehdin jo huolestua, mutta onneksi Väinön vointi on jo normaali.

sunnuntai 13. joulukuuta 2009

Tampereen Pikkujoulunäyttelyt

Täällä Tampereella oli eilen 12.12 PiNa:n järjestämät näyttelyt, joten pitihän sinne lähteä, kun noin lähellä oli. Ilmoitin siis Masi-marsun ja Nallukka-hamsun. Hiiret ilmoitetaan vasta paikan päällä, joten oli siinä pohtimista, kenet ottaisin mukaani. Tiuku oli ainakin varma päätös, sillä se on kädellä aina niin reipas ja muutenkin hyvässä kunnossa. Sen lisäksi päädyin viimein ottamaan mukaan Devikan ja Muikkusen. Niimpä suuntasimme lauantaiaamuna Iidan kanssa bussilla kohti Tampereen toista päätä.

Jospa aloittaisin marsuista. Niitä oli ilmoitettu 35 kpl eli enemmän, kuin viimeksi. Tuomarina tuomi Janiika Toivoniemi, joka on entinen rex-kasvattaja. Niimpä kysäisin häneltä Masia hakiessa, mitä mieltä hän on Masin turkin rodunomaisuudesta (Masihan on teddy, mutta niillä on samanlainen turkki kuin rexeillä). Saatiin siis samalla pikainen rotuarvostelukin ;) Turkki oli kuulemma hyvän pituinen. Se oli hyvän karhea takaa, mutta kyljistä lättänä = päärynän muoto (yleinen virhe ilmeisesti). Tiheys olisi voinut olla parempi, varsinkin niskasta se oli ihan liian harva. Ulkomuotoluokassa on yleensä paljon teddyjä, joten sinne ei kannata lähteä serttiä odottaen, mutta voi toki käydä hakemassa arvostelun Masille. Noh, tälläiset pisteet se sai varsinaisesta arvostelusta:

Yleiskunto 24/25 kaipaa lihaksia, muuten hyvä (eli nyt alkaa marsujen runsaampi juoksutus :)
Turkki 13/15 puhdas, hieman hilseilee, ohut
Korvat 5/5 puhtaat
Silmät 5/5 kauniit, suuret
Kynnet&tassunpohjat 9/10 muutama kynsi leikattu suoneen, pohjat hyvät (taas! miten mä aina onnistunkin leikkaamaan suoneen näyttelyihin valmistautuessa..)
Rasvarauhanen 10/10 puhdas
Hampaat 4/5 hieman epätasaisesti kuluneet (katkesivat vähän aikaa sitten, ilmeisesti eivät ehtineet tasoittua?)
Käsiteltävyys 20/20 Kiltti, juttelee (Aluksi se kyllä enemmänkin huusi.. :D)
Yleisvaikutelma 5/5 todella kaunis väritys

Yhteensä 95/100

Masi voittikin sitten kunniapalkinnon kauniista värityksestään :) Olen oikein ylpeä meidän isosta pojasta! Näyttelypaikallakin se otti suurimman osan ajasta lunkisti hengaillen, eikä stressannut turhia. Masi saa useamminkin lähteä mukaan ;)



Sitten vaikkapa Nallukan arvostelu. Syyrialaisia oli ilmoitettu 7 kpl, joten tuomarit kävivät oikein huolella läpi jokaisen hamsterin. Nallukan arvostelu oli tälläinen:

Yleiskunto: Sopiva massa. Voisi olla lihaksikkaampi (Kohta toivottavasti tulee olemaan, kun saa toisen kerroksen häkkiinsä ;)
Turkki: Hieno pituus. Tasainen.
Korvat, silmät, hampaat: Suuret kauniit silmät. Hampaat ok.
Kynnet: Kynnet hieman terävät. Takajaloissa pitkiäkin kynsiä.
Käsiteltävyys: Rento & rauhallinen hurmuri
Yleisvaikutelma: Tosi kaunis eläin

Arvosana: Erinomainen

Nallukka saikin voittikin sitten Rop5 ja namipussukan! Olen todella ylpeä Nallukastakin, että pärjäsi niinkin hienosti. Sekin otti oikein rennosti näyttelyissä.




Seuraavaksi sitten hiiret. Niitä oli ilmoitettu ainakin 20 kpl, eli huikea määrä!

Muikkunen: Muhkea matami, tarkkaile ruokavaliota. Puöreää masua onneksi tasapainottaa vahvat lihakset. Turkki on siisti, niskasta hieman harva. Hännän kärjessä mutka (ei vaikuta arvosteluun). Sievät pienet ruttukorvat. Hieman pitkät kynnet. Mukava luottavainen pet-hiiri.

Devika: Hieno kiiltävä pikkuneiti, joka tietää liiankin hyvin, missä ruokakuppi sijaitsee, tarkkaile siis ruokavaliota. Siisti häntä ja soma häntätippi. Pitkänpuoleiset kynnet, jotka eivät vielä pistele pahasti. Reipas ja utelias.

Tiuku: Hyväkuntoinen nuori neiti, hieno siisti turkki ja häntä. Kynnet pistelee hiukan. Upeat silmät ja hieno lemmikkihiiren luonne. Voitti Rop 5!




Nyt meidän hiirineidot pääseekin dieetille, kun ovat päässeet pulskistumaan. Kohta pitäisi myös vaihtaa ruokamerkkiä, joten ehkäpä sekin auttaa asiaa. Tällä hetkellä neitoset kun syövät jotain eläinkaupan hirvittävää kirkasväristä sekoitusta, mutta pian ruokamerkki vaihtunee Rapunzeliin, kun sitä saadaan jostain hommattua.

perjantai 4. joulukuuta 2009

Hei sun heiluvilles

En olekkaan aikaisemmin nyt kirjoitellut tästä ongelmasta yhtään, sillä en halunnut ruveta puimaan sitä täällä, ennenkuin siihen löytyi ratkaisu. Ratkaisun löytymisessä ei kyllä pitänyt kestää näin kauan, mutta parempi silti myöhään kuin milloinkaan. :)

Ongelmana oli siis se, että Ässä satunnaisesti pissaili lattioille. Tämä alkoi sen jälkeen, kun tänne muutettiin, joten luulin sen jotenkin protestoivan muuttoa tai sitten se ei vain tajunnut, että tänne ei pissatakkaan. No, siitä olen ehkä jotain joskus kauan sitten kirjoitellutkin. Ongelma kuitenkin häipyi piakkoin joksikin aikaa, mutta nyt se tuli taas takaisin. Elikkä, Ässä satunnaisesti pissasi lattialla hirvittävän ison lätäkön, vaikka edellisestä ulkoilukerrasta olisikin ollut vain 4 tuntia. Mielestäni se ei myöskään protestoinut mitään, sillä siihen ei ikinä liittynyt mitään tiettyä tilannetta/tapahtumaa ja koiran naamastakin näki, että se tiesi kaikin puolin tekevänsä todella väärin.

Tästä seurasi, että epäilin Ässällä olevan pissatulehdus. Varasimmekin ajan lääkäriin, joka totesi pissatulehduksen olevan erittäin epätodennäköistä, ja passitti meidän ultratutkimuksiin mahdollisen virtsateiden rakennevian takia. Lääkärikäynnillä suljettiin kuitenkin pois pissatulehduksen mahdollisuus ja tutkittiin eturauhanen. Pissanäytteestä löytyi paljon tulehdussoluja, mutta viljelys osoitti ne harmittomaksi. Näytteessä oli myös paljon siittiöitä, joka on epänormaalia.

Keskiviikoksi meillä olikin sitten varattu aika Tampereen Veteriin ultraukseen, jossa Ässän virtarakko katsastettiin, ja se todettiin normaaliksi. Ultaraus ei ollut kovinkaan mukavaa, sillä Ässä sai useita sätkykohtauksia sen aikana. Ell otti Ässältä rakosta pissanäytteen varmuuden vuoksi, jonka jälkeen saimme mennä pissattamaan koiraa, jotta se rauhoittuisi stressaavan ultran jälkeen. Eläinlääkäri löysi Ässältä tällä kertaa selkeän pissatulehduksen ja siittiöitä, joista tehtiin johtopäätös seuraavaan (moni lääkinnällinen termi meni ohi ymmärryksen, mutta ymmärsin kokonaisidean): Ässän siittiöt menevät jotenkin jatkuvasti virtsaputkeen, joka aiheuttaa jatkuvia ohimeneviä tulehduksia. Hoitona saatiin antibiootit nykyiseen tulehdukseen ja hormonipiikki estämään ilmeisesti siittiöiden tuotantoa. Sen vaikutus ei tietenkään kestä ikuisesti, joten ainoa hoitokeino on Ässän kastrointi. Sehän ei nyt mullista meidän elämäämme mitenkään, sillä se olisi ollut edessä piilokiveksen takia joka tapauksessa. Helpottavaa tietää, että se on näinkin helposti ratkaistavissa :)

Tähän väliin voisin hehkuttaa, että meillä on vihdoin ollut pari aurinkoistakin lenkkiä, jolloin kamerakin on vihdoin päässyt mukaan! Tällä hetkellä täällä on varsin kaunis pikkupakkas-ilma, jolloin kaikki on kauniisti kuurassa, mukaanlukien Ässän trimmausta kaipaavat turpakarvat :) Tässä hieman lenkin satoa, loput albumissa. Kuvatkin vaalenee sitä mukaan, kun aurinko nousee.









Nyt vähän asiaa marsuistakin, kun silläkin saralla tapahtuu. Aikaisemmin kirjoittelin Masin ja Väinön erottamisesta tappelun vuoksi. Herroista on toisilleen seuraa kaltereiden takaa, mutta olisihan se kivempaa puuhatakkin marsukaverin kanssa.. Niimpä Masi ja Väinökin saavat luopua palleistaan, ja heille on tulossa tyttöseuraa! Eipä ole tappelun pelkoa, ja mulla on joka tapauksessa kolme häkkiä täällä, joten eipä se ole niin nuukaa onko niissä yksi vai kaksi.. :) Häkin koko tietysti hieman kasvaa, mutta se ei ole suurikaan probleema, eikä lisää työmäärää nimeksikään. En enää oikein poikapareihin luota meillä vallinneen huonon onnen takia, joten kun Väinöstä ja Veetistä aika jättää, niin Onniltakin todennäköisesti napsaistaan pallit ja se pääsee tytön kanssa asustelemaan. Unelmana olisi yksi iso tyttölauma, jossa olisi yksi kastraatti jöötä pitämässä. :)

Masin tuleva tyttö on jo tiedossa, ja kyseessä on Iidalta tuleva musta tytsy (kuvassa oikealla). Tavoittelin aluksi ihan toisenlaista marsua tänne, mutta Iidalla käydessä tuo sulatti sydämen.. Nimeksikin päätettiin jo Momo. Väinölle olen tavoitellut vähän karvattomampaa seuralaista, mutta sen suhteen mikään ei ole varmaa. Kirjoittelen siitä sitten lisää tänne, kun saan itse varman tiedon asiasta. Tietoa saa kyllä odotella ehkä joulunkin yli.. Toivotaan parasta :)

Hiiririntamallakin tapahtuu, sillä meille muutti tänään chocolate tan tytsy Fasu lauman jatkoksi. Vallan ihastuttava tyttö, joka parhaillaan saa hurjaa kyyditystä isoimmiltaan. No, eiköhän se pian siitä laannu, kun saavat laumajärjestyksensä taas setvittyä.

Fasu


Koko lauma totutuksen yhteydessä