keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Herra Pässinpää jo 9 vuotta!


Maailman paras Ässä täytti vappuna jälleen yhden vuoden lisää, eli on nyt jo yhdeksän vuotta. Sopivasti tuli kesätrimmi viikonloppuna tehtyä, joten ei kun keväiseen maastoon synttärikuvia ottamaan! Pässi on muuten Ässän hellittelynimi, vaikka ei ehkä siltä ihan kuulostakkaan.

Nyt kun Ässä pienen tauon jälkeen tuli hetkeksi tänne, rakastuin siihen taas uudelleen. Siinä on jo iän mukana tuomaa rauhallisuutta ja järkeä, vaikka varsin eloisa ja pentumainenkin osaa edelleen olla. Siinä missä Femma on hyvin aktiivinen ja aina valmiina toimiin miettii Ässä kahdesti, missä vaiheessa jaksaa aamulla nousta pedistä. Sekin on kuitenkin aina häntä tötteröllä menossa, kun on jotain kivaa luvassa. Autoilu on parasta, koska silloin pääsee aina jonnekkin uuteen paikkaan!


Vointikin on ollut mainio. Huulet ovat leikkauksen jälkeen olleet oireettomat ja liikkuminen maistuu. Pissavaivat ovat pysyneet kurissa Ässän syödessä nyt osittain urinary-ruokaa ja osittain  vanhaa hyväksi havaittua nappulaa. Käytin Ässän myös fyssarissa, jossa todettiin taas alaselän olevan tosi kireä. Ässän kävelytyylillä kipeytymistä tapahtuu väkisinkin, joten hoitoon on hyvä tasaisin väliajoin hakeutua. Alaselkä saatiin onneksi hyvin auki.

9v. iässä on vihdoin hyvä oppia viilentymään menemällä kuraojaan makaanaan

Ässä kävi Femman kanssa katsastamassa Rajasaaren koirapuiston, kivaa oli!

Femmakin pääsi kesätrimmiin tulevien näyttelyiden takia, joten päätin siitäkin napsaista samalla pari keväistä kuvaa. Siinä missä Ässä leppoisasti käyskenteli, oli Femmalle heti täysi meno päällä. Ilme varmaan kertoo kaiken oleellisen Femman kuvaussessiosta: kivaa oli!


maanantai 8. toukokuuta 2017

Femma koiratanssin möllikisoissa


Ollaan nyt Femman kanssa kevään ajan käyty joka toisella viikolla olevassa koiratanssin treeniryhmässä Koirakeitaalla. Ohjelma oli suunnilleen jo aiemmin rakennettu, mutta moni asia oli siinä vielä treenaamatta. Kevään aikana saatiin paljon eväitä eri kohtiin ja ohjelmakin rakentui entisestään meille sopivammaksi. Alkoi tulla fiilis, että kisoihinkin voisi joskus lähteä.

Hyvä välitavoite oli viimelauantaina olleet koiratanssin möllikisat Koirakeitaalla. Saatiin Femman kanssa taas uutta puhtia treenaamiseen kisoihin valmistautuessa, vaikka koulussa oli vuoden rankin loppurutistus meneillään. Päästiinpä samalla kokeilemaan miten koiratanssimainen kisatilanne meiltä sujuu!

Osallistuimme siis mölli freestyle -luokkaan, johon osallistui lisäksemme kolme muuta koirakkoa. Olin jännittänyt kisoja jo hyvissä ajoin ja kisapaikalla jännitys tarttui myös Femmaan. Normaalistihan hihkun ja riekun sen kanssa treenatessa, mutta nyt vain kehuin ilmeettömästi jännittyneellä äänensävyllä. Sain onneksi tsempattua itseäni, jolloin Femmakin alkoi rentoutua. Kisasuoritus menikin sitten iloisesti ja meillä oli oikeasti hauskaa kehässä, mahtava fiilis!

Tekniseenkin puoleen olen tyytyväinen. Muutamia epätarkkuuksia oli tietyissä liikkeissä, joissa en ole ollut treenatessa liian tarkka. Kiertojen jälkeen tuli joku ihme sähläys, mutta muuten saatiin tehtyä kaikki suunnitellut liikkeet. Muutaman kerran palkkailin suorituksen aikana.

Videosta jää uupumaan ihan alku, jossa Femma istuu kaiuttimen vieressä ja näppää kaiutinta tassulla ("musat päälle"), ja tulee sitten vasta viereeni.

Tuomareina meillä oli kaksi ihan virallista tuomaria, Susanna Ekblom ja Katja Tamminen. Kolmantena oli kouluttajamme Katri Lehmonen. Heiltä saatiin oikein mukavat arvostelut:


Näillä napsahti luokkavoitto ja kunniamaininta, jee! Tuli todellakin sellainen olo, että kyllä tällä ohjelmalla voisi jo kisoihin mennä kokeilemaan. Vaikka onkin niin mukavaa hioa yksityiskohtia aina paremmaksi tai kehittää mukaan uusia temppuja..

Loppuun vielä Femman poseeraus voittamiensa hienojen palkintojen kanssa! Voittajan on helppo hymyillä ;) Ja kaunis hymy onkin!


Edellisessä postauksessa kirjoittelin Femman agilityhimmailuista. Käytiinkin asian tiimoilta fyssarilla ja hyvä olikin että mentiin. Löydöksenä oli lapojen takaa epaksiaalisten lihasten kiristys (selkänikamien sivuhaarakkeiden yläpuoliset lihakset) sekä lanneselän fascian kiristys thoracolumbaliksen (alaselän) alueelta (tämä oli pahempi). Ranka jousti lapojen välistä ja lavan takaa aluksi huonosti, mutta parani mobilisaatiolla. Alaselkään käytettiin sähköä eli TNS-simulaattoreita pehmittämään ja muuten tehtiin manuaalinen hoito. Femma vastasi hoitoon hyvin ja etuosan liikkuvuus parani. Lisäksi saatiin kotiin kehonhallintaa kehittäviä harjoitteita agilityä tukemaan, vaikka Femmalla kohtalaisen hyvä kehonhallinta onkin.

Aloin heti pohtimaan jumien syytä. Keväällä ollaan tehty aksaa enemmän, sekä aloitettu canicross. Lapojen jumit saattavat hyvinkin johtua sopimattomista valjaista (uudet valjaat on jo onneksi hommattu). Muutenkin innostuttiin rykäisemään heti alkuun ihan liikaa, joten Femmalla saattaa olla ihan tämän takia alaselkä jumissa. Oireilu tosin alkoi aksakerran jälkeen, joten sekin saattaa olla syynä. Pitää jatkossa kiinnittää vielä parempaa huomiota lämmittelyihin ja jäähdyttelyihin, sekä muistaa pitää kevyempiä palauttelupäiviäkin riittävästi.