perjantai 24. joulukuuta 2010

Jouluntoivotus!

Meillä joulua vietettiin jo eilen äitini töiden takia, mutta tänäänhän se varsinainen joulu vasta on. Salossa vanhemmilla nyt tosiaan ollaan joulua viettämässä, ja kyllä on Ässä tykännyt, kun on useampi ulkoiluttaja ja riekuttaja. Kaverini kanssa ollaan käyty lenkillä, joten on Ässä taas saanut koiraseurassakin riehua. Mutta, itse asiaa, haluaisin toivottaa kaikille

Hyvää Joulua ja Onnellista Uuttavuotta!



ps. Pissiongelmat katosivat lähes heti tuon viimekertaisen postauksen jälkeen. Eli siitä ei ollut sen enempää harmia.

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Annetaan vuotava koira

Ja pissaongelmat tulee taas.. Ässä on nyt useempana päivänä pissinyt lattioille. Eilen oli hyvä, kun pissatusväli oli 4h (paitsi yöllä). Tänään yritin pidentää kuuteen tuntiin, niin tossa viiden tunnin kohalla kusas lattialle. Jes. Ja joskushan se kusaisee pari tuntia lenkityksen jälkeenkin.

Ässä aloittaa yleensä siihen, missä sattuu olemaan. Yleensä maatessaan alkaa, ja nousee siitä pissille. Ihmeellistä, kun sille tulee välillä tämmösiö kausia, vaikka yleensä ne on vain yksittäisiä kertoja esim. salovisiitin jälkeen, kun on tottunut omaan pihaan. Viimenen kausi tuli viime keväällä, jolloin eläinlääkäri ajatteli sen olleen joku pieni ohimenevä tulehdus, jolle Ässä olisi jotenkin alttiimpi. Tuloksissa ei kyllä näkynyt mitään, ja käynnin jälkeen pissailut loppuivatkin, joten ilmeisesti siitä sitten parani? Tiedä häntä.

Tänne muutosta asti tuo pissailu-juttu on ollut kausittaista, joskin parani huomattavasti rauhallisuuden ulos mennessä opettelun jälkeen. Toivottavasti tämäkin on taas vain jokin kausi, eikä mikään jatkuva vaiva. Jokatapauksessa sitä luuttuamista on luvassa jatkossakin. Jei! Näinä kausina käy kyllä aina mielessä sen lähettämin Saloon Äitin sylikoiraksi.. Onneksi lähdetään maanantaina Saloon joulun viettoon, niin ei ainakaan sen aikana tarvitse kärsiä pissoista. Ja sen jälkeen jos jatkuu, niin haetaan lääkäristä lääkitys tolle. Sitä se viimekerralla suositteli, jos tämä menee jossain vaiheessa pahaksi.

Turhauttaa niin pirusti tuon pissojen jatkuva luuttuaminen lattialta. Lisäksi alkaa mietityttämään, jos se pissailu jotenkin kuitenkin johtuu musta. Ähhh, inhottavaa painia tämmösten ongelmien kanssa.

tiistai 14. joulukuuta 2010

Vihdoinkin actionia?!

Päivät ovat kuluneet oikein rattoisasti ja arkisesti, oikeastaan liiankin.. Ässän kanssa ollaan tehty kotona pientä kotireeniä, mutta eipä se tunnu pojalle riittävän. Itse en osaa reenailla ilman mitään tavoitteita, ja on tylsä treenailla kotona mitä sattuu yksikseen päämäärättömästi.

Nyt pysähdyinkin miettimään Ässää, sillä sen käytös on tässä syksyn aikana muuttunut. Ainahan se on vilkas ollut, mutta nykyisin se on välillä vallan riehakas ulkoillessa. Kyse ei tunnu kuitenkaan olevan liikunnan tai vapaana-olon puutteesta (ei se metsässä normaalia enemmän riehu), vaan ennemminkin aivojumpan tarpeesta. Ässä onkin ruvennut ulkona enemmän kuluttamaan energiaansa mm. muille koirille räkyttämiseen ja kaiken jännän kyttäilyyn. Ainahan se on sitä jonkin verran tehnyt, mutta nykyisin se räyhää kaikille. Nameilla sen huomion saa onneksi ihan hyvin pois muusta, joten eiköhän se sillä. Sisällä se tulee välillä istumaan viereeni odottavaisena, että mitäs tehtäs. Muutenkin vaikuttaa välillä jotenkin turhautuneelta aina samanlaiseen tylsään lenkki-kotitottis arkeen. Taitaa mulla olla aika tylsistynyt koira täällä asustelemassa.

Tylsää arkireippailu (maisemat on kyllä upeat)


Keksin tähän ongelmaan sitten ratkaisunkin: herhaun toko-treeniryhmät! Ne järjestetään sen verran lähellä meidän kotia, että sinne pääsee kävellenkin. Tokosta en ole ikinä sen enempää innostunut, mutta eipä sitä tiedä, ennenkuin kokeilee. Itseäkin alkaa treenittömyys puuduttaa, joten kivaa saada jotain koirapitoista täytettä arki-iltoihin. Laitoin sähköpostia sinne, jotta pääsisin jonotuslistalle. Toivottavasti vain pääsisi pian itse ryhmäänkin. No, pitää sitten vain kehitellä jotain aktiviteettia sitä ennen. Harmi, että jälki on poissa laskuista lumen takia.

Agilityä hirveästi tekisi mieli alkaa harrastamaan, mutta autottomana kaukana olevat hallit ovat aika mahdottumuus. Lisäksi Tampereella treeniryhmiin pääsy on kuulemman tosi hankalaa, ellei sitten mene maksullisille kursseille. Ehkä joskus tulevaisuudessa sitten.

Tulipa jättimäinen postaus, huhhuh. Muuta ihmeempää tänne ei kuulukkaan. Ulkoiltu ollaan, ja pari kuvastakin sain napsittua, joten voisin niitä tähän vielä ripotella.





perjantai 3. joulukuuta 2010

Lihava veturi

"Ilman haukkua ei voi leikkiä" -Ässä

No nyt on koira kotona! Itse myös olin Salossa toipumassa päivän risteilyn jälkeen, ja oli kyllä ihanaa taas lenkkeillä Ässän kanssa pitkästä aikaa. Käytiin taas Katin ja Roopen kanssa lenkkeilemässä, niin Ässä sai riehua pitkästä aikaa koiraseurassa. Muutama kuvanenkin tuli näpsittyä, joten ripottelenpa muutaman nyt tännekin. Arkeen palatessa onkin taas tottumista ujuttaa nuo lenkitykset päivän ohjelmaan, vaikka nyt onkin koulussa löysää.

Keppihullu collinoutaja


Osaa se ainakin poseerata..

Muutamia huomioita Ässästä nyt sen palattua. Se on lihonut selvästi, mutta on nyt hyvänpainoinen, kun ennen on aina ollut todella solakka poika. Johtuneeko sitten ylimääräisistä lihapullista, vai ruoan lisäyksestä (siirtyi kevyempään ruokaan, niin käskin antaa enemmän), sitä en tiedä. Lisäksi hihnassa veto on lisääntynyt taas huomattavasti, kun on äitin kanssa pelkästään flexissä lenkkeillyt. Vaan eiköhän se siitä taas pian normaaliin parane. Oli ihanaa, että vanhemmat jaksoivat lenkkeillä ja hyysätä Ässää poissaollessani, kiitos heille siitä! Iskä oli myös pitänyt huolta Ässän viihdyttämisestä, sillä hän oli tehnyt pojalle juustoratoja (etsi juustopalat, montako muistaa ja montako etsii nenällä), teettänyt temppuja ja yrittänyt opettaa uusia. Lisäksi isä oli keksinyt hienon leikin, josta nappasin videonpätkänkin puhelimella:




Ässän nylyinen ruoka (nutra nuggets) on soveltunut ainakin toistaiseksi herralle erinomaisesti! Siinä missä entisen ruoan kanssa maha meni vähän väliä pikkaisen sekaisin milloin mistäkin pienestä tai ilman syytä, tuli Ässän mahan kestävyyttä testattua eilen oikein kunnolla. Olin poikaystävälläni yötä, ja illalla kävimme talon saunassa. Takaisin tullessamme koira makasi keskellä olkkarin lattiaa onnellisena mahan pönöttäessä. Syykin selvisi, kun lattialta löytyi tyhjä kekkerikeksi-paketti.. Fiksuna unohdettiin se lähes täysinäisenä lattialle, kun kolme viikkoa sai jättää ruoat minne halusi. Lisäksi illan aikana koira pääsi vetelemään viinirypäleitä, kun niillä pelleillessämme osa lensi lattialle parempiin suihin. Luulisi mahan menevän vähemmästäkin sekaisin, mutta ei! Ihan aavistuksen oli uloste löysähköä ja pieruja tuli useampia, mutta siihen se jäikin. Ja minä jo ehdin pelätä valtaisaa yltympäriinsä levitettyä sotkua, kun koulusta kiiruhdin kotiin.. Salossa ollessakin on uloste ollut paremman näköistä, joten hyvältä näyttää ainakin toistaiseksi!

Täällä on järvet jo sen verran jäässä, että kestävät kävelyä. Alempana todisteena eilen otettu kännykkä-kuva! Vähän jännitti kyllä jäällä köpsytellä, mutta siine meni jo "polku" jalanjäljistä, joten uskallauduin sinne Ässän perässä.