perjantai 31. elokuuta 2012

Vasikka kesälaitumilla


 Kuten kuvasta näkyy, on meidän koirasta kuoriutunut karvojen ajon jälkeen Vasikka. Tai näin ainakin, jos ystävääni on kuunteleminen, heh. Omaan silmään on ainakin paljon nätimpi "nakuna", ja on moni muukin samaa sanonut. Sportti-look on pop, vaikka äitini kauhistelikin paikoitellen läpikuultavaa nahkaa, joka joissain kuvissakin näkyy. Siitä voi syyttää allekirjoittanutta, vaikka tulos olikin tällä ajelukerralla jo huomattavasti siistimpi edelliskertaan verrattuna.



Seisomistyyleissä on eroja..



Salossa ollessamme treffattiin myös kaveriani ja hänen bichon havaneseaan Vikkeä, josta on jo aiemminkin ollut täällä blogissa juttua. Nyt Vikellä oli lyhyempi turkki (liekö nyt joku syksyn tukkamuoti ;o), ja oli selvästi vähän jykevöitynytkin kasvun myötä. Intoa ja virtaa riitti edelleenkin, ja Vikke olisi ilomielin lähtenyt painelemaan Ässän kanssa kilpajuoksua, jos se vain olisi sallittu. Nyt saivat kuitenkin tyytyä vetämään rallia hihnassa.








Kävimme myös perheen kesken sienimetsällä kanttarelleja etsimässä, ja siitäkös Ässä tykkäsi. Koko perheen voimin uusissa maisemissa tarpomista tuntitolkulla, mikäs sen parempaa! Isä varsinkin lähti välillä kauemmas, joten Ässällä oli täysi työ jäljestää perässä ja kartoittaa samalla "muun lauman" eli minun ja äidin liikkeitä. Pitäähän sitä pysyä kartalla laumansa liikkeistä! Myös paikkaa vaihdettiin pariin otteeseen, ja Ässä osasi mukavasti aina rauhoittua auton lattialle, kuitenkin heti valmiina taas uuteen sieni-keikkaan auton pysähtyessä.


 Vasikan kesäkimara





Emme olleet näistä paikoista ennen kanttarelleja poimineetkaan, mutta saimme kuitenkin saalista. Hyvin pian Ässä tunnisti, mikä oli se hyvä etsimämme ruokasieni, ja oli sen jälkeen hyvin innokkaana sienikoirana syömässä löytämiämme sieniä.. ja mustikoita.. ja puolukoita.. Ehkäpä koulutankin siitä sienikoiran tulevan hajuerottelukurssin opeilla!


 Nämä puolukat jäivät syömättä, kun piti kytätä lauman liikkeitä

 Nam, mustikkaa!

Päivän saalis

Yhdistettyyn kesä/syyslomaan kuului myös ahkera temppujen opettelu, vaikka toista voisikin eilisestä päivityksestä päätellä. Pääasiassa ollaan kuitenkin iloisesti treenailtu, ja kun sain päässä pyörivät ajatukset kirjoitettua blogiin, oli mielikin taas kirkkaampi treenauksen suhteen. Nyt työn alla on ollut ainakin oravan opettelu, ryömiminen, jalkojen välissä seuruu ja takaperin ohjaajan kiertäminen. Myös tokoa ollaan sivussa jonkin verran tehty. Näinpä odottelen iloisin mielin maanantaina taas jatkuvaa herhaun tokoryhmää, ja huomenna mennään pitkästä aikaa hakuilemaankin. Jei!

torstai 30. elokuuta 2012

Harrastuspohdintoja

Taas pohdintoja mun ja Ässän harrasteluista, koittakaa kestää :)

Ässä tykkää opetella temppuja, ja oppiikin niitä oikealla opetuksella todella nopeasti. Se kuitenkin kyllästyy helposti, ja välillä koulutus muistuttaa passiivista suorittamista. Vaihtelevuutta pitää olla tarpeeksi (paljon!). Suurimpia ongelmia on ollut ja edelleen on palkkaamattomuus. Välillä ihmettelen, miksi meillä on tälläisiä ongelmia, kun Ässä rrrakastaa ruokaa ja lelutkin on kivoja. Työkalut on, mutta niiden käyttäminen on yllättävän vaikeaa.

Tykkään harrastaa tokoa (ja tanssia sen vähän mitä osaan), mutta välillä suoraansanottuna ärsyttää tämä jatkuva kamppailu. Siksi mun harrasteluintokin on varmaan niin kausittaista. Välillä toko on kivaa (silloin kun näen meillä olevan jotain mahkuja kokeisiin), välillä taas vannon jättäväni koko lajin (kun Ässä muistuttaa perässä kävelevää laukkua, ja tuntuu viestittävän jokaisella solullaan menevänsä milummin ojaan haistelemaan).

Kaipaan agilityä eniten ehkä juuri siksi, että sen kanssa ei tarvinnut kamppailla. Ei tarvinnut painia jatkuvasti motivointiongelmien kanssa, vaan se oli yhteinen mukava harrastus. Haku ja jälki ovat myös tälläisiä, mutta ne eivät minua niin paljon miellytä. Jälki on mielestäni vähän tylsää yksinpuurtamista, vaikka sitä silloin tällöin tehdäänkin (pitäisikin nyt skarpata). Haun uudelleenaloittamista olen miettinyt, sillä nyt se on hyvin epäsäännöllistä. Katsotaan nyt.

Syksy tuo onneksi uusia tuulia harrastelu-rintamalle. Syyskuussa jatkuu toko-ryhmämme ja hain Ässän kanssa myös tanssi-ryhmään (sitä odotankin jo innolla!). Ilmoitin myös Ässän hajuerottelun kurssille ihan vain nenän ja mielen virkistykseksi ;) Myös jälkiä olisi tarkoitus ajaa ainakin muutama tässä syksyn mittään. Löysin täältä Salosta mukavan nurmikentän, jonne olisi tarkoitus käydä huomenn polkaisemassa ihmisjälki.

Muoks. lisäilyjä Tämä päivitys ei ollutkaan nyt ihan pohdintaa, vaan päässä pyörivien asioiden purkamista. Asioita oli enemmänkin, mitä piti kirjoittaa, mutta pyyhin osan pois ja jätin osan kokonaan kirjoittamatta. Välillä vain mietin omia syitäni harrastaa, ja kohtaavatko ne ihan Ässän tarpeet. Noh, se on ainakin selvää, että mulla on vielä paljon opeteltavaa harrasteluiden saralla.

ps. Edelleen ketuttaa tämä uudistunut bloggeri, ärh, ihme kenkkuilua!

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Poikaset lentävät pesästä



Nyt on Rambo-nassikka lentänyt pesästä. Eilen Rambon kasvattaja Aida (Maailman) kävi näyttelyreissunsa ohessa hakemassa Rambon tyttöjä viihdyttämään. Rambo myös pääsee kasvattajan mukana näyttelyreissulle Turkuun, jännää! Saa nähdä, miten vilpertti pärjää näytelmissä, ilmeisesti se kuitenkin on ihan hyvän tyyppinen. Toivottavasti se käyttäytyy näytelmissä ja tyttöjen seurassa hyvin, eikä esimerkiksi esittele ilmiömäisiä Houdinin taitojaan karkailun yhteydessä. 

Ikävähän tuota marsunulikkaa tuli jo nyt, vaikkei se vielä päivääkään ole ollut poissa. Veetin mentyä kirjoitin, miten Rambo ei voi Veetiä korvata. Kuitenkin se on lyhyessä ajassa hurmannu valloittavalla luonteellaan sekä minut että Villen niin, että on noussut tärkeäksi osaksi tätä ihmis-eläin-laumaa. Mukava ajatella, että se pääsee periyttämään valloittavaa luonnettaan eteenpäin!

Eilen kasvattaja myös esitteli minulle erään marsun, Maailman Kaaren. Olin jo aikaisemmin tyttöä kysellyt Rambon kaveriksi, mutta oli silloin varattu. Varaaja jätti kuitenkin Kaaren hakematta, joten se oli taas vapaana. Kuvassakin matami oli nätti, mutta luonnossa se oli aivan valloittava. Voin vannoa, etten ole ikinä nähny marsulla niin suuria ja sielukkaita silmiä! Luonteeltaan kuulemma aivan ihana, ja uskoin sen kyllä täysin katsellessani, kun Kaari rauhallisen oloisesti maiskutteli Aidan sormia. Niinpä varasin tytön, ja se muuttaa tänne sitten, kun saan Rambon takaisin.

Tälläisiä marsukuulumisia tällä kertaa. Jatkossakin kannattaa varautua marsu-uutisiin, kun sillä rintamalla riittää nyt säpinää. Mutta me suuntaamme Ässän kanssa Saloon "kesälomani" viettoon, joten sieltä sitten seuraavaksi kuulumisia!

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Naku-turkin lenkkiongelmat

Aikaisemmin kirjotinkin tuosta Ässän lenkkeilyhaluttomuudesta, joka tänään sai uusia mittasuhteita. Lähtiessämme äsken päivän pitkälle lenkille Ässä teki tenän. Se vain seisahtui kokonaan, eikä hihnasta vedosta huolimatta suostunut tulemaan ollenkaan pidemmälle. Lopulta kutsuin sitä, ja se tuli, mutta vinkaisi ja kääntyi katsomaan takapuoltaan. Sen jälkeen kokeilin vielä edetä, mutta Ässä ei yksinkertaisesti halunnut. Niinpä luovutin ja käännyimme kotiin. Sinne Ässä painelikin sitten täyttä nelivetoa..

 Lintsiltä tuotu tuliais-delfiini


Taas numeroituna vaihtoehtoja:

1.  Kotona odottivat sulamassa olevat lihat pusseihin ja purkkeihin laittoa varten. Iskikö ahneus? Selittää ainakin kiitolaukan kotiin..

2. Jotain mystisiä lihasjumeja? Fyssariaika on vieläkin varaamatta, perjantaina oli tarkoitus soittaa, mutta työssä oli kiire ja venähti, joten se jäi. Nyt yritän maanantaina ehdottomasti varata ajan.

3.   Ruokinta. Maha on ollut nyt kovalla, joten voisiko aiheuttaa epämukavuutta lenkkeilyyn?

4.   Kostea keli, ei tosin satanut.

Tuo ruokinta ehkä kuulostaa absurdilta, mutta pohjustetaanpa hieman asiaa. Ässähän siis vetelee raakaruokaa, eli lihoja, luita ja kasviksia. Lihaluuta saa teoriassa puolet päivän annoskoosta, joten ei mitenkään erityisen paljon. Lihaluiden osuus päivän ruoasta on kuitenkin käytännössä hyvin vaihteleva, sillä luut ovat niin erikokoisia. Tietysti ruoan määrää tasapainotetaan viikottain niin, että saa aina viikossa saman verran lihaluuta. Ässällä on nyt ollut turhan useasti maha kovalla, jonka takia lihaluiden määrää äskettäin hieman vähennettiinkin (ennen 60%). Kuitenkin maha edelleen on välillä kovalla, ja tänään juuri ennen lenkkiä jopa vinkaisi kakatessaan. Siitä tämän mahdollisen yhteyden sitten kekkasin.

Mitä sitten tehdään? Ainakin varaan ehdottomasti heti maanantaina fyssariajan. Voihan mahan kovalla oleminen aiheuttaa jumejakin? Lisäksi muutan ruokintaa hetkeksi sellaiseksi, että Ässä ei saa luita ollenkaan, korvataan ne sitten kananmunan kuorilla. Sillähän homma ainakin selviää, ja jos tämä näyttää auttavan, niin pitää lähteä tarkemmin tutkailemaan, paljonko luita Ässä sitten voi syödä kerralla. Nyt myös lienee paikallaan tarkastella barf-foorumia, josko sieltä saisi vinkkejä tai apuja tähän asiaan. Jos muista ei löydy ihmeempiä muutoksia, niin viimeisenä voidaan kääntyä sen ahneuden puoleen..
Makoisa luuton delfi

Trimmasin muuten Ässän tänään, kuten kuvista näkyy (pahoiteltavan huonoja, mutta menkööt). Alempana kuvia, millainen turkki oli ennen trimmiä, viime Salo-visiitillä. Jo tuon pituiseen turkkiin Ässällä tosiaan tulee takkuja, ja se tuntuu muutenkin tosi huopaiselta ja tukahduttavalta. Onneksi on taas naku-lookissa!







perjantai 17. elokuuta 2012

Spanieli järvessä




Vaihteeksi tuoreempia räpsyjä, tällä kertaa tämänpäiväiseltä iltalenkiltä, teemana spanieli järvessä. Tämän viikon helteet ovatkin olleet omiaan uimakeleille, ja moni lenkki on sisältänyt rannalla istuskelua Ässän pulikoidessa keppien ja lumpeiden perässä. Monesti venähtäneen työpäivän jälkeen kauniissa säässä kivellä istuskelu on oikein nannaa, ja Ässä nauttii suuresti näistä pulikoimis-tuokioista. Tänään tehtiin parin kaverin kanssa normaalia pitempi iltalenkki, joka alkoi Ässän uitolla ja kuvailulla, ja pitkin lenkkiä pysähdyimme pitämään uintitaukoja (lenkki kulki järven ympäri).

Aika on taas kulunut töissä käyden ja Ässän kanssa lenkkeillen. Päivät menevät todella nopeasti, ja ylitöiden ja muiden menojen takia kotitreenailut ovat tältä viikolta hieman jääneet (seliseli). Tiistaina kuitenkin käytiin taas chihu-tanssi-kaverin kanssa treenailemassa, ja saatiin vinkkejä temppujen opettelujen jatkamiseen. Tällä hetkellä työn alla on mun kiertäminen takaperin sekä peruutus. Lisäksi pitäisi opettaa pyörähtäminen oikeaan ja vasempaan ja oikealla seuraaminen. Sitten joskus -listalla on jalkojen välistä pujottelu peruuttaen, "nolon" esittäminen (tassu naamalle), joku takajaloilla tasapainottelu tms, hyppy jalan/käden yli ja kieriminen nyt ainakin. Nyt hallussa jo suhteellisen hyvin ovat ainakin jalkojen välistä pujottelu, vasemmalla seuraaminen, mun ympäri pyöriminen, tassun anto käteen ja jalalle, tokoliikkeet (istu maahan jne) ja kuollutta se osaa huviksi leikkiä sätkymakkara-mallilla (huviksi opetettu muutenkin, niin ei ole niin tarkkaa).

Ensiviikolla alkaa sitten viimeinen työviikko! Sen jälkeen suuntaan Saloon mini-lomalle. Ensiviikolla ei muistaakseni käydä tanssimassa, mutta torstaina mennään tokoon harjoittelemaan ainakin etäpalkkausta, ja ehkä jopa tokoa innosta riippuen.



Rambo-mursun kuulumisia vielä sen verran, että se tulee lähtemään kasvattajalle kosioreissulle, kunhan kyydit sattuvat osumaan yksiin. Rambo saa kaksi neitokaista viihdytettäväkseen, ja mahdollisista tulevista poikasista olisi meille toiveissa Rambon tytär sille kavveriksi. Toivottavasti lykästää! Rambo on ollut ilman marsuseuraa vallan mahdoton, vapaana pitäisi saada olla jatkuvasti, ja parevekkeella hengailu ja sinkoilu on parasta (kuva). Myös muualla kämpässä juostaan huutaen ympäriinsä, jos ihmisiä ei ole olohuoneessa. Onpa mokoma otus myös karannut pariin otteeseen ja tullut mua ovelle vastaan, kun olen tullut kotiin. Ai miten niin tylsistynyt ja seurankipeä?

lauantai 11. elokuuta 2012

Ei huvita

Meille ei Ässän kanssa ihmeempiä kuulu. Kesätyöt jatkuvat mulla edelleen, mutta nyt on enää kaksi viikkoa jäljellä, jei! Töiden loputtua alkaakin heti koulu, mutta yritän ensimmäisellä viikolla pitää vapaata ja karata Saloon lomailemaan. Jaksaa sitten opiskellakkin paremmin, ja ehkäpä treeneihinkin saa kaivattua potkua.




Mulla onkin harrastusinto kadonnut aikalailla jonnekkin taivaan tuuliin. Liekö tuo töissäkäynti, kun ei arki-iltojaan jaksaisi millään käyttää treeneissä käyntiin. Agilityä kyllä himottaisi lähteä tekemään vaikka kuinka, mutta siitä nyt on turha haaveillakkaan. Toko sen sijaan tökkii oikein urakalla, ilmottauduinkin nyt herhaun tokoryhmästä poissaolevaksi syyskuun alkuun asti. Saa tottelevaisuushommat jäädä tauolle, kunnes saa uuta puhtia sen kanssa puuhailuun. Myös jäljen teko on taas jäänyt, vaikka yritin jo taippareitakin varailla ensi kuulle, katsotaan tärppääkö. No ehtiihän sitä..

Jossei meillä nyt olisi tuota tanssia, olisi harrastelu varsin olematonta. Eipä se nytkään kehuttavaa ole, kun ei ole mitään vakkariryhmää tai muuta. Välillä toki päästään osaavan kaverin kanssa treenaamaan ja se onkin tätä hommaa auttanut suuresti. Kotona ollaan treenailtu lähinnä temppuja, vaikka olenkin jo jonkin aikaa kuunnellut biisejä "sillä korvalla". Sitten kun Ässälle sopiva biisi löytyisi, voisin alkaa väsäilemään koreografiaa ihan noin niinkuin harjoituksen ja huvin vuoksi. Jos sitä sitten innostuisi treenailemaankin ihan kunnon teholla tämän sunnuntai hubailun sijaan (vaikka ei siinäkään vikaa, kunhan sitä tulisi tehtyä useamminkin kuin vain sunnuntaisin ;D)

 Treenaaminen on kivaa!

 Lenkkeilykin on nyt kokenut inflaatiota, eikä vain mun osaltani. Välillä on tuntunut väsyttävältä lähteä joka päivä sinne lenkille, ties mikä liikunta-inho muhun on iskenyt. Mutta eniten ihmetyttää, kun Ässänkin asenne tuntuu usein lenkille mennessä olevan "huoh, mennään nyt vain jo takaisin kotiin, ei huvita". Miten voi olla noin eloisalla ja nuorella koiralla tuollainen asenne? Liekö haluaa vain ahneena kotiin syömään (saa usein ruoan lenkin jälkeen), on omaksunut mun huonon asenteen (vaikka usein on lahna myös silloin, kun itse olisin menossa innolla lenkille) tai sillä on paikat kipeänä/jäykkänä (agi ollaan jätetty kokonaan pois, eikä mitään muutakaan raskasta tehty!) ? Oli mitä oli, niin olen kyllä asiaa useampaan otteeseen ihmetellyt. Pitää nyt varata se fyssariaika heti, kun fyssari palailee kesälomilta.. Saa sitten varmuuden siihenkin.

 Pahoittelut väsyneestä päivityksestä ;) Toivottavasti kuvat piristävät!


 Mee yksinäs lenkille