sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Lajit vaihtoon

Nyt ovat taas postailut jääneet, vaikka asiaa olisikin. Juhannuksestakin kuvineen pitäisi kirjoitella, mutta jos nyt ensin lyhyesti kertoilen viimekertaisesta osteopaattireissusta!

Tiistaina siis matkasimme Laioksen käsittelyyn kuulemaan tuomiota Ässän tämänhetkisestä kunnosta. Viimeksihän sain läksyksi treenailla Ässän takapään lihaksia polvien parantamiseksi, ja ollaankin tässä yritetty vähintään kolmesti viikossa mennä ylämäkikävelyä ja tämän lisäksi olen pyrkinyt myös uittamaan Ässää mahdollisimman paljon. Silti itsestäni tuntui, että lihakset eivät olleet kasvaneet tarvittavasti.

Laios oli asiasta kanssani samaa mieltä, joskin tilanne oli toki parantunut viimekerrasta. Viimeksi polvet olivat lonksuneet pois paikoiltaan jo seistessäkin, nyt vain istuessa (hui!). Tuomiona tuli, että agility saa nyt jäädä pois vähintäänkin pitkäksi aikaa ellei lopullisesti, kunnes ollaan saatu takalihakset kunnolla kasvatettua. Voi tosin olla, että lihasten kasvattelukaan ei enää riitä polvien luksoitumisen estämiseen, ja sehän uhkaa nivelrikkoa.. Ässä tosin oli viime syksyllä hyvässä kunnossa polvien suhteen, kun ell. kerran tutki polvet vain ykköseksi, joten toivossa on hyvä elää. Vähän Laios kyllä pelotteli, että polvien leikkauskin saattaa olla edessä, jossei  tilanne ala parantua. Sitä yritän välttää viimeiseen asti, joten pitää jatkaa jumppausta. Laios myös suositteli fyssarikäyntiä vaikka ihan piakkoinkin, joten pitää ensi viikolla soitella aikaa. Ässällä myös taitaa olla taas korvissa hiivaa, joten ell. reissukin on edessä. Siinä samalla ajattelin epävirallisesti tutkituttaa nuo polvet kokeilemalla, kun ei kuitenkaan paljoa maksa. Jos siitä jotain viisastuisi.

Muuten osteopaattikäynnillä ei löytynyt mitään lukkoja, asento oli säilynyt hyvänä ja suorana (oli siis ilmeisesti jossain vaiheessa vino, en nyt muista kirjoittelinko sitä tänne..). Kyljissä ja yläselässä taisi olla jotain kireyttä oikeanlaisen kropankäytön seurauksena, mutta ei sen pahempaa. Seuraavaa käyntiä voidaan sitten katsella syksymmällä, vähän fyssarikäynneistäkin riippuen.

Mutta, itse asiaan. Tämänkaltaiset tuloksethan tietävät hallaa meidän agiuralle, ei sitä huonorakenteisen koiran kanssa voi tehdä. En tiedä, tuleeko Ässä ikinä siihen kuntoon, että voisi agilityä enää jatkaa. Ja vaikka tulisikin, niin uskallanko enää sitä sen kanssa aloittaa? Kun ennen agia polvet olivat hyvänä, ja treenaamisen myötä tulivat ongelmat. Vaikka Laios sanoikin, että agin ei pitäisi tuollaista aiheuttaa, ennemminkin vahvistaa lihaksia, niin onhan agissa kuitenkin se loukkaantumisriskikin, jos polvet ovat huonot. Niinpä päätin jättäytyä agin treeniryhmästä Ässän kanssa pois kokonaan, kun ei sitä ole enää mitään järkeä varallakaan pitää. Nyt tuntuu vähän tyhjältä, kun ei ole enää mitään "himolajia", vaikka tokoa, hakua ja verijälkeä tehdäänkin satunnaisesti ilman suurempia tavotteita. Olen kuitenkin pohtinut koiratanssista meille uutta himolajia, onneksi tuli keväällä käytyä tutustumiskurssilla. Syksyllä siitä alkaa alkeiskurssi, jolle ajattelin Ässän kanssa suunnata. Siihen asti treenaillaan vaan kotona tai satunnaisesti kaverin kanssa. Himo kokeisiin olisi, joten onneksi tässäkin lajissa niitä nykyisin järjestetään! Saisi taas jotain tavoitteita ja todellista intoa treenaamiseen.

Ei kommentteja: