torstai 14. helmikuuta 2013

Ihmeparantuminen?

Eilen sain yllättäen soiton, että pääsisin peruutuspaikalle osteopaatti Maaria Kaiperlan Tampereen käynnille. Onneksi tämä päivä oli vapaa, joten päästiin Ässän kanssa käymään. Olin yrittänyt varata Ässälle aikaa aiemmin, mutta soitot meni aina ristiin. Peruutuspaikka tuli siis aivan mahtavaan aikaan ja saatiinpa vihdoin selvyyttä näihin kaikenmaailman jumituksiin. Ajan sain hierojani kautta, jonka tiloissa Kaiperla suoritti vastaanottonsa.

Etukäteen olin jo kuullut paljon hyvää Kaiperlasta ja hänen työskentelynsä vakuutti äkkiä minutkin. Niin paljon tuli osuvia kommentteja Ässästä, että ihan häkellyin. Miten tuollaisia asioita voi päätellä koiraa koskettamalla? Hoitohan itsessään näyttää vain hellältä koskettamiselta, mutta silti Ässä selvästi reagoi ikäville alueille mennessään. Ummikon silmissä se oli kuin puhdasta magiaa ja päällimmäisenä jäi mieleen ihmetys.

Kaikkea en käynnistä muistakkaan, mutta onneksi hierojamme oli paikalla toisena korvaparina. Vika löytyi Ässän lanteesta(?), joka oli kaiken pahan alku ja juuri. Polviongelmat ja selkäjumit olivat vain seurausta siitä. Lanne oli ilmeisesti kovasti kierteellä, jolloin se aiheutti myös jalkojen kiertämisen ulospäin ja siitä seurauksena olevat jumit, tai näin sen ymmärsin. Itse polvet eivät niin huonot olleetkaan, kyllähän ykkösen polvilla pärjää. 

Kaiperla kyseli myös Ässän syntymästä ja oliko siinä ollut ongelmia. Minulla ei tästä ollut hajuakaan (kuinka monella koiranomistajalla edes on?), mutta ilmeisesti siinä on saattanut olla jotain, jolloin lanne on joutunut puristuksiin. Tai sitten varhaisessa pentuajassa, josta minulla ei myöskään ole hajuakaan. Näin ollen Ässä olisi elänyt koko elämänsä lanne kierteellä, kireänä. Tämä voi olla syy myös siihen, miksei Ässän toinen kives koskaan tippunut. Kireä lanne myös aiheuttaisi keskittymiskyvyn puutosta, epävarmuutta ja taisi olla jotain muutakin. Eihän takapää jäykkänä/kunnolla toimimattomana/kipeänä? voi koira kunnolla kokonaisuutena toimia. Voisiko tässä olla osasyy Ässän koiraongelmiin? Mielestäni se on hieman epävarma koira. Keskittymiskyvyn puutteeseen en osaa kommentoida. Onhan se vähän tuollainen sählä, mutta olen vain aina pitänyt sitä "rotuominaisuutena". Intoa ja draivia siltä kuitenkin löytyy, joten on sen kanssa voinut hyvin pelailla koulutuskentillä.

Seuraavan ajan saimme huhtikuun alkuun, jolloin katsotaan Ässän tilanne. Lisäksi saimme määräyksen kahteen homeopaattiseen lääkkeeseen Ässän niveliä varten. Tähän hätään en saa "reseptin" käsialasta selvää, joten lisään ne tähän myöhemmin. Käynnin lopuksi kysyin vielä, miten tämä hoito nyt vaikuttaa Ässään. Tällaisten tapauksien vaste hoitoon on yleensä kuulemma hyvä, joten Ässästä tullee entistä ehompi. Näin ollen myös agility voisi tulevaisuudessa tulla taas kysymykseen, mutta polvien takia kannattaa jättää rankempi treeni muille. Höntsäily ja jopa alemmilla luokilla kisaaminen voisi onnistua. Kaiperla suositteli kuitenkin muita harrastuksia, koska agility on nykyään koiran kropalle helposti hyvinkin rankkaa ja rikkovaa. Lisäksi Ässän pääkopalle voisivat sopia paremmin erityyppiset harrastelut kuten Rally-toko, mejä ja koiratanssi. Kysyessäni hoidon mahdollisista vaikutuksista Ässän luonteeseen, sain vastauksen antaa koiralle aikaa. Hoito saattaa hyvinkin auttaa epävarmuuteen ja keskittymisongelmiin, kun kauan ongelmana ollut jäykkyys poistuu. Kuulostaa uskomattomalta, mutta en pistäisi pahakseni. Kuten otsikon kysymysmerkkikin ilmaisee, en uskalla juhlia vielä ennenaikaisesti. Seurataan tilannetta hissuksiin ja toivotaan parasta.

Uskomatonta, mitä kaikkea asiansa osaava osteopaatti voikaan koirasta löytää.

3 kommenttia:

Jemima kirjoitti...

Hienoa että pääsitte osaavalle osteopaatille :). Mä en ole vielä oikein päättänyt mitä mieltä olen osteopaateista ja homeopaattisista aineista kun ei ole juurikaan henkilökohtaista kokemusta, mutta toivotaan että teillä auttaisivat! Ja upeaa jo toi että alkuperäinen syy selvisi.

En usko että monikaan tietää koiran syntymästä paljonkaan :). Mä tiedän Fionasta että se oli niin pieni että sitä jouduttiin hinkkaamaan reilusti että alkoi hengittää (tullut kyllä mietittyä luonnon ja kasvattajan rooleja kasvattamisessa..). Lokista en tiedä muuta kuin että syntyi normireittiä kun en halunnut pentua mikä on tullut maailmaan leikkauksella.

Bemary kirjoitti...

Mielenkiintoisia juttuja, mullakaan ku ei oo minkäänlaista kokemusta tollasista hoitomuodoista. Kirjottele ihmeessä lisää aiheesta jatkossa. :) Uskon ite, että jumit ja muut vaivat voivat hyvinkin olla syynä erilaisiin käytös"ongelmiin". Pakostihan se tekee epämukavan olon, jos joku paikka on jumissa, eikä silloin voi olla täysin rento ja oma ittensä. Pätee ihmisiinkin.

Terveisin yksi, jolla on jatkuvasti ruho jumissa, kiitos liiallisen koneen ääressä istumisen. :>

Anne kirjoitti...

Eiköhän aiheeseen palata myös jatkossa, viimeistään seuraavan käynnin yhteydessä :) Oli kyllä hienoa, että päästiin osaavalle ihmiselle. Tämä käynti olisi pitänyt tehdä jo ainakin vuosi sitten!

Itse olen mieltänyt osteopaatit vähän samaan kategoriaan hierojien ja fyssareiden kanssa, paitsi että käsittelevät sitä rankaa, jota edelliset eivät käsittele. Ainakin näin pelkistetysti. Tämä osteopaatti tuntui puhuvan kyllä ihan asiaa, eikä keskittynyt pelkästään siihen ruokintaan (mainitsin, että raakaruokitaan ja siitä ei puhuttu sen enempään) vaan kyseli monipuolisesti kaikesta. Homeopatiasta mullakaan ei ole aiempia kokemuksia, mutta nä on ilmeisesti vaan suoraan niitä aineita, mitä nivelkoirille muutenkin monet syöttää. Nimet vain eivät jääneet päähän.

Yllättävää, kuinka paljon syntymä voi vaikuttaa koiraan koko sen loppuelämän ajan. Aivan uusi juttu minulle. Ties vaikka Fionankin syntymällä olisi jotain vaikutusta tämänpäivän ongelmiin?

Uskon Bemaryn tavoin, että nuo jumit ja juntturat varmasti väkisinkin vaikuttavat koiran käytökseen ja sen kehittymiseen (itsetunto jne), kun ovat kerran olleet pennusta asti. Itse jäin miettimään, että miten näiden asioiden poistuminen vaikuttaa koiraan, joka on niiden kanssa koko elämänsä(?) elänyt. Käytösmallit ja kaikki on kuitenkin jo opittu, mutta ehkä ne sitten ajankanssa muokkaantuvat uuteen suuntaan, jos ovat muokkaantuakseen. Ehkäpä puolen vuoden päästä voisi vertailua tehdessä huomata muutoksia tähän päivään verrattuna?