Koiratanssileirin jälkeen meno on jatkunut aktiivisena, melkein jopa liiankin. Ensin oli maanantaina yhteislenkkiä, sitten tiistaina tanssitreeniä, torstaina tokotreeniä, lauantaina hakutreeniä, sunnuntaina taas kolmen tunnin tanssitreenit + oma treenaus vielä kotona ja tänään tanssitreenit. Tämän viikon lauantaina olevia koiratanssin möllikisoja varten on siis valmistauduttu kovasti, jopa liikaa. Se näkyi tämän päivän treeneissä, jossa Ässä teki kyllä nätisti ja iloisesti, mutta vähän laiskasti ja väsyi nopeasti. Nyt on pakko pistää treenit pannaan ennen kisoja, ei sitä pieni spanielikaan kaikkea jaksa. (Kuvat otti Liisa.)
Voi sitä hurvitella muutenkin kuin treenaamalla, esim pulikoimalla mutavedessä..
Itse olen treenannut vielä Ässää enemmän, sillä tottakai ohjelmaa pitää kuivaharjoitella läpi lähes joka ilta tai muuten käydä päässään läpi treenejä tai palkkausta. Tietysti tämä on tärkeää, sillä kehään mennessä jännitys kummasti karkottaa kaikki ajatukset, eikä sinne mahdu mitään ylimääräistä. Silloin on hyvä, että ohjelma tulee jostain selkärangasta. Kuitenkin tänään kotiin ajaessani, kun kävin (hyvien) treenien aiheuttamia ajatuksia läpi päässäni, iski väsymys. Ei jaksa! Näköjään ohjaajallakin tulee se raja joskus vastaan, oli harrastus kuinka ihanaa tahansa.
Niinpä täksi illaksi pistän pillit pussiin. Huomenna jaksaa taas uudella innolla ajatella ja pohtia kisarutiineita ja suik-liikkeen käännöksiä, kun huristelee töihin bussilla. Unohtamattakaan mielikuvaharjoituksia, joissa me loistetaan niissä lauantain kisoissa ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti