lauantai 13. joulukuuta 2014

Kipeä ranka

Kun pimeä syksy masentaa eikä kuviakaan saa, voi onneksi palata viimetalven valoisiin lumikuviin.

Ässä kävi taas fysioterapiassa esittelemässä kankeaa olemustaan. Sehän ei mitenkään erityisen hyvässä kunnossa ole ollut ja sen kyllä huomasi fyssarikäynnilläkin. Tällä kertaa ongelmat paikallistuivat lanne- ja rintarankaan sekä etureisiin. Etureidet olivat aristavat, vaikka venyivätkin ihan hyvin. Lannerankaa käsitellessä Ässää sattui ja oikeastaan koko rintaranka lapaluiden takaa rintarangan takaosaan asti aristi käsittelyssä. Lannekalvot (eli kupeet) sillä olivat tosi kipeät varsinkin vasemmalta puolelta ja niiden käsittelystä se ei pitänyt sitten yhtään. En muista, milloin Ässä viimeksi olisi ollut noin kipeänä käsittelyssä.. 

Kehuja tuli Ässän venyttelystä, sillä hauikset olivat viimekertaista paremmat. Olin kuitenkin tehnyt sen virheen, että jätin syvien lihasten harjoitukset pois Ässän kipeytyessä, kun ne juuri auttaisivat lihaksia aktivoitumaan ja toimimaan normaalisti. Jatkossa taas viisaampana.


Tällä hetkellä lenkit ihan maksimissaan 20 minuutissa ja kipulääkettä jatketaan täydellä teholla, ellei ala nyt käsittelyn jälkeen näyttämään erikoisen hyvältä. Seuraava käynti menee väkisinkin joulun jälkeen tammikuulle, mutta sinne mahdollisimman pian pitäisi sitten saada uusi aika.

Ässän tilanne oli taas sen verran kurja, että varasin sille nyt vihdoinkin röntgenin lonkkakuviin ja selkäkuviin tammikuun alkuun. Katsotaan mikä tilanne on, sillä ongelmat voivat johtua kylmyydestä tai sitten jostain muusta. Henkisesti varaudun siihen, että lonkat nyt varmasti ovat viimekertaista huonommat sekä selästä saattaa hyvinkin jotain löytyä. Mutta ehkä niistä saisi jotain osviittaa tulevasta. En voi itselleni mitään, mutta aika ankarasti tulee maalailtua piruja seinille tällä hetkellä.

Niin kamalaa kuin takapakki aina onkin, niin Ässä on ollut käynnin jälkeen taas iloisempi ja liikkunut meidän "lenkeillä" (nyt menty vain 10 minuuttia) iloisesti ja rennosti ravaten, kun aiemmin oli perässä vedettävä. Muutenkin olemus on iloisempi ja reippaampi, toivottavasti myös pysyy sellaisena.

4 kommenttia:

Mai kirjoitti...

Ei voi muuta kuin toivoa teille parempaa. Harmillista, että jos jokin kohta kehossa kipuilee, se jumittaa muitakin lihaksia, koska ei voi liikkua rennosti.

Edistysaskeleitakin on postauksissasi ollut näkyvissä, joten menkää toiveikkaina kohti joulua, sinä ja kiharakorvat <3

Anne kirjoitti...

Näinhän se on, Ässä alkaa kipeänä helposti peitsaamaan ja tuomaan painoa liikaa etupäälleen, mikä tietysti jumittaa paikkoja. :/

Kiitos piristävästä kommentista! Ei sitä itse aina noita edistesaskeleita niin näe, kun takapakkiakin tulee ja keskittyy siihen. Ässä on ollut ihanan iloinen fyssarikäynnin jälkeen, nautitaan nyt siitä!

Anonyymi kirjoitti...


Ihana kuitenkin kun hoidetaan ja kipulääkkeen kanssa ei kitsastella <3 Mieluummin kivuttomana lyhyempi elämä, kun kivusta kärttyisenä pitkä ja piinaava.

Anne kirjoitti...

Olen ihan samaa mieltä, kivuliaana eläminen ei ole herkkua :( Ainakin mitä Ässän käytöksestä voi päätellä. Niinpä siis hoidetaan ja kipua lievitetään edelleen parhaamme mukaan :)