Marsukuvia

Tänään käytiin taas pitkästä aikaa moikkaamassa Ässän kanssa Fridaa ja Kiaa koirapuistossa! Frida kasvaa kauheeta vauhtia ja on isompi Ässää, mutta Ässä se vaan jaksaa yrittää pomottaa Fridaa. Jatkuvasti haukkuen se juoksee toisen perässä, hupaisan näköistä. Kivaa niillä silti tuntuu olevan.

Mutta marsukuviin! Niiden takia nyt pääasiassa tämän päivityksen teen, koska satuin tänään ottamaan muutaman hyvän kuvan marsuista. Kuvauspaikka on vähän outo, sillä otin kuvat lavuaarissa pyyhkeen päällä. Siinä kun sattuu olemaan paras valaistus koko talossa, enkä jaksanut hommata mitään erikoisjärjestelyjä. Mutta nyt kuviin! Väinöstä ja Veetistä yksinään ei ole nyt paljon kuvia, koska Väinön kuvat menivät liian tummaksi, ja Veetin liian kirkkaaksi. Huoh.

Väinö ja Masi.

Pikkasen huono kuvanlaatu, mutta kattokaas nyt kun toinen venyttää :)

Ja kolmikkopotretti, jossa Veeti on hyvin kyllästyneen näköinen :D

Flunssa-aalto iskee

Pääsi sitten flunssa iskemään viikonlopuksi pienen lämmön kera. Onneksi täälä on muitakin koiraa lenkkeilyttämässä, niin ei tarvinnut kipeänä juosta pakkaseen. Harmitti tosin, kun oli nätti ilma ja en päässyt Ässää vapaana ulkoiluttamaan. Äiti on tosin saanut uutta puhtia tuohon ulkoiluun, kun hän on löytänyt uusia ulkoilureittejä, ja Ässäkin oli hänen kanssaan ihan innoissaan uusilla reiteillä juoksennellut. Mikkokin jopa meni Ässän kanssa mettään puoleksi tunniksi ulkoilemaan.

Tänään mulla ei ollut enää lämpöä, joten menin kouluun. Flunssainen olo on kuitenkin vielä, mutta eiköhän se tästä. Laura tulee tänään Windy-pötkön kanssa meillä käymään, ja mennään pikkulenkille metsään. Saapa Ässä riehuttua energiaansa vapaana leikkiessään. Harmi, että on niin pimeää, että kuvien ottaminen jää haaveeksi. No, katsotaan nyt, jos tässä sisällä saisi jonkun kuvasen otettua.

Marsuista vielä vähäsen asiaa. Masi kasvaa edelleen kovaa vauhtia, on jo yli puoli kiloa. Isompi kuin Veeti ja Väinö tuossa iässä! Tuleekin varmaan kasvamaan veljeksiä isommaksi, teddyt kun yleensä ovat aika isokokoisia marsuja. Ja Masin isäkin oli aikamoinen mötkäle.

Veetin hampaat ovat muuten kasvaneet hienosti takaisin, enää ei tarvitse pilkkoa hänelle ruokaa pienemmäksi. Vähän se laihtui hampaiden ollessa poikki (100g), mutta otti ne nyt korkojen kera takaisin. Pojat kun syövät nyt kasvaville marsuille tarkoitettua pellettiä Masin takia, niin Veeti ainakin tulee lihomaan liikaakin. Väinö on aika hyvin pysynyt entisissä mitoissaan, ihme kyllä.

Koulu syö kaiken ajan

Nyt on tullu valitettavasti blogipäivityksiä vähän harvakseltaan, ja niin tulee vastaisuudessakin. Koulu vie ihan tajuttomasti aikaa, ja varsinkin läksyt. Viisi abikurssia nyt menossa, ja jokainen opettaja hukuttaa läksyihin. Päivä menee niin, että menen kahdeksaksi kouluun. Koulusta pääsen kahdelta tai neljältä. Sitten vien koiran n. tunnin lenkille, jonka jälkeen väännän läksyjen kimpussa. Jokaisena päivänä tästäkin viikosta olen seitsemään asti vääntänyt läksyjä -_- Rankkaahan se on, mutta pitää ahertaa, jos aion saavuttaa haluamani opiskelupaikan!

Onneksi sentään viikonloppuisin on vapaata aikaa kunnolla, enhän nyt joka päivä sentään lue. Silloin pääsee ihanasti kunnon metsälenkeille ja tekemään kaikkea kivaa. Ollaan Ässän kanssa nyt aloitettu paikallaolo harjoitusten pidentäminen. Pisin aika mitä olen Ässää istuttanut on minuutti! Hienosti jaksaa poika jo istua ainakin kotona. Ulkonakin kyllä aika hienosti, mitä nyt ollaan lenkeillä pari kertaa kokeiltu.

Tessu-papasta ja Ässästä ei olekaan ollut nyt kuvia pitkään aikaan. Ässän kanssa käydään usein tervehtimässä Tessua lenkin lopuksi, jos pyöritään siellä päin ja Timo on kotona. Tessu tulee myös joskus satunnaisesti käymään meillä. Viimeviikolla Tessu tuli Timon kera minun ja Ässän mukaan lenkillekin. Lenkki oli kylläkin vain pieni puolentunnin pellon kiertäminen, koska Tessu ei paljoa enää jaksa, kun on sitä ikää ja läskiä niin kovin kertynyt. Hienosti yritti kuitenkin pomppia Ässän perässä, vaikka lumi vähän taisikin ikävästi raapia mahaa. Tessu ei tottele yhtään luoksetuloa, kun ei se enää oikein mitään kuulekkaan. Se kuitenkin seuraa Ässää, ja Ässä tulee luokse, joten no problem :D Hämärä vain pääsi vähän yllättämään, eikä poikia oikein sieltä lumesta erottanut. No, Ässään voi onneksi luottaa, että se pysyy kyllä mukana. Tessua piti vähän seurailla, mutta ihan hyvin sekin mukana pysyi. Oli kyllä hauska pieni peltokävely :)

Masi on taas kasvanut. Ja tullut rohkeammaksikin! Tänään annoin marsuille vähän herkkua, ja ne tulivat siihen kuikuilemaan. Masi tuli itse luokseni ottamaan namia. Siinä sitten varovaisesti koitin, antaisiko silittää karkuun juoksematta. Ja antoihan tuo. Ihana :) Sylissä on kyllä jo tosi rohkea: pulisee, nuolee sormea ja yrittää lähteä tutkimaan ympäristöä. Ihana pojanviikari.

Korvalääkkeen kirous

Hemputti tota Ässän korvapuhdistus/lääkeainetta. Sehän huovuttaa nuo korvakarvat ihan kokonaan! Ei siitä kauaakaan ole kun selvittelin ja leikkasin ne takut ja huopaantuneet karvat pois, ja nyt siellä on jo uudet. Karva on jo lyhyttä siitä korvan ympäriltä, mutta silti se aine saa ne ihan takkuun. Todella hermoja raastavaa, varsinkin kun ne sitten kutittaa koiraraukkaa. Toisen korvan karvoja en ole samasta kohtaa leikellyt kun kerran (jotta olisivat edes suurrinpiirtein samanpituisia toiseen korvaan nähden), mutta ne eivät pahemmin ole takkuuntuneet. Silloin tällöin kun vähän harjailee, niin hyvin sillä hoituu.Toivottavasti vielä joskus päästään noista saamarin korvalääkkeistä, tuota kuitenkin pitää käyttää nyt seuraavaan rokotuskertaan asti kerran viikossa. Lisäksi aine haisee niin vastenmieliseltä ja voimakkaalta, että vaatteet, joille sitä on läikkynyt, täytyy heittää pesuun samantein. Yh. Pitänee antaa palautetta, kun seuraavalla kerralla käymme lääkärissä. Tämä lääke kun oli jotain uutta lääkettä, joka oli kokeilukäytössä siellä.

Harmittaa nyt, kun tässä parina päivänä Ässän lenkkeillyt ovat jääneet hieman vähemmälle koulun ja turkureissun takia. Onneksi kuitenkin huomenna on vapaa, joten pääsen painelemaan taas metsään sydämeni kyllyydestä Ässän kanssa! Mennään ilmeisesti taas Tupurin lähistölle spurttailemaan, kun isukki lähtee sinne hiihtelemään. Saa nähdä, saammeko vaikkapa Liisasta tällä kertaa seuraa :)

Koulu tuli tulevaisuuden suunnitelmineen.

Ja nyt se koulu sitten vihdoin alkoi! Ei enää niin paljon aikaa istuskella koneen ääressä, mikä on oikeastaan ihan hyvä. Koulun myötä olen tosin usein kaiken valoisan ajan poissa, joten koiran ulkoilutus jää pimeään aikaan. Se taas tarkoittaa sitä, ettei Ässä pääse metsään juoksemaan vapaana niin usein. Lisäksi ylioppilaskirjoituksiin lukeminen vie aikaani, jolloin meidän äitistä on suuri apu koiran ulosviejänä. Onneksi tuo nyt ei hypi seinille, vaikka jäisikin joku päivä lenkit vähän vähemmälle.

Ässä kun on nyt koko joululoman saanut lähes päivittäin juosta vapaana metsässä pitkiä lenkkejä, niin tänpäiväisen hihnalenkin jälkeen olisi virtaa vielä piisannut. Mentiin sitten hetkeksi riehumaan etupihalle, ja sitten piilottelin Ässälle juustonpaloja etsittäväksi. Kyllä sitä vaan huomasi mikä ero on vapaana ololla ja hihnalenkillä :D Onneksi keksin Ässälle halvan ja hyvän lelun pähkäiltäväksi! Vanhaan puolenlitran limsapulloon kun tiputtelee nameja, niin saa koira pähkäille ne sieltä ulos saadakseen. Meidän Ässä yritti ensin pyöritellä sitä niinkuin liian helppoa aktivointipalloaan, mistä namit vain tipahtelivat helposti ulos. Eipä se tietenkään paljon pullon kanssa auttanut :) Seuraavaksi alkoi pullon pään kalvaminen, jolloin poika sattui välillä kallistamaan pulloa niin, että sai namin. Siinä sitä työtä riittää pitkäänkin! Pullo on myös kestävä, ja kun on liian järsitty, voi vaan ottaa kaapista uuden. Helppo ja halpa!

Nyt vähän marsula-aiheisia uutisia:

Veetin etuhampaat ovat hyvällä mallilla kasvamassa takaisin. Muuten Veetuska syö hyvin, mutta ei vielä pysty lohkaisemaan suupalaa isosta ruokapalasta. Siksipä vielä toistaiseksi suikaloin ruoan.

Masi ja Väinö ovat lähentyneet paljon, ja Veeti on usein kolmas pyörä. Tulevat kyllä toimeen, mutta usein Veeti nököttää yksinään. Nyt kun olen ruvennut ulkoiluttamaan marsuja huoneeni lattialla, jotta Masikin tottuisi paremmin talon ääniin, niin Veeti tulee välillä kerjäämään minulta huomiota! Sitä se ei ole ennen tehnyt. Tulee siihen kattomaan, että onko ruokaa ja jää rapsuteltavaksi hetkeksi. Sitten kipittää pois. Ja Väinö ja Masi eivät tälläistä harrasta, ne vaan pölisevät keskenään. Olenkin ajatellut, että joskus tulevaisuudessa erottaisin Veetin noista kahdesta ja hankkisin sille oman kakara-kaverin, ellei noilla nyt mene sukset ristiin Masin kanssa. Tämä ei kylläkään ole aiheellista ennen muuttoani, sillä tänne en saa kehiteltyä mitään järkevää häkkiratkaisua.

Tästä tulikin mieleen, että voisinkin vähän kertoilla mitä olen alustavasti suunnitellut, kun aikanaan muutan. Ajattelin itse pykätä marsuille kaappimaisen kerroshäkin. Hyötyjä siinä olisivat ainakin nämä: kauniimpi kuin häkkiviritelmät, vie vähemmän tilaa, kun marsut asuvat päällekkäin ja sitten Killen terran saisi vielä siihen päälle. Timo jo lupaili auttaa sen rakentelussa, jos nyt päätän sellaisen tehdä.

Ja nyt loppuun jälleen kuvia paljon :) Iskä lähti pari päivää sitten hiihtämään tupuriin, ja suostui ottamaan minut, koiran ja Timon kameroineen mukaansa. No, tupurin purtsilla ei saa koiraa ulkoiluttaa, joten suunnattiin läheiseen metikköön kalliolle kiipeilemään. Tämä olikin oikeastaan parempi vaihtoehto, koska Ässä sai olla kokoajan vapaana. Ja että se oli riemuissaan! Ässä rakastaa autossa matkustelua, kun se tietää aina pääsevänsä johonkin jännään paikkaan. Kun lopulta päästin koiran vapaaksi, se sinkoili kuin ohjus ympäriinsä eikä tainnut pysähtyä kertaakaan sen tunnin aikana, jonka siellä vietimme. Vaikka me pysähtelimme Timon räpsiessä kuvia, niin Ässä vaan paineli sen aikaa sitten siinä ympärillä. Ässällä on myös jostain syystä intohimo kiipeilyä kohtaan, joten se loikki rinteitä pitkin ylös ja alas kauheaa vauhtia. Välillä sai pienellä jännityksellä katsella, mutta Ässästä on metsässä rämpiessä ja kallioilla kiipeillessä kehittynyt varmajalkainen, ja se on oppinut valitsemaan hyvät kiipeilyreitit. Ainoa pelon aihe oli jää, mutta sitä ei onneksi ollut kuin parissa kohtaa.

Lumipesu!
(no haju sen nokan oikeasti sinne maahan sai, vaikka vähän muulta näyttää :D)

"Lumipesun" jälkeinen ilme. Tyypillinen Ässä :)

Anna anna se risu!

Kerrankin juoksukuva, jossa korvat ei ole ilmassa tai naamassa!

Hauska reissu, mennään uudestaan:p

Moottoritien toisella puolen

Käytiin tänään taas moottoritien toisella puolella. Ilma oli tajuttoman nätti, joten otin kameran mukaan. Pakkasta oli 15 astetta, mutta viihdyttiin silti ulkona kaksi tuntia. Hyvin se Ässä jaksoi metsässä painella, eikä osoittanut väsymisen merkkejä ollenkaan! Kauhean kasan sain kuvia, ja nyt on hirveän vaikea valita, mitä niistä tänne pistän. Mutta tässä nyt joitain!

Aika samanlaisiahan nuo ovat, mutta menkööt nyt :) Mutta marsuistakin mulla oli vähän asiaa! Veeti on reipastunut, hampaiden katkeamisen jälkeen se oli hieman "masentuneen" oloinen, mutta nyt se alkaa olla oma itsensä. On oppinut syömään tuoreruokasuikaleita käyttäen kieltään ja alahampaitaan saadakseen ne lautaselta suuhunsa. Saapa syödä rauhassa, sillä Väinö ei ole kiinnostunut toipilaslautasesta. Masi välillä maistelee Veetin silppua, mutta siirtyy sitten Väinön kanssa samalle kupille. Kovin Veetikin yrittää samalle kupille välillä, mutta ei se raukka saa niitä ruokia syötyä. No, äkkiäkös ne hampaat kasvaa!

Kamera kettuilee

Eilen oli aivan tajuttoman nätti ilma, joten Liisakin tuli mukaan mun ja Ässän kanssa lenkille. Mä otin kamerankin, mutta jo ensimmäisen kuvan jälkeen se simahti :( Ketutti vietävästi, koska oli hyvä valaistuskin, niin olisi tullut tosi nättejä kuvia. Ässäkin oli poikkeuksellisen riehakkaalla tuulella. Mutta onneksi tänään sain sentään pari kuvaa räpsäistyä!

Tänään siis mentiin Ässän kanssa koirapuistoon moikkaamaan Fridaa ja Kiaa! Frida oli taas kasvanut aivan järjettömästi, vaikkei viimetapaamisesta edes ole kauhean pitkää aikaa. Kakarat riehuivat innoissaan, mutta siitä en harmi kyllä saanut huonon valaistuksen takia järkeviä kuvia. Pistettiin pennut istumaan, ja sitten tuli pari nättiä. Ässä ei tosin olisi oikein malttanut istua, kun leikit oli kesken. Ja iskä on näköjään käynyt taas roplaamassa kameran säätöjä, kuvatkin on pieniä kuin kärpäsen kakka! "mahtuupa enemmän", se sanoi, mutta mitä iloa niistä on, kun ovat huonolaatuisempia eikä niitä voi rajata ja pienentää ilman, että menee ihan rakeiseksi. Pitäisi vain näpit irti mun kamerasta! >:(

Ässällä väärään ihmiseen katsekontakti :D

Eilen huomasin jännän asian: se Ässän korvalääke on huipaannuttanut Ässän korvakarvoja! Siellä oli kauheat vaikku/korva-aine takut, jotka jouduin leikkaamaan irti. Lisäksi nyt lähemmin tarkastellen huomasin, että sitä vaikkua on pinttynyt sinne korvan ihoon klönteiksi. Sitä kun ei näe eikä tahdo oikein tunteakkaan päällepäin, niin en ole ennen huomannut. Niinpä Ässä pääsi korvapesulle, huuhteluvesi oli kauniin rusehtavaa. Hyi! Miten olenkaan voinut olla huomaamatta tuollaista. Mikäs ihmekkään se on, että poika rapsuttaa korvaansa.

Myös marsuilla menee hyvin, Veetiä ei tarvitse tukiruokkia. Mikä helpotus, se oli yhtä piinaa! Ei se töhnä meinannut mistään ruiskusta tulla läpi vaikka kuinka iski siihen vettä, eikä Veeti sitä oikein innostunut syömäänkään. Onneksi se pystyy nytten syömään pellettejä. Tuoreruokaa se ei vielä pysty, joten kuorimaveitsellä suikaloin sille porkkanan sopivaksi, ja paloittelen muut tuoreruoat. Paino on pysynyt täsmälleen samana kuin ennenkin, eli ei ongelmaa. Väinö ja Veeti eivät ilmeisesti ole ottaneet yhteen enää, ja Veeti väistää Väinöä kokoajan. Toivottavasti selvittiin kerralla! Vielä on edessä Masin aikuistuminen, ja saa nähdä millainen maailmansota siitä seuraa. Vaikuttaa aika topakalta, joten kinaa tulee olemaan edessä. Kohonneeko koko lauman pomoksi? Sepä jää nähtäväksi.

Ylempänä Väinön ja Masin ruoka, alempana Veetin hienosti aseteltu (jotta herra saa otettua suikaleet suuhunsa) toipilas-lautanen.

Masi-poika. Kynnet on niin pienet, että leikkasin ne ihmisten kynsisaksilla :) Painoa on nyt 440g, eli 100g enemmän on tullut tulon jälkeen.

Ai että sain pikkuveljeltä 2 gigan muistikortin! Ihanaa, lisää kuvia :) Vaikka mä kyllä tyhjentelenkin korttia aika nopeesti, ni on se silti kiva. Saapa parempilaatusia ja isompia kuvia ;) Aika yllättävän paljon olen kyllä nyt kuvauksesta innostunut Ässän myötä. Siitä kun tulee niin paljon räpsittyä kuvia tänne blogiinkin :)