Pehmeä paluu arkeen

Töihin taas, ei jaksattais..

Ihanan pitkän loman jälkeen koitti vihdoin paluu arkeen. Eilen illalla tuli huokailtua tylsää töihinpaluuta ja ankeaa aikaista herätystä, mutta aika kivuttomastihan se meni. Koirat pitivät huolta heräämisestä ja yllättävän kirpseä pakkasaamu iski viimeisetkin unet silmistä. Ja juuri kun ajelin Ässän takkuturkin matalaksi, se ei näyttänyt aamupissillä kovin tyytyväiseltä karvattoman mahansa kanssa..

Työpäivä meni mukavan joutuisasti, mutta päivän suurin piristys koitti töistä päästyä: ulkonahan oli vielä valoisaa! Työmatka on lyhyt ja kun menee ajoissa töihin pääsee myös ajoissa kotiin, joten iltapäivälenkille ehdittiin vielä valonrippeiden loistaessa taivaalla. Olen löytänyt kivan oikopolun talojen lomitse lähimetsään, jonne nappasin äkkiä molemmat kutaleet mukaan. Ässä pääsi, koska jaksaa ja Femma pääsi, koska on nykyään aina vaan entistä kivemmin käyttäytyvä kaveri metsälenkeillä. Ihana kaksikko.

Paras koirakaksikko ikinä, mun Robin ja Batman (tai kotoisammin Vatipää ja Pässi).

Tehtiin oikea hyvän mielen puolituntinen käpsyttely, jossa Ässäkin pääsi hyvän näkyvyyden salliessa vähän "rellestämään" hajujen ja Femman perässä. Muuten sitä ei uskalla pitää vapaana vastaantulijoiden varalta, sillä kipujen myötä se lähtee helposti huutelemaan hävyttömyyksiä muille koirille. Femma on onneksi siinä suhteessa eri maata ja nytkin se pysyi kivasti mukana, näkösällä ja kuulolla. Metsän nopeasti pimetessä kuljin lopulta vaan Ässän perässä, kun itse en erottanut polkuja lumesta. Femmahan ei polulla paljon kulje, koska sillä on niin kiire vetää kieli poskella ympäriinsä.

 

"Miten niin kieli poskella.."

 "En tajuu"

"Eikun nyt kieli keskellä suuta vaan ja kotiin"

Lenkillä sitä taas nähtiin, miten vanha lonkkavaivainenkin voi olla hyvin pätevä ja pelastaa emännän eksymiseltä. Ässä on oppinut kuin huomaamatta uuden "käskyn" eli "mennäänkö kotiin". Sitä olen ahkerasti kysellyt Ässältä sen kipeydyttyä, jolloin aina kysymyksen kuullessaan kääntyy kotiin päin, jos on saanut lenkistä tarpeekseen. Nyt olin hämärässä ja uudessa paikassa hieman hukassa, joten kysyin Ässältä tietä. Ja sehän otti välittömästi määrätietoisen suunnan kotia kohden. Jatkossa on siis ainakin yksi navigointi-keino lisää, jos Ässä-kompassin saa lenkille mukaan!

Hyvän mielen lenkin jälkeen oli loppupäivänkin fiilis katossa, kun käytiin Femman kanssa vielä oma loppulenkki Ässän lepuuttaessa jalkojaan kotona. Tämä on sitä arkea parhaimmillaan.

Joululomailua ja uudenvuoden rakettipommitus

Joulu tuli ja meni perinteisesti kotikotona. Koirilla oli vaihteeksi hauskaa, kun rapsuttelijoita ja lenkittäjiä oli tavallista enemmän ja saivatpa nekin vähän maistiaisia jouluruuasta. Tämä oli Femman ensimmäinen joulu ja odotusten vastaisesti se oli niiin kilttiä tyttöä, eikä ollut lainkaan kiinnostunut joulukuusesta, koristeista tai lahjojen availusta. Toista se oli Ässän ensimmäisenä jouluna, vähän väliä sai olla nyppimässä kuusen koristeita sen suusta pöhelön kannellessa niitä ylpeänä ympäri asuntoa. Taisi fiksu pieni likka tietää, että vain kiltit koirat saavat lahjoja.

Ässän vointi tuntui paranevan huimasti Saloreissun aikana ja se nautti useana päivänä vapaana metsässä kuljeskelusta, vaikka lenkit eivät pitkiä olleetkaan. Tällä hetkellä se on puolitetulla kipulääkityksellä ja jaksaa hyvin 20 min lenkkejä, jos sää on kohtuullinen (ei ole luistinrataa pihalla tai sada räntää/vettä).

Joululomaan kuului myös kovemmista pakkasista huolimatta lenkkeily ja kavereitakin saatiin. Paimenet tosin innostuivat porukalla paimentamaan Femmaa, kunnes ne saatiin houkuteltua perinteisten keppileikkien pariin. Femma tuntui tarkenevat ihan hyvin vähän kovemmassakin pakkasessa, kun piti vapaanaollessaan niin kovaa vauhtia yllä. Hihnalenkeille laitoin sille suosiolla loimen. Maisemat ainakin olivat varsin kelvolliset auringon paistaessa ja pakkasen paukkuessa..

Tällaiselta se Femman meno yleensä vapaanaollessa näyttää, paljon ei pysähdellä.

Uudesta vuodestakin selviydyttiin kunnialla. Tämä oli Femman eka uusivuosi, joten halusin hyvissä ajoin kotiin ennen raketteja. Hyvin ehdittiin ja ensimmäisten paukkujen ajan koirat vain söivät onnessaan luita ja lopun aikaa nukkuivat (taino Femma yritti tulla meidän kanssa taas saunomaan). Ässä on perinteisesti ollut täydellisen välinpitämätön rakettien suhteen, sitä ei voisi vähempää kiinnostaa. Erinomainen malli Femmalle siis. Femma ottikin hyvin lunkisti rakettien pamaukset, kunnes keskiyöllä joku pamautteli ihan tuossa takapihan vieressä jotain tosi isoja pommeja. Valot vaan välkkyivät verhoista huolimatta sisälle ja meteli oli aika kova. Sitä sen piti kommentoida (jos joku räjäyttäis vaikka meidän takapihan?!), mutta sen jälkeen jatkoi onneksi luunsa natustamista eikä välittänyt enää lopuista raketeista. Myöhemmin pihalla käydessään kuului vielä jotain vaimeita pamauksia ja niille ei kumpikaan korvaansa lotkauttanut. Ihanaa, ettei kumpikaan pelkää.

Onnen ja yrityksen vuosi

Tavaksi on muodostunut kuluneen vuoden muistelu kuvien kera. Tavoitteitakin tuli asetettua Ässän kohdalle, mutta kulunut vuosi on mennyt harrastusten sijaan lähinnä terveyttä parannellessa. Tavoite pennun kotiutumisesta toteutui ja oikein kiva ja täyspäinen koira Femmasta näyttää kasvavan. Mitä siis tapahtuikaan viimevuonna?

Tammikuu

- Lenkkeiltiin paljon kavereiden kanssa

- Ässä oli kuitenkin myös usein kipeän ja lenkkeilyhaluttoman oloinen

- Ässä joutui ensimmäiseen röntgeniin, jossa tsekattiin polvet nivelrikottomiksi

- Femma syntyi

Helmikuu

- Ässä kävi ortopedilla, jossa sillä todettiin alkava lonkan nivelrikko ja leikkausta vaativat löysät polvet.

- 14.2 Ässän oikea polvi leikattiin

- Toipuminen sujui onneksi hyvin ja Ässä oli myös mukanamme hiihtolomalla

- Käytiin katsomassa meille tulevaa pentua, jolloin jo täysin rakastuin Femmaan..

Maaliskuu

- Femma kotiutui!

- Alkoi arjen opettelu kaikilla, nukkumista tuli ikävä..

- Koirien yhteiselo lähti alun ällötyksen jälkeen hyvin käyntiin, ja Ässäkin alkoi sietää pentua

- Ässän kuntoutus turhautti, mutta eteni kaikesta huolimatta

 Huhtikuu

 

- Ässän kuntoutus otti takapakkia, kipulääkkeen vähennys ei onnistunut

- Toisen polven leikkausta aikaistettiin, vasen polvi leikattiin 29.4

- Femma näki ahkerasti pentukavereita, kävi koiratanssi- ja agilitykisoissa, askarteli ja harjoitteli muita elämän taitoja

- Ässä ja Femma leikkivät ensimmäistä kertaa

Toukokuu

 

- Ässän leikkaus sujui hyvin

- Kuntoutus ei ollut niin sujuvaa, mutta eteni kuitenkin

- Femman kanssa käytiin saalisviettikurssilla sekä hömpsöteltiin tokotreeneissä

- Femma opetteli uimaan ja ulkoili paljon

Kesäkuu

- Femma oli ensimmäistä kertaa hoidossa kasvattajalla noin viikon verran

- Oltiin pentuetapaamisessa

- Kavereille tuli pentuja, Femma tutustui Kide-bortsuun ja Jinna-valkkariin

- Lintu-into heräsi kunnolla

- Ässän vointi junnaa paikallaan, 2kk leikkauksesta se edelleenkään ei juuri kykene lenkkeilemään

- Epäillään välilevyongelmia, käydään fyssarilla sekä hoidetaan ja jumpataan ahkerasti

 Heinäkuu

 

- Femma kokeilee ihmisjälkeä sekä käy mejä-kurssin

- Pulikoi paljon sekä näkee kavereita

- Minä ihmettelen pentuni suurta lintuintoa sekä miellyttämisenhalua (mikä kombinaatio!)

- Femma lenkkeilee paljon liina perässään, jälkeenpäin ajateltuna hyötyä ei tainnut pahemmin olla

- Femma 6kk

- Mökkeillään, jolloin Ässäkin pääsee pulikoimaan ja vähän "rellestämään"

- Ässä on vanhemmillani hoidossa ja tuntuu voivan kohtalaisen hyvin

Elokuu

- Ässä palaa hoidosta ja on huonossa kunnossa

- Polvet ovat parantuneet, mutta ongelmat senkuin jatkuvat - aletaan pohtia ongelman syytä: välilevyongelmat, lonkat?

- Oma mielialani käy pohjamudissa Ässän jatkuvien ongelmien takia

- Ässä saa kuitenkin luvan vihdoinkin lenkkeillä vapaana!

- Koirat ovat varmaankin ensimmäistä kertaa oikeasti vapaana yhdessä

- Femma nauttii kesän viimeisistä lämmöistä uiden kavereiden kanssa

- Femman kanssa aloitellaan agility

- Metsässä ulkoilu aiheuttaa mietteitä Femman kanssa

Syyskuu

- Ässä käy taas ortopedilla, oireiden perusteella epäillään pääsyylliseksi lonkkien nivelrikon aiheuttamaa kipua -> aloitetaan kuukausittaiset cartrophen-pistokset

- Oma mieliala on toiveikkaampi, ehkä se taas tästä

- Ässä lähtee vanhemmille hoitoon käyden vielä mökkeilemässä

- Muutetaan kerrostalosta rivariin

- Femma aloittaa viikottaiset koiratanssitreenit 

Lokakuu

- Käydään Femman kanssa Utsjoella

- Femma käy koirauimalassa

- Femman kanssa yhteisymmärrys tuntuu parantuvan

- Ässä tulee kotiin, ulkoillaan jopa tunnin mittaisia lenkkejä ilman kipulääkettä!

- Ässä kuitenkin tuntuu vanhemmalta ja kömpelöltä

Marraskuu

- Femman kanssa aksailu on huippua!

- Ässä voi kuun alussa hyvin

- Femma kävi kasvattajalla trimmissä ja moikkaamassa paria siskoa

- Käydään Femman kanssa impulssikurssilla, josta saadaan ihan hyviä oivalluksia lintuhommiin

- Loppukuusta Ässä tarvitsee taas kipulääkettä

Joulukuu

- Ässän lenkkeily max 20-10 minuuttia ja kipulääkettä täydellä teholla

- Salossa joululomalla tuntuu kuitenkin taas piristyvän

- Femmalle kasataan koiratanssiohjelma

- Yhteisymmärrys metsässä kasvaa Femman kanssa päivä päivältä, nyt menee jo ihan kivasti

Sellainen vuosi meillä siis takana, onnittelut sille joka jaksoi lukea. Kooste vuodesta on aina ihana tehdä, siinä jotenkin näkee taas uudessa valossa tapahtuneet asiat ja osaa laittaa niitä uusiin (oikeampiin?) mittasuhteisiin. Tämä on varmasti varsin hyödyllistä ainakin Ässän sairastelujen kannalta. Seuraavalle vuodelle en haluaisikaan asettaa enää tavoitteita, vaan mielummin toiveita.

Toivon, että molemmat koira olisivat mahdollisimman terveitä. Toivon, että Ässä voisi uutena vuonna ulkoilla viimevuotta enemmän sekä nauttia elämästään. Toivon myös, että saan pitää sen luonani ensivuodenkin.

Toivon, että Femman kanssa jatkettaisiin harrastuksia samalla kivalla meiningillä, mikä meillä nyt on ollut. Toivon, että edistyttäisiin ja päästäisiin ehkä koiratanssikisoihin ja sekä mejäkokeisiin. Toivon, että kehittyisin Femmalle paremmaksi ohjaajaksi. Lisäksi toivon oppivani lisää spanieleilla metstyksestä sekä parantamaan meidän yhteistyötä ja hallintaa myös metsässä.

Onnellista ja tervettä uuttavuotta 2015 kaikille!