Shoppailua

Ässän vanhan loimen jäätyä lyhyeksi aloin haikailemaan Femmalle uutta, omaa loimea. Niinpä koko talvi on mennyt silmäillessä loimivalikoimia, minkä sitä raaskisi ostaa..

Monella tuntuu nykyisin olevan Pomppa-loimia ja niitä ovat kaikki kovasti kehuneet. Kun lopulta sattui hyvä tarjous eteen raaskin minäkin investoida loimeen. Vaan siitäpä alkoi puljaaminen: mikä on sopiva koko ja ottaakko PerusPomppa vai ToppaPomppa?

Femmalla on Hurtan sadeloimi kokoa 40, joten ajattelin saman olevan passeli koko Pompassakin. Peruspomppaa sovitettaessa koko 41 istuikin sopivasti. Lopulta kuitenkin selvisi ToppaPompan olevan niin paljon reilumpi, että siitä koko 41 oli aivan liian iso, mutta koko 37 sen sijaan oli juuri sopiva.

Aluksi olin aikeissa tilata PerusPompan, koska tuntui hyvin mukautuvalta, mutta silti lämpimältä. No, PerusPompista oli koot loppu, joten "pakko" oli ostaa ToppaPomppa. Tyytyväinen olen ollut tähänkin, tosin ei ehkä istu/laskeudu niin kivasti kuin PerusPomppa ylimääräisen toppauksen takia. Mutta tämä on ainakin sen verran paksu, että pitäisi lämmittää kylmemmässäkin!

Viimepostauksessa onkin kuvia ensimmäisestä käyttökokeilusta. Hyvin pysyi Femman menossa mukana, eikä ylimääräisestä toppauksesta näyttänyt ainakaan haittaa olevan. Tässä pari pihalla näpättyä kuvaa, joista vähän näkee istuvuutta edestä ja sivusta.

Kuvista voi bongata myös Femman uuden hienon pannan, jonka tilasin täältä. Meillä on ollut aiemmin käytössä Rukan panta, mutta olen himoinnut Femmalle puolikurkkaria. Ne ovat niin näppäriä metsälenkillä ja Ässälläkin on ja mitä näitä syitä nyt löytyykään. Kauhean tyytyväinen olen ollut pantaan, se on jämäkkä, leveä ja heijastimetkin löytyy. Jälkeenpäin jäi tosin kaihertamaan, etten ottanutkaan toisen (Femmalle paremmin sopivamman?) väristä, mutta ehkäpä sitten tilaan joskus toisenkin pannan..

Shoppailujen lisäksi arki rullaa. Ässä on tuntunut hyvävointiselta, joten sen kotona makaamiseen kyllästyneenä olen alkanut raahata sitä mukaan menoihin. Ja hyvin se on jaksanutkin, ilmeisesti siis autossa kökkiminen ja pienet lenkit ovat ok. Rampojen lenkin jälkeen se on päässyt mäyräkoirien  kanssa pikkulenkille ja tänään oli mukana treeneissäkin lämppälenkillä sekä vuoron lopuksi tekemässä viisiminuuttisen toko-hömpöttelyn. Huomenna on luvassa pikkukäynti metsässä chihujen kanssa, ei yhtään hullumpi viikko potilaalle! Olen nyt yrittänyt myös tavoittaa Ässän lääkäriä, jotta voitaisiin yhdessä miettiä tulevaisuuden kuvioita.

Hyvällä säällä huvittaa lenkkeillä

Femma taas elää omaa iloista ja vilkasta arkeaan. Treenaamiset ovat vähän kärsineet muun elämän viedessä aikaa, mutta eiköhän taas kesällä aktivoiduta harrasteiden suhteen enemmänkin. Aina tässä sivussa kuitenkin jotain yritetään ehtiä räpeltämään. Luustokuvauksetkin taitanevat tulla ajankohtaiseksi keväällä tai kesän nurkilla. Onneksi Femma on kekseliäs tyttö, joten tekemisestä ei ole ikinä puutetta:

 

Aina voi pieni lintukoira noutaa sukkia tai tiirata ikkunasta lintuja.

Käsin kursittu

Satoihan se lumi tännekkin vihdoin

Ässän joululahjaksi saama Hurtan fleecehaalari koki kovan kohtalon minun tarttuessani saksiin ja pistäessäni lahkeita vähän uusiksi. Etulahkeiden liian pienet resorit leikattiin pois ja vaihdettiin vanhoista sukista väsäiltyihin resoreihin ja takalahkeiden liian pitkät lahkeet vedettiin raalla kädellä lyhyemmiksi. Kaikki tietysti käsin, sillä eihän opiskelijalla ole varaa ompelukoneeseen (kun ne rahat menee siihen koiraan). Muutamat kirosanat lenteli lahkeita kursiessa, katsotaan montako kertaa saan paikkailla työni tuloksia. Mutta nyt se on valmis, ellen päätä vielä takalahkeisiinkin taikoa jonkin sorttisia resoreita. Pitää viedä haalari kunnon metsälenkille ja päättää sitten, tarviiko se vielä fiksailua.

Haalarista huolimatta meidän tanssitreenit on edelleen ollut selkäjumien takia pannassa. Kylmä halli kun selkeästi pistää Ässän entistä juntturampaan, joten vaakakupissa painanut koiran hyvinvointi on voittanut treenihimot mennen tullen. Onneksi tähänkin saatiin eilen lääkettä lämpimällä dt-areenalla järkätyillä koreografia workshopilla, jossa Ässälle saatiin kouluttajan ohjauksella kasattua loppuohjelman koreografia valmiiksi! Ohjelmahan on siis käytännössä treeniä vailla valmis ;) Onneksi syksyllä muodostuneella porukalla saadaan jatkettua näitä lämpimän hallin viikkotreenejä maaliskuuhun asti, joten ainakin yksille viikkotreeneille päästään kylmyydestä huolimatta!

Aamulenkki tehtiin tänään sorsalammen ympäri lunta ihastellen. Ässäkin sai uutta intoa hihnalenkkeilyyn lumesta, sillä kipeäselkäisenä sitä ei aina hihnalenkit kiinnosta. Kohta lähdetään vielä Tupu-kelpien kanssa koirauimalaan, joten Ässä pääsee uinnilla virvoittelemaan selkäänsä. Harmiksi siellä ei ole sorsia uimakavereina, pitää olla lelut kuulemma omasta takaa..

 

Joululahjoja

Aatto tuli ja kuusen alta löytyi lahjoja Ässällekkin. Ensimmäinen joululahja on esittelyssä yläkuvassa ja sen mieluisuudesta voidaan olla montaa mieltä. Tarkoituksena oli hankkia Ässälle jokin lämmin ja edullinen neule tai fleecevaate kylmiin halleihin treenien aikana pidettäväksi ja selkäjumeja karkoittavaksi, sekä pahimmilla pakkasilla loimen alle pidettäväksi. Nythän sillä on kaksikin loimea, back on track ja hurtan selästä hieman lyhyt vanhan mallinen loimi, jotka ovat olleet käytössä lenkeillä ja autossa kököttäessään. Haalareita katsellessa löytyi vaikka minkälaisia mittatilausneuleita, hurtan uusia kivanvärisiä fleecehaalareita ja muita, mutta en millään raaskinut investoida niin suuria summia koiran satunnaisesti käytettävään vaatteeseen, kun loimethan sillä jo on pääkäytössä. Pian äkkäsin kuitenkin Hurtan vanhan mallisen vähemmän kauniin (mutta edullisen) fleecehaalarin netistä. Sitä lähdettiin tavoittelemaan ja monen mutkan ja pettymyksen kautta tuollainen antiikkinen haalari löytyikin lopulta sopivan kokoisena Salon mustista ja mirristä juuri ennen aattoa! Kylläpä kävi tuuri.

"Siis tosi kiva lahja.."

Tälläistä se Ässän elämä on tällä hetkellä. Onneksi tuli hankittua fleece eikä villapaita, niin ei pääse kutistumaan kesken kaiken ;)

Ässä ei haalariin rakastunut sitten ollenkaan, vaikka yllättävän hyvin antaakin asetella hieman vaivalloisesti puettavan  haalarin päälleen (nykyisin inhoaa loimien pukemista). Haalaria tarvitsee vielä hieman muokkailla, sillä varsinkin takajalkojen hihat ovat aivan liian pitkät ja saattavat kovassa menossa luiskahtaa jopa tassun alle. Myös etuhihojen suut ovat niin tiukat, että pukeminen on hankalaa. Hieman vaatii totuttelua uudessa vaatteessa kulkeminen, mutta eiköhän se pienillä muokkauksilla ja ajan kanssa ala sujua. Onneksi joulukuusen alta löytyi myös kaksi muuta herkuilla täytettyä pakettia, joiden auki repiminen oli huisisti hauskempaa.

ihmisille sitten omat herkkunsa..

Arki alkaa tanssien

Nyt on taas arki käynnissä täällä Tampereella, ja tänään oli ensimmäiset tanssitreenitkin! Vähän oltiin Ässän kanssa pihalla, mutta sitä ehkä sopinee odottaakkin kuukauden paussin jälkeen. Kuumuus myös toi osansa reeniin, sillä enpä muista milloin Ässä olisi ollut noin rauhallinen. Itselläni olisi hinku aloittaa jo uuden tanssiohjelman ja uusien temppujen opettelu, joten vanhan ohjelman tekeminen oli tänään lähinnä muistelua ja hiomista tarvitsevien kohtien katselua. Lopputreeneistä opettelin opettamaan Ässälle uusia temppuja (maassa makaaminen pää maassa, käveleminen jalkojen välissä tassut mun jaloilla ja takajalan nostoa) ja makaamista ehdittiin jo treenatakkin. Ässä oli niin täpinöissä uuden tempun opettelusta, ettei tosikaan! Menee siis yks yhteen kerrankin nämä treenihalut.

Ässä sai myös uudet valjaat, jotka ovat aivan ihanan väriset! Kyseessä tuollaiset hurtan vihertävät uudet valjaat. Harmiksi ostin valjaat hieman hätiköiden ajatellen, että ovat samanlaiset kuin Ässän edellisetkin hurttavaljaat. Kotona vertaillessa huomasin nämä hieman pienemmiksi, ja Ässän vetäessä ne hieman kuristavat Ässän kaulaa eivätkä siis annakkaan painetta rintakehälle kuten kuuluisi. Huoh. 

Kuvasta saattaa myös huomata Ässän pään saaneen kesä-lookin. Ei sitä karvaturilasta kestänyt katsella ja korvatkin saavat huomattavasti paremmin ilmaa ja kuivuvat nopeampaa. Vielä pitäisi jalat ja maha ainakin surrutella, niin kelpaa pulikoida mutaisemmissakin ojissa.

 Ja tuuletus pelaa!

Pitääkin yrittää raahata kamera lenkille mahdollisimman pian, niin saisi tuon bannerin talvikuvan vaihdettua jo kesäisempään ;)

Loppuun vielä kuva karvaturilaasta, joka minua odotti Suomeen palatessani. Kylläpä siinä kuukauden aikana naamakarvoitus kasvoikin, jos vertaa Ässän synttärikuvaan. Kunnon kulmakarvat ja viikset oli spanielipoika kasvatellut!

"Pöö!"