Koiraksi leimattu

Olen jonkin aikaa pohtinut tuota vesileiman käyttöä. Aiemmin en edes harkinnut vesileimamista, enhän kuvaile kuin lähinnä omaa koiraa lenkeillä eivätkä kuvat ole mitään taiteellisuuden huipentumia. Lähiaikoina olen kuitenkin kuullut sen verran ikäviä tarinoita kuvien pöllimiseen ja levittämiseen suhteen ties missä yhteyksissä, ettei se vesileima tuntunut enää yhtään hullummalta vaihtoehdolta. Ja nyt vihdoin sain aikaiseksi lisätä kuvat.fi:n asetuksiin itselleni vesileiman, josta se meni näppärästi kerralla kaikkiin kuviin. Fontin valkkasin vähän summamutikassa, mutta koon kanssa vekslailuun menikin hetki, ettei osoite hyppää kuvasta osittain pois pystykuvien kohdalla. No, siinä se nyt enempiä miettimättä on. Ehkä tunnen tulevaisuudessa tarvetta sen muokkaukseen ja kaunisteluun, mutta nyt mennään näillä. Ai miten niin suurpiirteinen?

 

Kaikenlaista ollaan taas touhuttu, vaikka tänne ei ehdikkään kaikkea raapustella. Innostuin taas juoksemaan, ja ollaankin Ässän kanssa käyty jo huikeat neljä kertaa juoksulenkillä. Erinomaista liikuntaa itselle ja koiran takalihaksille. Kunhan vielä maltettaisiin tulevaisuudessakin jatkaa tätä "harrastusta" enempi tai edes vähempi. Monesti tuo metsissä köpöttely vaan on vienyt voiton pururadan kierrosta.

Lauantaina oltiin Ässän kanssa Dream Team-Areenalla koiratanssin koreografiaworkshopissa, joka tuli todella tarpeeseen. Olen yrittänyt kehitellä meille ohjelmaan uuteen biisiimme yksin ja ryhmässäkin, mutta en ole jotenkin saanut tästä biisistä otetta, vaikka tuttu onkin. Nyt saatiin tehtyä ohjelmaa ekat 45 sekkaa kertosäkeeseen asti, mistä mulla olikin jo jonkinlainen visio. Myös loppuliikkeeseen saatiin niin hyvä idea, että varmana käytän. Tästäpä tämä ohjelma lähtee kehittymään ja muokkaantumaan, nyt on helpompi jatkaa alun selkiinnyttyä. Tämän päivän treeneissä testaillaan ohjelman alkua yksin ja koiran kanssa, ja katsotaan miltä näyttää. Ollaan niin paljon keskitytty uusien liikkeiden opetteluun, että mukava vaihteeksi tehdä ihan musiikin kanssa ;)

Tokossa saatiin ahdettua itsemme itsenäisyyspäiväksi kisamaisiin treeneihin. Kokoajan siis mennään lähemmäs ihan oikeita kokeita.. Vielä en tiedä, miten kisamaiset treenit käytännössä vedetään läpi, sen näkee paikan päällä. Hyvään saumaan kuitenkin tulivat, sillä keskiviikon tokotreenit alkavat olla tältä vuodelta loppusuoralla, viimeinen kerta on ensiviikolla. Ainakin tämän vuoden loppuun treenaillaan siis ihan kotosalla mahdollisuuksien mukaan kisamaisiin treeneihin ja möllikokeisiin änkien. Josko ensivuonna uskaltautuisi ihan oikeisiin kokeisiin?

ps. Kylläpäs kuvat nyt näyttää heti paljon "ammattimaisemmilta", kun niissä on vesileimat ja kaikkee!

pps. Tää pentujännitys tekee mun ihan hulluksi..

Lihaton lokakuu

Moni varmaan on kuullut lihattomasta lokakuusta, tempauksesta jossa lihansyönti piti lopettaa tai merkittävästi vähentää lokakuun ajaksi. Täälläkin kokeiltiin lihattomampaa elämää valmistamalla kotona pelkkiä kasvisruokia, koulussa sitten syötiin vähän tilanteen mukaan (voiko kasvispihvi olla kovin ravitsevaa, jos pääraaka-aineet ovat peruna, porkkana ja maissi?) eli siellä kuitenkin pääsääntöisesti liharuokia. Pääasia itselläni oli kuitenkin vain liharuokien vähentäminen ja kasvisruokareseptien kokeilu ja olihan siinä soijan maustamisessa ja seitanin tekemisessä aluksi ihmettelemistä. Nyt olen ihan rakastunut soijaan, tomaatti-papu-tuorejuusto kastikkeeseen ja fetapinaattipiirakkaan. Ja mikä parasta, soija säilyy kaapissa ties kuinka kauan ja maksaa vain murto-osan lihan hinnasta - lisää rahaa säästöön pentua varten!

Seitanin keittelyä, kulhossa taikina. Ässä oli ihan rakastuksissaan keitoksen hajuista.

Koska omaa syömistä on nyt tullut pohdiskeltua tavallista enemmän, on Ässänkin ruokinta ollut tarkastelun alla. Ässä elelee raakaruoalla edelleen tyytyväisenä ja osallistuikin lihattomaan lokakuuhun syömällä entistä enemmän lihaa. Annoskoot ovat olleet tarkastelun alla, sillä Ässä on aika solakassa kunnossa ja liikkuukin nykyään entistä enemmän (varsinkin kun vertaa viimetalven kipuilun rajoittamaan lenkkeilyyn). Lihaa se saa nykyisin päivittäin n. 130g (ennen 100g), vähän kasvissosetta sivuun ja iltapalaksi lihaisan luun (arviolta sen 150 g per pv, joskus enemmän joskus vähemmän). Varsinkin rankempana päivänä kuppiin saattaa lentää extralihaa ja saahan tuo mokoma myös herkkuluita ja kotiruoan rippeitä silloin tällöin. Netistä löysin Maukaan raakaruokalaskurin, joka arvioi koiran ruoan määrän liikunnan ja painon mukaan. Meillä arvio osui aika nappiin, vaikka luuta saattaakin saada hieman vähemmän.

Perus aamuruoka: Kalkkunaa ja kananmuna, kasvismössöä, nivellääke ja nyt kuurina kuivattua merilevää plakin irrotukseen.

Kaksi iltaruokaa, vasemmalla kanan selkä, oikealla poron aika vähälihaisia luita ja kalkkunan lihaa.

Tein myös hintavertailua eri ostopaikkojen suhteen netistä, jotta saisi vähän karsittua näitä ruokinnan kustannuksia. Vertailun lähtökohtana käytin Mustin ja Mirrin nettisivuilla olleita hintoja, koska sieltä lähinnä ostan Ässän ruoat. Nettikauppa Lempimuonaan vertaillessa Mushin ruokien hinnat saattoivat vaihdella kummasti niin, että joku ruoka oli kalliimpaa ja toinen taas halvempaa kuin M&M liikkeessä. Siellä selvästi halvimpia olivat ison satsin lihatuotteet. Nettikauppa Kennelrehulla kaikki tuotteet olivat selvästi Mustin ja Mirrin hintoja halvempia, mutta sekin edellyttäisi isojen satsien tilausta, minimissään 5 kg. Mutta kilohinta oli todella huokea, jopa Lempimuonan vastaavia huokeampi. Ohessa vertailtuna muutaman tuotteen kilohintoja, Kennelrehun tuotteiden perään on kirjoitettu pienin pakkauskoko. Myös kuivatut herkut olivat puolta halvempia Kennelrehulla Mustiin ja Mirriin verrattuna..

	M&M	Kennelrehu
	e/kg	e/kg
Lohi	3,25	1,80	5 kg pakkaus
Kalkkuna	4,58	2,80	5kg pakkaus
Kasvissose	4,58	3,17	6kg pakkaus
Nauta	3,78	2,40	5 kg pakkaus
Br siivet	5,46	2,94	8,5kg pakkaus
Naudan rusto	3,19	2,00	5kg pakkaus

Isot pakkauskoot tietysti vaativat ison pakkasen eikä Ässäkään syö kuin sen 4kg lihaa kuukaudessa + luut. Kuukaudessa säästö siis saattaisi olla 10 euron luokkaa, jos Ässä söisi pelkästään kennelrehun ruokia. Käytännössä tämä ei kuitenkaan onnistu, koska meidän pakkaseen ei saisi kennelrehun jättilaatikoista koottua kovin monipuolista valikoimaa tilan ahtauden takia. Ajattelin kuitenkin kokeilla ja hakea seuraavalta kierrokselta kaksi 5kg lihalaatikkoa ja kaksi luulattikkoa. Sisäelimet ja muut lihavaihtelut voi sitten hakea läheiseltä Mustilta ja Mirriltä. Kahden koiran taloudessa tässä touhussa olisi enemmän järkeä, joten ehkä otan tämän harjoitteluna tulevaa varten..

ps. Toivottavasti tulevalla äitikoiralla alkoi juuri juoksut, nyt kaikki pitämään peukkuja!

Tarinoita reissusta part 1

Reissulla oli kova ikävä omia karvanaamoja, joten lohtua piti hankkia milloin mistäkin eläinkontakteista. Tähän kirjoittelinkin reissulla vastaantulleista elukoista, ehkä samaan syssyyn ohimennen jotain reissustakin.

Saksa Bremen

Ensimmäinen kohteemme reissussa oli Saksan Bremen, joka sijaitsee Pohjois-Saksassa. Saksaan menimme Ryanairin halpislennolla ja varsinainen reilireissu alkoi siis täältä. Emme ehtineet olla Bremenissä kuin kaksi yötä, mutta kaikenlaista tuli nähtyä.

Bremenissä oli kivan kuuloinen Bürger Park, jossa kävimme. Kyseessä on siis yli 200 hehtaarin puistoalue, jossa meni erilaisia kävelyteitä ja polkuja. Puistossa oli myös mm. ravintola, leikkipuisto ja kotieläinpuisto. Kotieläinpuistosta löytyikin jotain uskomattoman ihanaa:

Nimittäin marsuja! Siellä ne asustelivat ympäri vuorokauden aidatussa aitauksessa, kipitellen välillä mökkeihinsä. Oikeaa marsun luksuselämää, saada laiduntaa ympärivuorokautisesti kavereiden kanssa. Oli puistossa toki muitakin eläimiä.

Puisto itsessään oli myös tosi nätti, tuollaisia polkuja olisi kiva lenkkeillä koirankin kanssa. Puistossa oli kielletty koirien irti pitäminen, mutta paljon siellä lenkkeili ihmisiä koirineen. Yllättävää oli se, että suurin osa koirista näytti olevan suuria koiria kuten boxereita tai saksanpaimenkoiria ihan keskustassakin. Muutamilla oli myös ihan kunnon kuonokopat. Luulisi kaupungissa asuvien suosivan enemmän pieniä koiria, joiden kanssa voisi matkustaa helpommin julkisillakin. Yhtään koiraa ei tosin ratikassa nähty, vaikka eipä Suomessakaan koiria hirveästi busseissa istu.

Hollanti Amsterdam, Sveitsi

Junalla jatkettiin matkaa Amsterdamiin, jossa yövyimme keskustan ulkopuolella leirintäalueen tyyppisellä paikalla muistaakseni kolme yötä. Amsterdamista jatkettiin yöjunalla Interlakeniin Sveitsiin.

Amsterdamissa ei koiria suuremmin näkynyt. Siellä oli tosin myös suuret juhlat (Queen's Day), jotka olivat vähän kuin festarit. Eipä sellaisissa koiran kanssa paljoa huvittaisi liikkuakkaan, lasinsirujakin oli milloin missäkin. Ainoiksi eläinkontakteiksi jäikin leirintäalueemme hullut sorsat, jotka puolikesyinä vahtasivat ihmisiä pullankiilto silmissään. Ne jopa juoksivat perässämme, kun yritimme juosta niitä karkuun. Ja nähtiinhän me huvipuistossa käydessämme lisää kotieläimiä.

 Siinä se jaksoi päivystää kuin pahinkin kerjäläinen

 Vuohia sai silitelläkkin, jos suostuivat tulemaan aidan toiselle puolelle.

Hollannissa oli myös kummallista se, miten ihmiset pitivät takapihoillaan vuohia tai lampaita. Myös monet ruohopläntit kaupungeissa oli käytetty niin, että siellä laidunsivat lampaat tai lehmät. Samaa näkyi myös Sveitsissä, jossa lehmiä oli milloin missäkin. Se oli oikeastaan aika mukavaa, oli jotenkin rauhoittavaa katsella lehmien ja lampaiden laidunnusta. Melkein kuin maalla olisi ollut..

Sveitsissä oli tietysti myös komeita vuoria. Alhaalla näkyvä kaupunki on Interlaken.

Tällaisia tarinoita reissun alkuosasta. Myöhemmin ajattelin kirjoitella reissun loppuosan eläimistä, joiden tapaaminen ei sitten pääsääntöisesti ollut niin mukavaa.. Kaikissa maissa ei eläimillä ole asiat yhtä hyvin kuin Suomessa.