Hiihtoloma

Kiireiseen kevääseen mahtui myös viikon hiihtoloma pohjoisessa. Vetiseen Vantaaseen verrattuna lunta riitti, eivätkä pakkasetkaan onneksi olleet kovin kovia. Fiksusti meinaan Vantaan ensimmäisinä kurakeleinä trimmailin Ässän takkuuntumaankin päässeen villan aivan alas, joten siitä olikin kiva lähteä pohjoiseen lomailemaan. Onneksi talviloimet on keksitty. Femma ei niitä näin matalilla pakkasilla touhutessaan tarvinnut, joten Ässälle riitti värivalikoimaa.

Pari kertaa Ässä kävi nakunakin ulkoilemassa. 

Lähinnä aika meni omien ulkoiluiden kuten hiihdon ja laskettelun harrastamiseen, mutta kyllä koirienkin kanssa tuli riittämiin tarvottua. Ässä jätti mielellään varsinaiset lumirämpimislenkit väliin, sillä se olisi vain jumittanut itsensä siellä. Femma sen sijaan paineli ihan onnessaan pääasiassa kroolaten ja hyppien puolireiteen ulottuvassa hangessa menemään. Sen lisäksi käytiin jäällä ja teillä lenkkeilemässä Ässälle sopivammassa maastossa.

Mitä lie hajuja..

Automatkat olivat taas Femmalle raskaita. Lyhyet automatkat sujuvat lähinnä hetkellisellä jännityksellä ja stressillä, mutta pitkät ajomatkat ovat eri asia. Onneksi toipuminen on nopeaa, ja Femma nautti hiihtolomaviikosta täysillä. Muuten ei olekaan juuri tarvinnut pitkiä ajomatkoja keväällä tehdä, mikä on ollut kaikkien kannalta mukavaa. Junassa ollaan hieman matkusteltu, ja se on sujunut ihan leppoisasti. Ässähän tietysti nukkui kaikki automatkat, sille matkustaminen on aina ollut parasta.

Muuten kevät on mennyt taas hirmuista vauhtia. Femman kanssa on tehty aksailua ja koiratanssia, ja harkinnassa on koiratanssin möllikisoihin osallistuminen. Koulu tuntuu vievän niin paljon aikaa ja energiaa tällä hetkellä, että väkisinkin harrastelut jäävät hieman taka-alalle. 

Koulun puolesta kävin koirahierontakurssin, jonka avulla toivottavasti osaisin hoitaa Ässän jumituksia entistä paremmin. Ässä on ollut jumitusten suhteen ihan hyvällä mallilla, mutta virtsakidevaivat (struviittikiteet) uusivat pitkästä aikaa. Epäilen syynä olleen ruoan vaihdoksen, mutta seuraillaan tilannetta. Ässä muutti nyt taas Saloon äitiäni viihdyttämään ja joutuu viettämään siellä kesänkin meidän Tampereella ollessamme. Elo yhden koiran kanssa on kyllä helpompaa, mutta ikävöin silti jatkuvasti Ässää.

Kulmakunnan Kingi

Pienen tehokoulutuksen jälkeen Ässä on taas muistanut kummasti käytöstapansa lenkillä, eli ettei toisille koirille tarvitse kovaäänisesti huomautella asioista. Hierojakaan ei maanantaisella käynnillää löytänyt mitään syviä juntturoita tai muutakaan ihmeellistä, vaikka olivathan nämä perinteiset lihakset taas vähän jumissa. Onhan Ässä lenkeillä riekkunutkin ja kävelee muutenkin komeasti häntä tötteröllä, joten lienevätkö muille huutelut johtuneet jostain korvienvälisestä älynväläyksestä. Asioiden mieleenpalauttaminen jatkuu ja Ässä saa lenkeillä pitää sitruunapantaa varmuuden vuoksi, vaikka eipä sitä ole vieläkään tarvittu. Onpahan omistajalla kevyempi mieli.

Ässä olikin tänään aamulenkillä jopa huvittavan säpsäkkä. Häntä oli niin tötteröllä ja askellus korkea, ettei jalkaremmitön Bot-loimikaan pysynyt pyllyn päällä. Kaikkea seurattiin hyvin tarkkana, ensimmäiset vastaantulijat, lapset hiihtämässä, koirat.. Olin sen säpäkkyyttä seurattuani varma, että koiran nähdessään se huudahtaisi, mutta ei. Jokaisesta koirasta kyllä pysähdyttiin melkein seisojamaiseen tähystykseen, mutta kehusta pinkaistiin kieli lipoen tapittamaan aamupalaa. Ei siinä ehtinyt koirille huudella, kun piti suorittaa Tärkeää Tehtävää. Hauska lenkki siis. 

Pitkästä aikaa Ässälle sattui myös pissivahinko. Ihan tavallisen tiistaipäivän tavallisena iltana Ville huudahti sen lirauttaneen matolle. Ei muuta kuin koira vessaan ja mattoa pesemään. Tämän jälkeen vetäisin ulkovaatteet niskaan ja otin Ässän vessasta. Kaivellessani hihnaa se lysähti eteisenmatolle, mutta ei kutsuttaessa noussutkaan - taas tuli pissat. Siinä en alkanut enää mattoa pesemään, nakkasin sen vain kylppäriin ja painuin ulos. Siellä Ässä pissasikin kauan ja hartaasti, hirveä hätä oli vissiin ollut. Kumma juttu, kun ulkoiltu oltiin aivan normaalisti eikä Ässä ollut juonut normaalia enempää tai syönyt mitään erikoista. Toivottavasti tämä ei enteile vitrsakiteitä, mutta tämän jälkeen ei ole taas normaalirytmillä ollut mitään ongelmaa. Kummallista.

Mutta nytpä lähdemme viikonlopun viettoon Saloon. Pääsee Ässä treffaamaan Vikkeä ja nauttimaan extra-hellittelystä. Kyllä kelpaa!

Muskelit lukossa

Tänään oli taas Ässän fyssariaika, joten nyt tiedetään missä mennään. Fyssariin jouduin lähtemään keskenkaiken tärkeiden koko päivän kestävien kouluharjoitusten, joten kiirettä piti. Taivaalta tietysti satoi lunta, mutta onneksi lämpö oli plussan puolella ja tiet sulia. Nimimerkillä talvirenkaat 150 kilometrin päässä.. En kuitenkaan halunnut perua pitkään odottamaani aikaa Elina Karhumäelle, joten lähdettiin sitten rauhaksiin huristelemaan paikalle.

Paikka oli Ässälle ennestään tuttu ja se olikin aika mallikelpoinen käsiteltävä, mitä nyt välillä yritti varsinkin inhottavia kohtia käsitellessä kammeta pystyyn. Turvasta kevyesti piteleminen kuitenkin rauhoitti poikaa, joten hoidot saatiin hyvin tehtyä. Tilanne oli onneksi viimekertaa parempi, ja Ässän lihaskunto oli myös fyssarin mielestä kohentunut. Vielä tosin saisi panostaa erityisesti vatsa ja selkälihaksiin. Treeniohjelma ja sen noudatus oli siis varsin onnistunut! Nyt vain jatketaan edelleen lihaskunnon ylläpitoa, etteivät pääse mokomat katoamaan.

Jumia Ässällä oli taas monenmoista, varsinkin alaselän alueella noiden lonksupolvien takia. Ässän heikompi vasen polvi aiheuttaa myös sen, että Ässä hieman keventää ravatessaan, jolloin oikean etujalan ojentajat olivat myös ihan jumissa. Vasemmalla puolella etujalan ojentajissa ei ollut jumin häivääkään. Myös niskasta löytyi jotain jumia, ja takareidet olivat juntturassa. Mulla jäikin Ässän kanssa nuo venyttelyt tekemättä, joten se kostautui nyt selkäjumeilla.. Nyt pitääkin panostaa Ässän selän venyttelyyn, ja saatiin ohjeet uudentyyppiseen makuulta tehtävään rangan venytykseen. Siinä koira on rauhassa makuulla kyljellään, jolloin käsi pujotetaan koiran alle vyötärön kohdalta niin, että selkä menee hieman mutkalle. Myös noita koipia olisi hyvä jatkossa venytellä, kun näyttävät jumiutuvan. Sain myös hierontaohjeita, joten voin yrittää ehkäistä Ässän jumia itse hieromalla.

 

Olimme myös edeltävänä viikonloppuna Kouvolassa kaverini luona. Reissusta ei ole muuta mainittavaa asiaa, kuin että Ässä pissasi taas lattialle ! Laitoin asian uuden ympäristön piikkiin, mutta Ässäpä teki tänään samat temput.. Hirveässä hädässä odotti ulko-oven edessä ja juuri kun yritin laittaa pantaa kaulaan se lirautti matolle. Tänään on toki ollut ulkoilujen suhteen hieman epätyypillinen päivä, mutta hieman aloin taas pelätä pissavaivojen paluuta. Niin kauan ilman niitä ollaankin jo saatu elää!

Olen tällä hetkellä todella innostunut eräästä piiiitkästä kirjasarjasta, joten koneella olo on hieman vähentynyt (jes! Ihanaa olla vaihteeksi poissa koneen riiputtavasta vaikutusalueesta!). Myös kouluhommien kanssa pitää kiirettä, joten turhat koneella notkumiset ovat vähentyneet. Kun ensin kirjottaa koko päivän kandia koneella, ei kauheasti huvita viettää enää iltaansa sen äärellä.. Näin ollen blogin päivittely saattanee jäädä hieman hunginnolle joksikin aikaa.

Pissajuttuja

Nyt ne vissiin taas iski, Ässän pissaongelmat. Luulin (toivoin), että se lauantainen olisi ollut ainoa laatuaan, mutta keskiviikkona pissa yllätti. Tiistain treenit kun on illalla 21-22, niin Ässä ei saa sitä kaikkea treenien aikana/jälkeen latkittua vettä poistettua tarpeeksi.. Ja aamulla se on kauheassa hädässä odottamassa ulospääsyä. Sen hädän onneksi näkee koirasta, joten laitoin sen vessaan ja odottelin hetken, niin poika alkoi lorottelemaan maatessaan. Haluaisin sen nyt oppivan, että vessaan voi hädän tullen tehdä tarpeensa, joten kehuin sitä rauhallisesti. Ja Ässä näytti siltä, kuin seisoisin nyrkki ojossa sen edessä, mutta nousi kuitenkin varovaisesti kyykkyyn. Siitä se sitten meni seiniä myöten, kun oli niin syvästi hämillään. Villekin oli siinä sitten hereillä, ja pyysin häntäkin kehumaan Ässää, jolloin se selkeästi reipastui, kun molemmat kehuivat. Vähän oli päässyt myös eteisen matolle, mitä ihmettelin, koska yleensä kaikki tulee kerralla. Mutta ehkäpä se nyt oppisi sinne vessaan, niin ei tarvitsisi ainakaan mattoja pestä jatkuvasti..

Tälläinen pissa-äksidentti itseasiassa sattui jo viimeviikolla keskiviikkoaamuna, mutta toiveikkaasti sivuutin sen vain hetken häiriönä. Silloin se itseasiassa herätti mut tosi aikasin aamulla piippaamalla ulos, mutta pissasikin lopulta matolle. Että silloin se ilmeisesti taas alkoi. Sitä ennen on kestänyt ihan hyvin nuo myöhäisten treenien aiheuttamat nesteytykset ilman ongelmia. Ihmetyttää, miten nämä pissajutut tulivatkin näin yht'äkkiä taas. Pitänee käyttää se lääkärillä, jos sillä on taas virtsakiteitä, kuten viimeksi. Ne eivät kyllä varmasti ole Ässän pissaongelmien ainoa syy, koska niitä ei aina ongelmien tullessa löydy, ja viimeksi lääkekuurin jälkeenkin vielä pissaili jonkin aikaa sisälle.

Olisi kyllä kiva tietää perimmäinen syy näille pissaongelmille ihan tarkalleen. Miten ne voivat noin vain kadota moneksi kuukaudeksi ja sitten palata yht'äkkiä. Sen olen huomannut, että rutiinit auttavat tähänkin, kun pääsee tiettyihin aikoihin pissalle. Meillä vain ei hirveän rutinoitunutta ole tämä elämä, koska koulua on vähän miten sattuu. Kuitenkin pissatukset olen pyrkinyt aina tekemään suunnilleen tiettyihin aikoihin, aamuisin n. 8-10, iltapäivisin 16-18 ja iltaisin 21-23, ja se jo tuntuu helpottavan asioita. Jatketaan siis näin ja katsotaan mitä tapahtuu.

Virtsakiteet ja korvatulehdus

No nyt on käyty lääkärissä, ja tulokset hieman yllätti. Ässä siis pissasi lauantaina tunnin sisälle sen kolme kertaa lattialle ja sänkyyn, ja myöhemmin vielä kaksi kertaa. Sunnuntaina ei kuitenkaan sattunut vahinkoja ollenkaan, vaikka tahallani pidin sitä kuusi tuntia pissaamatta. Päätin silti varata tänään eläinlääkärin, kun tuo lauantainen oli minusta jo aivan liian outoa käytöstä, vaikka Ässä pissavikainen onkin. Noh, hyvä kun mentiin..

Varatessani ajan mua pyydettiin viemään pissanäyte, joka sitten tutkittiin. Bakteereista ei ollut merkkiäkään, mutta pH oli koholla ja pissasta löytyi virtsakiteitä (struviittikiteitä)! Hoidoksi Ässä joutui nyt erikoisruokavaliolle, eli Nutra vaihdettiin välittömästi Royal Caninin urinary s/0 dieettiin (on muuten pirun kallis), jonka pitäisi liuottaa kiteet pois. Nyt kuukausi syödään pelkästään tätä (kaikki namit yms pannassa), ja sitten viedään kontrollinäyte. Pahimmassa tapauksessa kiteet eivät katoa, ja Ässä joudutaan ultraamaan virtsakivien varalta, ja se joutuu mahdollisesti syömään koko loppuelämänsä tätä ruokaa. Eläinlääkäri kuitenkin sanoi, että Ässä on vielä niin nuori, että tilanne voi palautua normaaliksi nyt kuukauden kuurin jälkeen, joten toivotaan parasta. Sain vielä käskyn tarkkailla tilannetta pissan verisyyden tai pissaamattomuuden varalta, jos Ässälle nyt muodostuukin kiteitä. Lisäksi sain varuiksi kipulääkettä mukaan, jos Ässän pissaaminen muuttuu kivuliaaksi.

Lääkärin mukaan kiteet johtuvat ruokavaliosta ja/tai taipumuksesta, joten vanha ruoka lentää auttamatta roskiin. Ruoan suuri kasvispitoisuus kuulemman altistaa virtsakiteille. Tuo Nutran ruokahan on helpohkosti lihoville koirille tai ylläpitoon, ja Ässän kulutus taitaa olla liian suuri sellaiselle ruoalle. Otin sitä sen takia, kun Ässä on leikattu ja ajattelin sen kuluttavan vähemmän, mutta metsään taisin mennä. Kysyin sitten lääkärin mielipidettä raakaruokaan siirtymisestä (kun olen sitä suunnitellut muutenkin), ja hän suositteli sitä oikein lämpimästi, sillä se on monella koiralla auttanut tälläisiin ongelmiin (kunhan perehtyy hyvin). Eli nyt saatiin taas yksi syy lisää raakaruokaan siirtymiselle. Täytyy vain nyt toivoa, että näistä erikoisnappuloista pääsee joskus eroon.

Unohdin myös kertoa, että käytiin tuossa perjantainakin eläinlääkärillä korvien kutinan takia. Sieltä löytyi yllätyksekseni kerrankin bakteeritulehdus normaalin hiivan sijaan, mutta koska se hiivakin oli pikkuisen koholla (ja ainakin antibiootin jälkeen se räjähtäisi käsiin), saatiin Canifite tipat, jotka auttaa molempiin. Nyt sitten niitä laitellaan, kunnes paranee.

Jottei menisi koko päivitys pelkäksi terveyshöpinäksi, niin kerrotaanpa muitakin kuulumisia. Tehtiin eilen tottista, ja hyvinhän se sujui. Ville tuli häiriköimään, joten saatiin kaivattua häiriötä ja vaihtelua treeniin. Oli tosi hyvä treenailla tätä, sillä Ässä kääntyi pariinkin otteeseen kyttäilemään riehuvaa Villeä. Alussa oli vähän pihalla, mutta skarppasi pian ja oli tosi hyvin kuulolla. Molemmilla oli kivaa, ja sehän on tällä hetkellä pääasia. Tottistelu kun on meille molemmille tällä hetkellä vain hupia ja taitojen ylläpitoa, toivottavasti tulevaisuudessa paneudutaan siihen enemmän.

Ostin myös arkiaktivoinniksi Ässälle tälläisen, jonka sisälle voi tunkea nappuloita. Sitä heiluttelemalla se saa sitten namit ulos sieltä. Tämä vain ei ole yhtä helppo, kun esim. tyhjä juomapullo, koska pohja on painotettu ja lelu pyörähtää aina ylöspäin takaisin hienolla hyrräliikkeellä. Kyllä se sitä tykkää välillä potkia, ja onhan se hyvä aktivointi nyt, kun nappulat ovat ainoa sallittu ruoka. Ohessa vielä kuvanen Ässästä uuden lelunsa kimpussa.

Annetaan vuotava koira

Ja pissaongelmat tulee taas.. Ässä on nyt useempana päivänä pissinyt lattioille. Eilen oli hyvä, kun pissatusväli oli 4h (paitsi yöllä). Tänään yritin pidentää kuuteen tuntiin, niin tossa viiden tunnin kohalla kusas lattialle. Jes. Ja joskushan se kusaisee pari tuntia lenkityksen jälkeenkin.

Ässä aloittaa yleensä siihen, missä sattuu olemaan. Yleensä maatessaan alkaa, ja nousee siitä pissille. Ihmeellistä, kun sille tulee välillä tämmösiö kausia, vaikka yleensä ne on vain yksittäisiä kertoja esim. salovisiitin jälkeen, kun on tottunut omaan pihaan. Viimenen kausi tuli viime keväällä, jolloin eläinlääkäri ajatteli sen olleen joku pieni ohimenevä tulehdus, jolle Ässä olisi jotenkin alttiimpi. Tuloksissa ei kyllä näkynyt mitään, ja käynnin jälkeen pissailut loppuivatkin, joten ilmeisesti siitä sitten parani? Tiedä häntä.

Tänne muutosta asti tuo pissailu-juttu on ollut kausittaista, joskin parani huomattavasti rauhallisuuden ulos mennessä opettelun jälkeen. Toivottavasti tämäkin on taas vain jokin kausi, eikä mikään jatkuva vaiva. Jokatapauksessa sitä luuttuamista on luvassa jatkossakin. Jei! Näinä kausina käy kyllä aina mielessä sen lähettämin Saloon Äitin sylikoiraksi.. Onneksi lähdetään maanantaina Saloon joulun viettoon, niin ei ainakaan sen aikana tarvitse kärsiä pissoista. Ja sen jälkeen jos jatkuu, niin haetaan lääkäristä lääkitys tolle. Sitä se viimekerralla suositteli, jos tämä menee jossain vaiheessa pahaksi.

Turhauttaa niin pirusti tuon pissojen jatkuva luuttuaminen lattialta. Lisäksi alkaa mietityttämään, jos se pissailu jotenkin kuitenkin johtuu musta. Ähhh, inhottavaa painia tämmösten ongelmien kanssa.

Hei sun heiluvilles

En olekkaan aikaisemmin nyt kirjoitellut tästä ongelmasta yhtään, sillä en halunnut ruveta puimaan sitä täällä, ennenkuin siihen löytyi ratkaisu. Ratkaisun löytymisessä ei kyllä pitänyt kestää näin kauan, mutta parempi silti myöhään kuin milloinkaan. :)

Ongelmana oli siis se, että Ässä satunnaisesti pissaili lattioille. Tämä alkoi sen jälkeen, kun tänne muutettiin, joten luulin sen jotenkin protestoivan muuttoa tai sitten se ei vain tajunnut, että tänne ei pissatakkaan. No, siitä olen ehkä jotain joskus kauan sitten kirjoitellutkin. Ongelma kuitenkin häipyi piakkoin joksikin aikaa, mutta nyt se tuli taas takaisin. Elikkä, Ässä satunnaisesti pissasi lattialla hirvittävän ison lätäkön, vaikka edellisestä ulkoilukerrasta olisikin ollut vain 4 tuntia. Mielestäni se ei myöskään protestoinut mitään, sillä siihen ei ikinä liittynyt mitään tiettyä tilannetta/tapahtumaa ja koiran naamastakin näki, että se tiesi kaikin puolin tekevänsä todella väärin.

Tästä seurasi, että epäilin Ässällä olevan pissatulehdus. Varasimmekin ajan lääkäriin, joka totesi pissatulehduksen olevan erittäin epätodennäköistä, ja passitti meidän ultratutkimuksiin mahdollisen virtsateiden rakennevian takia. Lääkärikäynnillä suljettiin kuitenkin pois pissatulehduksen mahdollisuus ja tutkittiin eturauhanen. Pissanäytteestä löytyi paljon tulehdussoluja, mutta viljelys osoitti ne harmittomaksi. Näytteessä oli myös paljon siittiöitä, joka on epänormaalia.

Keskiviikoksi meillä olikin sitten varattu aika Tampereen Veteriin ultraukseen, jossa Ässän virtarakko katsastettiin, ja se todettiin normaaliksi. Ultaraus ei ollut kovinkaan mukavaa, sillä Ässä sai useita sätkykohtauksia sen aikana. Ell otti Ässältä rakosta pissanäytteen varmuuden vuoksi, jonka jälkeen saimme mennä pissattamaan koiraa, jotta se rauhoittuisi stressaavan ultran jälkeen. Eläinlääkäri löysi Ässältä tällä kertaa selkeän pissatulehduksen ja siittiöitä, joista tehtiin johtopäätös seuraavaan (moni lääkinnällinen termi meni ohi ymmärryksen, mutta ymmärsin kokonaisidean): Ässän siittiöt menevät jotenkin jatkuvasti virtsaputkeen, joka aiheuttaa jatkuvia ohimeneviä tulehduksia. Hoitona saatiin antibiootit nykyiseen tulehdukseen ja hormonipiikki estämään ilmeisesti siittiöiden tuotantoa. Sen vaikutus ei tietenkään kestä ikuisesti, joten ainoa hoitokeino on Ässän kastrointi. Sehän ei nyt mullista meidän elämäämme mitenkään, sillä se olisi ollut edessä piilokiveksen takia joka tapauksessa. Helpottavaa tietää, että se on näinkin helposti ratkaistavissa :)

Tähän väliin voisin hehkuttaa, että meillä on vihdoin ollut pari aurinkoistakin lenkkiä, jolloin kamerakin on vihdoin päässyt mukaan! Tällä hetkellä täällä on varsin kaunis pikkupakkas-ilma, jolloin kaikki on kauniisti kuurassa, mukaanlukien Ässän trimmausta kaipaavat turpakarvat :) Tässä hieman lenkin satoa, loput albumissa. Kuvatkin vaalenee sitä mukaan, kun aurinko nousee.









Nyt vähän asiaa marsuistakin, kun silläkin saralla tapahtuu. Aikaisemmin kirjoittelin Masin ja Väinön erottamisesta tappelun vuoksi. Herroista on toisilleen seuraa kaltereiden takaa, mutta olisihan se kivempaa puuhatakkin marsukaverin kanssa.. Niimpä Masi ja Väinökin saavat luopua palleistaan, ja heille on tulossa tyttöseuraa! Eipä ole tappelun pelkoa, ja mulla on joka tapauksessa kolme häkkiä täällä, joten eipä se ole niin nuukaa onko niissä yksi vai kaksi.. :) Häkin koko tietysti hieman kasvaa, mutta se ei ole suurikaan probleema, eikä lisää työmäärää nimeksikään. En enää oikein poikapareihin luota meillä vallinneen huonon onnen takia, joten kun Väinöstä ja Veetistä aika jättää, niin Onniltakin todennäköisesti napsaistaan pallit ja se pääsee tytön kanssa asustelemaan. Unelmana olisi yksi iso tyttölauma, jossa olisi yksi kastraatti jöötä pitämässä. :)

Masin tuleva tyttö on jo tiedossa, ja kyseessä on Iidalta tuleva musta tytsy (kuvassa oikealla). Tavoittelin aluksi ihan toisenlaista marsua tänne, mutta Iidalla käydessä tuo sulatti sydämen.. Nimeksikin päätettiin jo Momo. Väinölle olen tavoitellut vähän karvattomampaa seuralaista, mutta sen suhteen mikään ei ole varmaa. Kirjoittelen siitä sitten lisää tänne, kun saan itse varman tiedon asiasta. Tietoa saa kyllä odotella ehkä joulunkin yli.. Toivotaan parasta :)

Hiiririntamallakin tapahtuu, sillä meille muutti tänään chocolate tan tytsy Fasu lauman jatkoksi. Vallan ihastuttava tyttö, joka parhaillaan saa hurjaa kyyditystä isoimmiltaan. No, eiköhän se pian siitä laannu, kun saavat laumajärjestyksensä taas setvittyä.

Fasu

Koko lauma totutuksen yhteydessä