sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Ässä jo 7 vuotta!



Niin se vain aika juoksee ja vappupoika-Ässä täytti jo seitsemän vuotta. Juhlapäivää vietettiin perinteisesti metsälenkillä ja syömällä. Ässä nautti metsärallista Femman kanssa piitkästä aikaa ja kävi pulahtamassakin synttärin kunniaksi. Synttäriaamuna pistettiin trimmerillä tukkaa uuteen kuosiin, joten turkkikin kuivasi nopsaan läträyksen jälkeen.

Ässä on ollut nyt vanhempieni luona hoidossa ja vointi on pysynyt onneksi hyvänä. Sen askellus köpöttää varsinkin sisällä, mutta metsässä se kulkee mielellään. Nyt sen köpötyksen vain huomaa entistä paremmin, kun on vikkeläliikkeinen vertailukohde rinnalla. Venyttelytkin sujuvat tällä hetkellä hyvin, vaikka kupeessa tuntuu olevan jumia. Korvatkin taas vaivaavat, joten vielä on ruokinnassa fiksattavaa.Yritetään pitää elämä kivuttomana ja mielekkäänä, vaikka sitten vähän köpöttävänä.

Hoitoreissullaan Ässä vietti viikonlopun mökillä, jossa sillä oli superhauskaa. Vaihteeksi se veti elämänsä vähän liiankin ranttaliksi, joten jumitukset eivät ole ihme. Veneellä oli turha kuvitella lähtevänsä yhtään mihinkään, jos Ässä ei ollut mukana. Sehän meinaan vaikka uimalla tuppautui seuraan..





8 kommenttia:

Hanne kirjoitti...

Hups ja yhtäkkiä Ässäkin on jo 7 vuotias! Niin se aika rientää.
Mukavaa kuulla, että Ässä voi jotakuinkin hyvin. Lie mahdollista, että toipuminen vaan vaatii todella pitkän ajan ja me ihmiset olemme malttamattomia, kaiken pitäisi tapahtua nopsaan.
Paljon onnea ja terveyttä Ässälle ♥
Toivottavat Wuppe & Hanne

Anne kirjoitti...

Niinpä! En voi uskoa, että ensimmäinen koirani on jo 7 vuotta.. Toipuminen on kyllä vienyt paljon aikaa, fyssarin mukaan polvien toipuminen voi viedä hyvinkin vuoden ennen täyteen kuntoon pääsemistä. Ja nyt on vuosi kulunut.

Nykyisin Ässää vaan eniten vaivaa lonkkien nivelrikko, joka ikäväksi ei katoa mihinkään :( Ässä saa siihen onneksi niveliä suojaavia pistoksia kerran kuussa. Päivä kerrallaan mennään, nyt onneksi näyttää näinkin hyvältä!

Ässä kiittää kovasti onnitteluista <3

Sinisukka kirjoitti...

Onnea Ässälle! <3 Hyvä, että voi jo paremmin nivelrikkoa ja jumeja lukuunottamatta! Kyllä se elää vielä pitkän elämän! Ässä on kyllä myös niin kaunis koira, vaikka ei näyttelytrimmissä olekaan (ainahan sitä voi kuvitella miltä näyttäisi ;))! Vaikka se on toisaalta personnallinen erämies tällä omalla lookilla! :D Ja eihän se koira ulkonäöstään välitä.. Snuba lähettää myös terveisiä toisena synttärisankarina, vaikka vasta vuosi tuli täyteen! PS. Meilläkin korvat taas vaivaavat.. ARGH.

Anne kirjoitti...

Ässä kiittää! Ässä ei itseasiassa ikinä ole ollut näyttelytrimmissä, vaikka sillä kohtuu helppo karva olikin. Johtuen ehkä siitä, että se ei ole ikinä käynyt kellään trimmattavana, vaan olen aina saksinut sen itse :) Pallipuolella ei ole näyttelyihin asiaa, joten helpolla sporttilookilla ollaan menty.

Nykyisin karva on tosin kastroinnin myötä niin kaameeta hamppua, että koko koira pitä klanittaa kauttaaltaan :(

Sinisukka kirjoitti...

Tuo tänne se trimmiin, minä voin amatöörinä yrittää trimmata ja nyppiä sitä. ;) Mä olen lukenut jostain trimmaaus ryhmästä, että steriloidun/kastroidun koiran karvan voi pelastaa nyppimällä sitä ahkerasti. Siellä oli esimerkkinä kultasennoutaja, jonka turkki oli kastraation myötä menny villaks. Ja sit jälkeen kuvassa sitä oltiin nypitty viikottain parin kolmen kuukauden ajan ja se karva oli palautunu lähes normaaliks. Tiedä sitten, toimiiko tämä cockereilla, mutta ainahan sitä voi yrittää. :D

Mä mietin kanssa, että saatan kastroida Snuban sen vanhoilla päivillä tai, jos sillä todetaan huonot lonkat, polvet tms. saa nyt nähdä kuitenkin, että miten innostun noista näyttelyistä, joihin niitä palleja kai tarvitaan. Sen ainakin tiedän, että Snuba stressaa narttujen juoksuista aivan törkeenä, joten siksi kai se saamarin sikaripunkkikaan ei ole kokonaan vielä lähtenyt.. :/ Onneksi siihen tuli nyt lääke, jota pitää kokeilla, vaikka ei sitä läiskää enää oikeestaan edes huomaa.

Anne kirjoitti...

Voi se nyppiminen varmaan joillakin toimia! Tosin epäilen toimisiko Ässällä, sen karva tuntuu olevan aika kovaa kiinni. Ja mä kyllä olen niin laiska turkinhoitaja, että mieluiten jatkossakin klanitan sen vaan iloisesti tasaisin väliajoin. :)

Kastroimisessa on kyllä puolensa. Ässäänhän se tosin ei vaikuttanut juuri mitenkään, se on aina ollut hyvin vähän kiinnostunut edes juoksuisista nartuista ja muutenkin siinä suhteessa helppo. Mutta sitä se puolipallisuus varmaan teettää :P Ainoat erot oli turkin hamppuuntuminen ja muiden urosten suhtautumisen muuttuminen Ässää kohtaan, jonka myötä Ässällä on nykyisin helpompaa, kun urokset ei ota sen mölinöitä niin tosissaan.

kehveli kirjoitti...

Onnea Ässä!
Ja ompas mukava lukea, että hänellä menee paremmin operaatioiden jälkeen!
Hyvää kesää/kesän odotusta
toivottaa: mä ja mun klaani :)

Anne kirjoitti...

Ässä kiittää! Ässällä menee tosiaan tällä hetkellä lujaa ja nyt on ruokintapuolikin kunnossa, joten korvatulehduksistakin ollaan päästy :) Pitäisikin kirjoittaa Ässän kuulumisia taas pitkästä aikaa.

Hyvää kesää sinnekkin! :)