Mätsäreissä

Käytiin harjoittelemassa Femman kanssa käytännön näyttelykäyttäytymistä Ylöjärven koirakerhon järjestämissä mätsäreissä Nokialla. En oikein etukäteen löytänyt infoa, ovatko mätsärit sisä- vai ulkotiloissa, joten varmuuden vuoksi piti pukeutua lämpimästi. Mätsärit olivat kuitenkin Nokian Kodin Terran sisätiloissa, joten omaa vuoroa oli mukava odotella kehiä katsellen. Kuvista kiitos mukana ollelle Liisalle, joka ikuisti Femmankin esiintymisen.

Odotusta tuli, sillä ennen meitä olivat pienet pennut ja osallistujia oli kertnyt kiitettävästi. Femman luokassa eli pienissä aikuisissa oli joku päälle neljäkymmentä osallistujaa ja me oltiin Femman kanssa loppupäässä. Niinpä aluksi saikin odotella urakalla, mutta loppu sujui nopeasti. Onneksi oltiin sisätiloissa ja järjestelyt sujuivat joutuisasti, sillä itse olin vielä hieman kipeä ja tauti alkoi loppuaikana jo tuntua.

Odotellessa oli hyvä harjoitella seisotusta ja näyttelyhihnassa juoksemista. Päädyin esittämään Femman ihan "perinteisesti" pitämällä kuonosta ja hännästä, sillä Femma oppi aika nopeasti asettamaan kuononsa käteen ja pysymään silloin paikoillaan ja rauhassa. Tosin turvasta voisi ehkä pitää nätimminkin kiinni, nyt koko kuono  peittyy käteen.

Femma oli myös ihanan lunkki odottelija. Välillä jostain puski iholle muita koiria, mistä se ei ollut millänsäkkään. Kun lopulta löydettiin rauhaisa nurkkaus kehien läheltä, hengaili tyyppi nätisti ja yritti lepäillä porukan kulkiessa ohitse. Yritin pitää sen kaukana muista koirista nyt juuri riehuvien tautien takia, vaikka ei meillä muutenkaan ole tapana moikkailla kaikkia vastaantulevia. Poikkeuksena tietysti muutamat cockerit, sillä kai nyt rotukavereita on päästävä katsomaan. Ensimmäistä kertaa ikinä Femma näytti isolta moikatessaan pari miniä narttucockeria.

Lopulta koitti meidän vuoro ja päästiin kehään. Olin todella tyytyväinen Femman menoon, vaikka itseä ehkä vähän jänskättikin. Femma seisoi nätisti paikallaan maassa tuomarin tullessa moikkaamaan koiria vain heilauttaen päätään, kun pentuna se meinasi kiivetä kokonaan tuomarin syliin, hih. Siitä mentiin suoraan pöydälle jossa myöskin kökötti kiltisti käpälöinnin ajan. Tuomarin ainoa (muistamani) kommentti Femmasta oli, että sillä on hyvä turkinlaatu. Lienee ihan positiivista, ei ollut ainakaan mitään huomautettavaa.

Kehässä juoksemiset meni vähän haisteluksi ja itse olisin voinut mennä kovempaa. Viimeksi mätsäreissä talloin Femmaa tassuille, joten nyt ehkä vähän varoin koiraa käännöksissä. Parina meillä oli vanhempi cockeri, joka sen vähän mitä ehdin vilkaista juoksi hienosti kehässä. Sininen nauha saatiin ja parin koirakon jälkeen päästiinkin ryhmällä kehään. 

Ryhmässä pönötykset ja juoksut meni myös hienosti, Femma ei tainnut juurikaan häiriintyä muista koirista. Paljon oli cockereita paikalla, ylemmässäkin kuvassa meidän edessä ollut oli cockeri. Suuren määrän takia juoksutus tehtiin kahdessa ryhmässä ja itse melkein missasin oman ryhmäni juoksut, kunnes älyin puolessa välissä ujuttautua sekaan. Vähän alkoi väsymys ja tauti jo painaa. Sijoituksia ei tässä määrässä tullut, mitä en odottanutkaan, sillä paikalla oli paljon todella hienosti esiintyviä koiria.

Kaiken kaikkiaan kiva päivä ja olin erittäin tyytyväinen Femman käytökseen kehässä, meni juuri niin hyvin ellei paremminkin kuin opeteltu ollaan. Näillä kokemuksilla on hyvä lähteä hakemaan virallisista näyttelyistä keväämmällä tulosta!