Lihava veturi

"Ilman haukkua ei voi leikkiä" -Ässä

No nyt on koira kotona! Itse myös olin Salossa toipumassa päivän risteilyn jälkeen, ja oli kyllä ihanaa taas lenkkeillä Ässän kanssa pitkästä aikaa. Käytiin taas Katin ja Roopen kanssa lenkkeilemässä, niin Ässä sai riehua pitkästä aikaa koiraseurassa. Muutama kuvanenkin tuli näpsittyä, joten ripottelenpa muutaman nyt tännekin. Arkeen palatessa onkin taas tottumista ujuttaa nuo lenkitykset päivän ohjelmaan, vaikka nyt onkin koulussa löysää.

Keppihullu collinoutaja

Osaa se ainakin poseerata..

Muutamia huomioita Ässästä nyt sen palattua. Se on lihonut selvästi, mutta on nyt hyvänpainoinen, kun ennen on aina ollut todella solakka poika. Johtuneeko sitten ylimääräisistä lihapullista, vai ruoan lisäyksestä (siirtyi kevyempään ruokaan, niin käskin antaa enemmän), sitä en tiedä. Lisäksi hihnassa veto on lisääntynyt taas huomattavasti, kun on äitin kanssa pelkästään flexissä lenkkeillyt. Vaan eiköhän se siitä taas pian normaaliin parane. Oli ihanaa, että vanhemmat jaksoivat lenkkeillä ja hyysätä Ässää poissaollessani, kiitos heille siitä! Iskä oli myös pitänyt huolta Ässän viihdyttämisestä, sillä hän oli tehnyt pojalle juustoratoja (etsi juustopalat, montako muistaa ja montako etsii nenällä), teettänyt temppuja ja yrittänyt opettaa uusia. Lisäksi isä oli keksinyt hienon leikin, josta nappasin videonpätkänkin puhelimella:

Ässän nylyinen ruoka (nutra nuggets) on soveltunut ainakin toistaiseksi herralle erinomaisesti! Siinä missä entisen ruoan kanssa maha meni vähän väliä pikkaisen sekaisin milloin mistäkin pienestä tai ilman syytä, tuli Ässän mahan kestävyyttä testattua eilen oikein kunnolla. Olin poikaystävälläni yötä, ja illalla kävimme talon saunassa. Takaisin tullessamme koira makasi keskellä olkkarin lattiaa onnellisena mahan pönöttäessä. Syykin selvisi, kun lattialta löytyi tyhjä kekkerikeksi-paketti.. Fiksuna unohdettiin se lähes täysinäisenä lattialle, kun kolme viikkoa sai jättää ruoat minne halusi. Lisäksi illan aikana koira pääsi vetelemään viinirypäleitä, kun niillä pelleillessämme osa lensi lattialle parempiin suihin. Luulisi mahan menevän vähemmästäkin sekaisin, mutta ei! Ihan aavistuksen oli uloste löysähköä ja pieruja tuli useampia, mutta siihen se jäikin. Ja minä jo ehdin pelätä valtaisaa yltympäriinsä levitettyä sotkua, kun koulusta kiiruhdin kotiin.. Salossa ollessakin on uloste ollut paremman näköistä, joten hyvältä näyttää ainakin toistaiseksi!

Täällä on järvet jo sen verran jäässä, että kestävät kävelyä. Alempana todisteena eilen otettu kännykkä-kuva! Vähän jännitti kyllä jäällä köpsytellä, mutta siine meni jo "polku" jalanjäljistä, joten uskallauduin sinne Ässän perässä.