keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Ässän rakkaus

Tänään oli toko-treenit, ja treenien jälkeen mentiin koirapuistoon. Siellä olikin kiva porukka tänään, koiria oli paljon, mutta Ässä oli ensimmäistä kertaa näin monen koiran kanssa kuin kotonaan! Kaikki tulivat hyvin toimeen ja Ässä juoksenteli iloisesti muiden mukana. :) Aluksi oli vain kolme Ässän lisäksi, mutta sitten tuli pari muutakin. Mm. whippet, jota ihailin salaa koko ajan (en tajua, miksi mulla on tälläinen kiksi vinttikoiria kohtaan), ja Ässän lemppari, Neiti Labradori. Neiti labbiksen kanssa Ässä oli kuin kotonaan, niin luottavaisesti se labbiksen kyljessä hengaili. Ne hölkyttelivät yhdessä ja Ässä hakeutui sen seuraan jatkuvasti. Ehkä rakkautta selitti labbiksen ihanan ystävällinen ja avoin luonne kaikkia kohtaan, tai ehkä se johtuu pentuajan kaverista Fridasta. Oli kyllä ihanan oloinen koira, joskin valtaisan roteva.

Tokottelutkin menivät ihan hyvin, Ässä on edistynyt yllättävän hyväksi kaukokäskyissä! Pystyin jopa askeleen päästä sitä käskyttämään, eikä se liikkunut yhtään eteenpäin! Ja tänään siis ekaa kertaa käskytin kauempaa.. Olen ylpeä :) Alussa kävi kyllä pieni moka. Ässän on vaikea olla seuraamatta juoksevia koiria, ja sille on nyt tullut talvenaikana se, että karkaa haukkumaan muita koiria vapaana. Hihnassa on kyllä yleensä mainiosti. Noh, itse otin seuraamisesta maahanmenoa, ja kävelin eteenpäin matkan Ässän jäädessä maahan. Vieressä teki koirakko kanssa samannäköistä kuviota, mutta koira jäi istumaan. Olin juuri lähdössä takaisin Ässän luo, kun vieressä tekevä koirakko ottikin luoksetuloa! Voi P#¤¤%#"# sanoin minä, kun Ässä ampaisi hetken mietittyään räkyttäen koiran perään.. Onneksi se tuli sieltä, kun toinen koira oli pysähtynyt. Niin se tekee aina vapaanakin ollessaan, ei välttämättä juokse edes luokse, mutta lähemmäs pitää päästä räkyttämään.

Tämä muiden koirien kohtaamis-ongelma häiritsi niin paljon, että kysyin ohjaajalta treenineuvojen sijaan apua tähän, ja sitä sainkin. Itse olen kokeillut 10m liinaa, jonka päälle olisi helppo tallata ja pysäyttää koira, jolloin sen voisi kutsua luokse ja palkata. Siinä Ässä ei ole lähtenyt räkyttelemään pahemmin, kai se tietää olevansa liinassa (vaikka liina siis roikkuu vapaana). Aion kuitenkin jatkossa käyttää sitäkin. Sitten olen kokeillut Ässän hakemista pois niin, että niskasta otan ja kiellän. Siinä on se ongelma, etten ehdi tapahtumapaikalle, kun Ässä tulee jo käskyllä sieltä pois ennen sitä. Ja jos sen onnistuisi tekemään 1/10, niin eipä paljoa auta. Kouluttaja ehdottikin pannan käyttöä, josta saisi nappia painamalla äänen tai suihkeen. Se sopivasti havahduttaisi Ässää, että saisin sen kutsuttua luokse. Kotimatkalla mietin, että voisin vuokrata sellaisen äänipannan tai sitruunapannan (Ässä kun aina räkyttää), tai sitten ostan sumutorven, jota huudatan :D Ne pannat kun maksavat 100e kipale.. En kyllä tiedä toimisiko mun kädessä oleva äänilähde samalla tapaa.

On tämä vaan jännä ongelma, nyt tämän talven aikana kehittynyt. Enkä oikein tiedä miksi, vaikka olenkin sitä yrittänyt miettiä. Kai olen jotenkin vahvistanut sitä, että Ässä ensin räkyttää ja sitten tulee luokse, jolloin se on nyt kasvanut tälläisiin mittoihin. Ihmiset eivät ole mikään ongelma, eihän niistä nyt tarvitse välittää. Noh, pitääpi kokeilla uusia kikkoja, vaikka onpa meillä onneksi näin kesällä mahdollisuus ulkoilla semmoisillakin alueilla, missä ei pahemmin ketään koskaan vastaan tule.

Ei kommentteja: