Ensimmäisen polven leikkaus

Tänään oli Ässän polvileikkaus. Meidän piti olla pelipaikalla jo 7.30 eli tuntia ennen leikkausta, jotta hoitajat saivat valmisteltua Ässän. Ässä oli aamulla hieman ihmeissään normaalia aikaisemmasta heräämisestä ja kun vielä itse pääsi mukaan!  Iloisesti se suunnisti eläinlääkäriin viimekertaisista kivuliaista taivutteluista huolimatta ja saikin piikin pian kankkuunsa. Odottelin Ässän nukahtamista ja jätin sen hoitajien haltuun. Lupasivat soitella, kun Ässä alkaa heräilemään.

Päivä meni koulussa vähän horteessa, kun ajattelin Ässän leikkausta. Mitään ei onneksi kuulunut aamupäivällä, joten päättelin koiran selvinneen leikkauksesta hengissä. Kun sitten neljältä koulusta päästyäni ei edelleenkään kuulunut mitään, lähdettiin Villen kanssa jo hakemaan koiraa. Siellä se oli juuri sopivasti heräillyt, joten saatiin se saman tein mukaan. Vaikka osasin odottaa Ässän jalan haavaa, oli se silti pienoinen järkytys nähdä Ässä-rukka ihan pöhnässä heräilemässä iso ommel jalassaan.

Hoito-ohjeet olivat seuraavat: antibioottia (Therios) kaksi kertaa päivässä viikon, kipulääkettä (Meloxoral) kerran päivässä painon mukaan ainakin tikkien poistoon saakka. Tikit mennään poistattamaan 10 - 12 päivän kuluttua, johon asti haavan nuoleminen on estettävä. Ässän pitäisi varata painoa jalalle jo 3 - 4 päivän kuluessa. Tikkienpoistoon mennessä Ässän pitäisi jo kävellä kohtuullisesti. Liikunnan rajoittaminen kuitenkin alkuvaiheessa tärkeää, jottei polvi mene sijoiltaan. Tikkien poistoon saakka liikuntaa rajoitetaan 5 minuutin pissityksiin.

Koiran roudaaminen autoon polvea varoen oli yllättävän hankalaa, varsinkin kun autoani ei ole varustettu kuin kahdella ovella ja pienellä peräkontilla. Ville pitikin lopulta Ässää koko matkan sylissään. Kotona Ässä sai nukkua pöhnää pois, mutta pian se alkoi heräillä ja tarjosin sille ruokaa. Jonkin ajan kuluttua sille iski kauhea läähätys, jota olin jo kavereiden kertoman perusteella osannut odottaa: sillä oli pissahätä. Kannettiinkin Ässä ulos, jossa se koikkaloi hieman pelottavan näköisesti yrittäessään astua pari kertaa kipeälle takajalalle. Lopulta sai pissit tehtyä ja läähätyskin loppui siihen.

 

Toivotaan, että yö menisi rauhallisesti. Ässä on jonkin verran piipitellyt ja hengitellyt nopeasti, joten käytettiin se jo toisenkin kerran pissillä. Kyllä sillä silti taitaa jonkin verran kipuja olla, mutta kipulääkettä ei saa antaa lisää kuin vasta aamulla. Toistaiseksi on ainakin hyvin osannut varoa polvea ja kantaminenkin on sujunut hyvin, kun ottaa oikeanlaisen otteen. Onni on pieni koira, jota on helppo kantaa pihalle pissille. Silti Ville on kantanut Ässän joka kerta nyt ulos, sillä omat käsivoimat meinaa loppua kesken kantomatkan ollessa pitkä.

Huomenna meidän pitäisi lähteä pohjoisempaan mökille perheen kanssa viikoksi, katsotaan onko Ässä siinä kunnossa, että sen kanssa uskaltaa matkustaa. Onneksi se tykkää olla autossa ja rauhoittuu sinne hyvin, joten sen suhteen ei pitäisi ongelmaa tulla.