Femma 3v ja talven kuulumisia

Niin täytti rakas pieni Femma tammikuussa jo kokonaiset 3 vuotta. Iloa ja virtaa riittää ja metsässä painetaan täysiä, mutta malttia on tullut taas iän myötä hieman lisää. Autoilu on edelleen ikävää, mutta ei niin ikävää kuin joskus ja siitä toivutaan nopeasti. Femman kanssa harrastaminen on parasta, se on niin iloinen, yritteliäs ja vauhdikas. Ja jos jotain ei ihan ymmärrä, niin aina voi tarjota tassun antoa, sukkien vetämistä jaloista tai putkeen juoksua. Kunhan vauhti pysyy päällä! Ja onhan Femma edelleen myös maailman paras sylikoira. Tenttiinlukiessa se tulee mielellään istuksimaan syliin tai käy esittelemässä Varastettuja Aarteita eli sukkia, hanskoja tai yllätäviä löytöjä sohvan alta. Joskus voi saada kovasti kehuja, kun löytää kauan kadoksissa olleen (Femman jonnekkin piilottaman) villasukan!

Virallinen 3v kuva

Joulu oli raskasta aikaa.

Tammikuussa alkoi Femman koiratanssikurssi, joka kestää koko kevään. Olen tykännyt kurssista hirveästi ja ollaankin saatu jo paljon uusia eväitä ja intoa kotona treenailuun. Joitain uusia temppuja pitäisi ohjelmaa varten opettaa, mutta muuten mennään entisillä. Kun itse ohjelman sisällössä ja kokonaisuudessakin on vielä paaljon hiottavaa. Jos ohjelma saadaan hyvälle mallille, voisi harkita joskus kisoissa käymistäkin. Hui!

Agilitykin jatkuu vielä kevään kivassa ryhmässä. Kontaktit menee jo osana rataa ja keinu näyttää hyvältä. Kepit ovat edelleen vaiheessa, maan sulettua niitä pääsee onneksi taas pihalle treenaamaan. En ole nyt talven aikana (tai oikeastaan piiitkään aikaan muutenkaan) jaksanut tehdä niille oikein mitään. Sen sijaan pitkälti kotitreenillä koostetyt pysäytyskontaktit ovat siirtyneet ihanan vaivattomasti esteille ja osaksi rataa.

Välillä on nähty kavereitakin. Pikkuinen Kira on jo puolivuotias! 

Tammikuussa oli myös Ässän huulipoimuleikkaus. Leikkaus sujui hyvin ja paraneminen lähti hyvin käyntiin. Kaulurista huolimatta Ässä sai kuitenkin repäistyä toisen puolen huulen tikkien viereen vekin. Käytiin hakemassa uudet tikit ja paraneminen pääsi jatkumaan. Nyt kaikki tikit on poistettu ja tilanne näyttää hyvältä. Huulet eivät selvästi enää ole jatkuvasti kosteat, mikä aiemmin lietsoi jatkuvia tulehduksia. Toivottavasti näistä nyt päästiin!

Kelit vaihteli joululoman aikana märästä lumiseen

Salossa ei lunta ollut

Ässä ja Femma kävivät myös fyssarilla tammikuussa. Femma oli hyvässä kunnossa, haukkareissa oli vähän kiristelyä ja sille neuvottiin hauiksen venytykset. Ässän selkä taas oli joulukuun liukkaiden jäljiltä aivan jökissä, joten sitä availtiin urakalla fasciamanipulaation avulla. Nyt ei ole onneksi ollut kovin liukasta ja lenkkeilykin on maistunut hyvin.

Muutenkin olen keskittynyt nautiskelemaan koirien kanssa olemisesta. Arki rullaa, harrastukset sujuvat ja Femma ja Ässä toimivat hyvin yhteen. Femma mielellään hoitaa Ässän silmiä ja Ässä juoksee innoissaan metsässä Femman perässä. Molemmat tuntuvat ihan tyytyväisiltä toistensa seuraan.

Olen tässä pohtinut Ässälle mahdolliseksi "eläkeläis"-harrastukseksi Nose Workkia, kun Femmallakin on omat juttunsa. Se ei juurikaan kuormita fyysisesti, voi treenata kotona ja nenätyö on Ässän lempparihommaa. Hajuerottelukurssilla joskus ollaankin käyty, mutta pitäisi nyt tutustua tähän Nose Workkiin tarkemmin.. Jos jollakin on hyviä vinkkejä nettisivuista tai kursseista pk-seudulla, niin saa vinkkailla!