torstai 6. marraskuuta 2008

Killen kuulumisia (ohessa muut)

No nyt on vihdoin Kille päässyt talviunille. Kauan se onkin jo kapinoinut vastaan päivittäisiä herättelyjä, ja olisi aina vaan halunnut nukkua. Kunnon kylmähorrokselle ei päässyt kyllä vieläkään (jääkaappiin), vaan vetelee puolittaisella (huoneenlämmössä, herätetään kerran viikossa syömään. Näin ollen on lyhyemmän aikaa levossa) omassa terrassaan. Kunnolla kaivautui tonne turpeeseen, ja siellä se nyt koisaa. Harmittaa, kun en Killeä kunnon kylmähorrokseen saanut, mutta minkäs sille voit. Porukoita ei kauheasti innosta ajatus kilpikonnasta jääkaapissa. Ja kyllähän tuon ymmärtääkin. Mutta kun se vaan olisi parempi konnalle..

Marsulaan on tullut rauha. Isompi aitaus sen teki, nyt veljekset viettävät yhteiseloa paljon kaverillisemmin. Ennen napistiin joka asiasta toiselle, jahdattiin, ei päästetty toista lähellekkään. Nyt ei aina napista, jahtailuakin näkyy harvemmin. Ja toinen jopa päästetään välillä suht lähelle! Hienoa, hienoa. Yhtenä päivänä jopa mahtuivat ruokakupille samaan aikaan! Yleensä vain vuorotellen nappailevat sieltä ruokaansa. En kyllä usko, että nuo pojat koskaan nukkuisivat vierekkäin heinäkasassa, tuskin heistä niin läheisiä koskaan tulee.. :)

On ollut ihan laiska olo lähipäivinä. Mulla on ollut koeviikko, ja Äiti on hoitanut Ässän pitkät lenkit. Näin ollen olen itse vedellyt vain puolentunnin lenkit päivässä. Tänään loppui koeviikko, ja sen kunniaksi mentiin kunnolla metsään rämpimään pusikoissa, Ässä suurimman osan ajasta vapaana. Oli hauska mennä siellä, kun joka paikka oli jäässä :) Oli niin nättiä. Huomenna tulee taas lenkkiä, kun mennään Windyä pururadalle moikkaamaan. Tällä kertaa voisin kiikuttaa kamerankin mukaan. Pururadalta matka varmaan jatkuu Liisalle, joka asuu siinä 100 m päässä. Eli Veijokin tulee nähtyä.

Ja sunnuntaina päästään taas Tassujen yleiskoulutukseen! Kolme kertaa on nyt jäänyt välistä (sade, kyytipula ja konsertti), ja harmittaa niin perkeleesti. Siellä on aina niin kivaa, Ässä saa riehua koirien kanssa ja kumpainenkin oppii uusia asioita. Sateellakin hyvin oltaisi voitu mennä, jos olisi se sadeloimi jo ollut. Ollaankin muuten alettu pikkuhiljaa harjoittelemaan seuraamista Ässän kanssa, ja hyvin on mennyt! Sellaisia muutaman askeleen pätkiä. Yllättävän hyvin osaa pitää katsekontaktia seuratessa.

Olin tänään tuntevinani Ässän toisen pallin.. Toivottavasti se nyt sieltä vielä tipahtaisi!

Killukka nukkuu.

Ei kommentteja: