maanantai 14. heinäkuuta 2014

Kesäloma - Vauhtia ja vaarallisia tilanteita

 
Pienoinen kesälomani alkoi, joten suunnitelmissa oli suunnata Mikkeliin mökkeilemään. Rauhallista lomailua kalastuksen, uimisen ja saunomisen parissa siis. Vauhtikaksikko Femma ja Ässä pitivät kuitenkin huolta siitä, että lomailukaan ei pääse muuttumaan liian lupsakaksi löysäilyksi.

Ässä oli ollut äidilläni hoidossa pari päivää ja heidän noutaessa meitä alkoi sirkus Spanieli pyöriä välittömästi käyttäessäni koiria pissillä. Ässä oli virtaa täynnä, oltiinhan nyt reissuun lähdössä ja Femma kaahotti mukana pentumaisen innostuneena toisen tohinasta. Autossa kuitenkin rauhoituttiin nätisti nukkumaan, mitä nyt Femma aiheutti pienen vaaratilanteen karatessaan etupenkin ali ajajan polkimiin. Notkean nopea pieni saukko-eläin, joka ihan syystäkin matkustaa yleensä takakontin häkissä.

 Saukko-eläin

Perille päästyämme Ässä oli ihan riemuissaan, sehän tunnisti paikan heti. Aina ennen se on mökillä saanut posottaa vapaana aamusta iltaan remuten ja uiden, joten kovasti sai pidellä menohaluista spanielia. Femma oli ihmeissään mestoista, mutta sekin sai viettää aikaansa hihnassa pikkulintujen takia. Tarkoitus oli pitää Ässää koko reissu hihnassa, mutta niin vaan se jo ensimmäisenä iltana livahti ovesta käyden alhaalla omatoimisesti uimassa ja rellestämässä. Eikä kukaan osannut sitä edes heti kaivata, kunnes se käveli tyytyväisenä äitiä vastaan hänen mennessään saunalle. Mokoma hulttio-spanieli.

Ässä nautiskelee

Hihnat lensivät aika nopeasti naulakkoon, sillä uimisen ja saunomisen lomassa riemuitsevaa Ässää oli hankala hihnassa fiksusti pitää. Femmakin sai nauttia rannalla valvotusta vapaudesta, sillä uiminen vei siltä mielenkiinnon lintujen etsintään eikä niitä rannassa näkynytkään. Hieman kauhulla katselin Ässän menoa, sillä se ei osannut aina jarrutella. Välipäiviäkin pidettiin uimisesta, vaikka Ässä taidokkaasti oppi karkailemaan koiriin tottumattomien avatessa ovea. Kaikesta tästä rellestämisestä huolimatta Ässä pysyi yllättävän hyvässä kunnossa, vasta viimeisenä päivänä huomasin sen selän lihasten kipeytyneen. Paraneminen alkaa siis olla todella hyvässä mallissa! Vielä kuitenkin otetaan rauhallisemmin, vaikka mökillä se ei oikein Ässältä onnistunutkaan.

Aina pitää vedestä tuoda jotain tuliaisia


Femma mokoma kävi pöllimässä kepin Ässältä

Mökkeilyyn kuuluu myös olennaisesti kalastaminen. Työnjako oli selvä: veli kalastaa, minä ohjaan venettä ja koirat seuraavat tarkkana mitä tapahtuu. Femma osasi hienosti olla ensikertalaisena veneessä ja rauhoittua sinne seurailemaan maisemia. Ässästä ei voi sanoa aivan samaa, sillä se on kehittänyt jonkinlaisen maanisen ihastuksen veneen peräpotkuria kohtaan. Liplattavia aaltoja on vaan aivan pakko pyydystää! Tästä seurauksena eräällä venereissulla Ässä pissi suoraan veneeseen, kun menomatkalla tuli estelyistä huolimatta ahmittua liikaa aaltoja.

Reipas pikku-veneilijä



Saaressa käydessä piti vähän pulahtaa

 Saalista tuli monenlaista

Jopa kaloista oli näköhavaintoja, yksi pääsi pannulle asti. Tämä kaveri tosin karkasi koukusta.

Olen kyllä todella onnellinen, että Femma vaikuttaa olevan Ässää rauhoittumiskykyisempi ja jotenkin ehkä järkevämpi. Esimerkiksi veneeseen rauhottuminen oli sille helpompaa, kun taas Ässä joko pyydystää aaltoja, ramppaa tai piipittää omatoimisen rauhoittumisen ollessa sille vaikeampaa. Myös saunassa hengailu tai pukuhuoneessa odottaminen tapahtui Femmalta hiljaa ja nätisti Ässän piipittäessä tai sählätessä. Ylipäätään paikallaan oleminen on Ässälle aika kauhistus. Tietysti Femmallakin on virtaa aivan riittämiin ja sekin on vikkelä puuhissaan, mutta kaksi Ässän kaltaista super-sähläriä olisi ehkä liikaa.

Loppuloma kuluukin sitten Salo-cityssä koko eläintarhan voimin. Eli marsut ja Kille pääsevät myös mukaan nauttimaan kesästä.

Ei kommentteja: