Style-Ässä (ja oma tahto)

Kuten eilen lupasin, laitan nyt kuvia Ässän uudesta sadeloimesta! Loimi ostettiin Musti & Mirri -liikkeestä ja se maksoi 44e (en tiennytkään, että koirien puvut on niinkin kalliita). Sadepuku oli ensimmäistä kertaa testikäytössä sunnuntaina, jolloin oli kauhea kaatosade. Hyvinhän se toimi! Ja onhan tuo ihan tyylikäskin. Ei kyllä suojannut paljoa siinä vaiheessa, kun Ässä loikkasi puroon, mutta eikai sitä ihan uimapuvuksi ole suunniteltukaan.. :))


Vedin muuten Ässälle taas tänään verijäljen! Vein pojan taas jäljelle, tällä kertaa osoitin samantien alun. Ässä nuuski sitä innoissaan, muttei osannut jatkaa. Lähti eri suuntiin loikkimaan, mutta tuli takaisin siihen taas nuuhkimaan, kun jäin itse siihen seisoskelemaan. Kun näytin, mihin se jatkui, meni Ässä sen nopeasti loppuun, jossa taas nuuhki innoissaan rättiä. Kehuin tietysti valtavasti. Jätin jälkirätin ja veripullon muovikassiin siihen lähelle lenkin ajaksi. Kun tulin hakemaan niitä, meni Ässä heti siihen, mistä jälki alkoi ja juoksi nenä maassa jäljen päähän. Taas kehuin poikaa (vaikken nyt ollutkaan pyytänyt jäljelle, hän vähän itsekseen sinne meni), mutta onhan se innostus hyväksi :)

Ässä on ollut vähän pöhkö tänään. Kun kielsin jostain niin haukkui ihan sen oloisena "oot tyhmä etkä tiedä mistään hauskasta mitään!". Myös istumaan meno ilman makupalaa kirvoitti haukut (ennen ovesta menoa, käytäntö joka tehdään aina) ihankuin poika olisi huutanut "enkä enkä enkä varmasti mene istumaan! Istu itse!". Uskoi kyllä sitten, kun vähän tuimemmin kielsi. Myös virtaa riitti normaalia enemmän, vaikka se oli ollut lenkeillä. Että se kasvaa nopiaan..

Metsästyskoira Ässä

Käytiin Ässän kanssa tapaamassa kaverini Kian koiranpentua! Pennun nimi on Frida ja se on metsästyslinjainen labradorinnoutaja, nyt 9 viikkoa vanha. Ässä oli ihan innoissaan samankokoisesta ja pentumaisesta leikkikaverista! Kakarat painivat ihan innoissaan, kummatkin ollen vuorotellen selällään. Menoa oli hauska katsella. Kialla oli sorsan ja muiden lintujen siipiä, joilla leikittää pentuaan tulevaa metsästyskoiranuraa silmällä pitäen. Kokeiltiin olisiko Ässällä kiinnostusta. Annettiin Ässän ensin haistella, jonka jälkeen Ässä yritti ottaa siipeä suuhunsa. Kia heilutteli siipeä, ja Ässä seurasi innoissaan ja yritti hamuta sitä suuhunsa. Meidän pikku metsästyskoira :)

Kävin tosiaan sen jäljenkin vetämässä. Mun piti vetää 10 m jälki, mutta arvioin pahasti pieleen ja vedin 5 m jäljen. Annoin jäljen olla n. 10 minuuttia, ennenkuin vein Ässän sen luo. Jäljen päähän jätin verisen rätin, jolla sen jäljen tein, sekä pari nappulaa. Ensin Ässä ei tajunnut jälkeä ollenkaan, ja viipotti menemään. Pyysin sen takaisin ja näytin jäljen alkua. Ässä innostui niin kovasti hajusta, että juoksi sen läpi ja missasi verirätin kokonaan. Sitten haahuili muualla, mutta tuli takaisin jäljelle kun jäin itse siihen seisomaan. Silloin otti kunnolla hajun jäljen keskeltä, mutta lähti väärään suuntaan. Osasi kuitenkin päässä kääntyä takaisin, ja rauhallisesti pääsi jäljen loppuun. Siellä kiinnostuneena ja hyvin keskittyneesti nuuski rättiä. Ei edes huomannut nappuloitakaan, kun keskittyi niin kovin jälkeen. Ainakin Ässä oli hyvin kiinnostunut, vaikka ei aluksi tajunnutkaan koko jälkeä. Minusta koko homma meni hyvin, ja jälleen olin ylpeä Ässästä :)

Trimmasin myös Ässän koivet tänään. Kylläpä ne nyt taas näyttää ohkasilta! Muuten en Ässää pahemmin trimmaillut, mitä nyt poskikarvoja vähän napsin. Jalkakarvojen vähäisyys helpotti kummasti jalkojen pesua ulkoilun jälkeen. Tänäänkin oli kauhea kaatosade ja Ässä juoksi kaikki maailman kuralätäköt läpi lenkillä (ja minä iloisena perässä uusilla kumisaappaillani ^^). Oli muuten uudesta sadeloimesta tänään kaatosateessa hyötyä, mutta jos siitä vaikka lisää seuraavalla kerralla kuvien kera.. (Ässä on söpö se päällä :))

Hyökkäys
(huom huom uudet valjaat! Pikkasen liian isot, mutta eiköhän tuo vielä massaa saa lisää)

Tällä kertaa Frida selällään, mutta oli se Ässäkin monta kertaa. (Ässää selkeesti ärsytti se, että sitä pienempi kakara sai selätettyä sen :D)

Nätti neiti :)

Ässän kynityt koivet. Huonosta kuvasta saa syyttää mikkoa.

Verijälki

Meinasin huomenna vetää mettään verijäljen ja kokeilla, miten Ässä suhtautuu siihen. Olen ihan innoissani, mitenköhän se reagoi siihen :) Toivottavasti tietysti kiinnostuu ja lähtee seuraamaan. Äitin pitäisi tuoda huomenna kaupasta verta ja pesusieni. Ja eikun sitten metsään verinen pesusieni narunpäähän ja menoksi! Aluksi ajattelin kokeilla jotain 10m jälkeä. Timo tulee mukaan ja pitää Ässää sillä aikaa, kun vetelen jäljen. Toivottavasti ei tuule! Vielä kun keksisi hyvän palkinnon jäljen päähän. Yksi vahva vaihtoehto on päiväruoka kupissa, se ainakin houkuttaisi! Pitää vaan jemmata jotenkin, ettei se sitten näe sitä. No, tulen huomenna kertoilemaan miten meni!

Muuten.. Tässä nopeesti vielä Ässän kehityksestä. Poika on tosiaan solakoitunut, kylkiluut alkavat pikkuhiljaa tuntua. Loikat pitenee ja vauhtiakin on tullut lisää! Ässä on hyvin jäntevän tuntuinen, mutta ei vieläkään pääse kiipeämään sänkyyn tai sohvalle. Se toinen palli vielä puuttuu..

A flexible walk

Kipasin kaupassa ostamassa flexin, ja nyt oon parit lenkit tehnyt sen kanssa. Mahtava kapistus! Muuten meen normaalin hihnan kanssa, mutta mettässä isken flexin kaulaan. Pidän sitä lähinnä "varmistusnaruna", enkä kontrolloi sillä Ässän menoa ollenkaa. Vaikka kyllähän siinä se narun mitta, eli 8 metriä, tulee väkisinkin vastaan. Mutta ihan hyvä kapine! Ja nyt äitikin saa lenkkeillä Ässän kanssa (en ole antanut mennä hihnan kanssa, koska äiti ei jaksa opettaa sitä ja Ässä menee miten huvittaa). Hyvä homma :)

Tänään on Ässällä ollut toiminnantäytteinen päivä, mutta ihmeen hyvin tuo on jaksanut! Alan ensimmäisiä kertoja oikeen huomata, että ei tuo ihan mikään kakara enää ole, kyllä se jo jaksaa. Itse käyn aina Ässän kanssa aamuisin sen puolentunnin käppäilyn, eli jonkun 1.5 km lenkin arviolta. Nyt tänään äiti oli käynyt sen kanssa pitkän lenkin (mulla ei ole hajuakaan mikä on äitin pitkä lenkki Ässän kanssa, 1 vai 3 km). Halusin silti mennä koirapuistoon sen kanssa tänään, koska oli hyvä ilma eikä läksyjä paljoa. Timo tuli mukaan, lähdettiin viideltä ja oltiin puoli kahdeksalta kotona. Että reissua on tullut! Itse koirapuistossa oltiin kuudesta seittemään. Muu aika meni bussilla, kävellen ja autolla mennessä. Koirapuistossa ei (harmi kyllä) taida juurikaan käydä pieniä koiria, eikä Ässä oikeen uskalla leikkiä isojen kanssa. Välillä se vähän juoksenteli niiden kanssa, varsinkin yhden kultaisennoutajan, mutta sai se vähän rökitystäkin kahdelta koiralta (seurauksena huutoa ja jalkojen taakse/syliin pinkomista). Vähän ujo isojen kanssa. No, toivottavasti Ässä tosta rohkaistuu kun kasvaa.

Olen jo kauan kaipaillut ratsastusta, ja nyt olen saanut houkuteltua Liisan mukaani. Nuorempana ratsastin joku 5 vuotta, mutta siitä on jo aikaa ja olin silloin ehkä ala-asteella. Ratsastuksen lopetin, kun en tykännyt ratsastuskoulusta, mutta kova hinku olisi aloittaa uudestaan. En vain tiedä missä. Jonkinaikaa käytiin Liisan kanssa ratsastamassa yhden tutun hevosia, mutta sekin sitten jäi. Pari kertaa vuodessa käydään Kirsillä ratsastamassa (kts. aiempi postaus Kirsin ranchi).Nyt ajateltiin etsiskellä, jos joku kaipailisi helpohkon hevosen ulkoiluttajaa/hoitajaa kerran pari viikossa täältä Salon lähettyviltä. Olisi ihanaa taas aloittaa ratsastus!

Marsun hankinnan kanssa on käynyt ikävästi. Se poika, jonka olin varannut, jouduttiin lopettamaan. Samalla kasvattajalla oli kuitenkin juuri syntynyt toinen poikue, josta tarjosi mulle yhtä silver agouti/white poikasta. Siinä on vain se ongelma, että vasta pojan ollessa 4vk tietää kasvaako sille lyhyt vai pitkä karva. Ja minä haluan lyhytkarvaisen :/ Poika on aivan valloittavan söpö. Pidän peukkuja, että se on lyhytkarvainen..

Syntynyt 15.10

Ässä vähän kieri pihalla.

Mitäpä se ei söisi

Pohdiskelin tässä yks päivä, että löytyyköhän sellaista ruokaa, jota Ässä ei söisi? Sipulia on maistanut, appelsiininkuoria yrittänyt.. Huvikseni kokeilin etikkapunajuurta, ja sekin upposi poikaan kuin paraskin herkku. Tutkimuksen tulos: Pohjaton maha ja olematon makuaisti.

Ässä on ollut dietillä nyt jo kuukauden. Paino on edelleen siinä 9.2 kg paikkeilla ja poika tuntuu laihtuneen. Mutta vain vähän. Vieläkin on makkaraa kylkiluiden päällä, niin ettei niitä tunne. Vähennän siis jälleen pojan ruoasta desin, että laihtuisi nyt normaaleihin mittoihin. Onkohan sillä toisella pallilla enää mitään mahdollisuuksia tulla tuon läskikerrostumien lävitse..

Eilen meillä jäi koirakoulu väliin, koska satoi. Siitä sainkin kipinän, että pitäisi jonkinlainen sadepuku tuolle ostaa. Lenkillä vielä menee näillä lämpötiloilla, vaikka sataisikin, mutta koulutuskentillä pitää seisoskella, ja siinä ehtii tulla vilu. Ja entäs sitten kun räntäsateet iskee. Lisäksi ostoslistalla on fleksi (nyt kun kakara osaa jo jotenkuten kävellä hihnassa) ja valjaat kunnon heijastimilla.

Tosta hihnakävelystä vielä! Se menee yleensä jo tosi hyvin, vaikka välillä vähän innostutaan liikaa, ja silloin vedetään. Vielä on harjoiteltava, mutta hanskassa alkaa pääosin olla. Flexin ostan oikeastaan metsälenkeille, onhan se vähän sama kuin vapaana olo. Varsinkin kun Ässä harvoin menee kauas. Ässää ei voi pitää vapaana kuin tietyillä metsäalueilla, joten tuo flexi on sitten niitä muita metsäaluieita varten.

Korvaa vaivaa vielä hiiva, joten jälleen ollaan puhdistus- ja lääkitsemislinjalla. Nyt se ei kylläkään ole niin paha kuin viimeksi, Ässä ei raaputa korvaa lähes ollenkaan. Ehkä se viimekertainen hiiva ei hoitunutkaan kunnolla, ja innostui uudestaan. Nyt kyllä vedän sitä lääkettä korvaan vielä reilusti sen jälkeen, kun töhnän tulo on loppunut. Että päästäisiin siitäkin.

Uneton yö

Äääh, hirvee yö takanapäin! Jäätiin Ässän kanssa Timolle yöksi. Ässä vinku koko yön klo 3 lähtien! Meni aina välillä ovelle vinkumaan, hiljeni ku kielsi, mutta sitten alotti taas uudestaan. Viimeksikin teki tota, mutta vaan pari kertaa, nyt teki koko yön. Viimeksi luulin, että pojalla oli pissahätä, ja vein sen aina pihalle. Virheen tein, kun päästin Ässän sen jälkeen moikkaamaan Tessua. Nyt se sitten teki koko yön tota, kun halusi Tessun luokse. Tosin kuulin nyt jälkeenpäin, että Tessu itse oli siellä oven takana istunut kokoyön ja inissyt välillä. Eipä siis ihmekkään, että Ässäkin inisi. Seuraavalla kerralla kyllä telkeen sen Tessun johonkin..

Aamulla olin aika ärtyny tolle Ässälle, mutten enää. Kotiin tultiin yheksäksi Ässän ruoan takia, ja menin sen jälkeen nukkumaan vielä pariksi tunniksi. Nyt on ihan ok olo. Ei yhtään innostais lähteä ulkoilemaan kakaran kanssa, kun on märkää ja olo vähän hutera. Mutta eiköhän se olo siitä virkisty, kun ulos pääsee.

Koirapitoinen loma

Eilen Ässä ei nähnyt koirakavereita, joten mentiin pitkälle lenkille. Timo oli meidän mukana. Ässällä vaikutti olevan normaalia enempi energiaa, joten tehtiin normaalia pidempi lenkkikin. Ässä juoksenteli vapaanaollessaan kokoajan eestaas. Mentiin pellolle juoksentelemaan ja riehumaan. Ässä olikin sen lenkin jälkeen normaalia väsyneempi.

Tänään tultiin taas tänne Timolle, ja Ässä on riehunut kokopäivän Tessun kanssa. Ässä on kyllä kieltämättä saanut tällä lomalla paljon koirakaverien seuraa, toivottavasti poikaa ei ala väsyttämään. Vaikka innoissaan se aina vaikuttaaa olevan, kun tänne tullaan. Ja kyllähän se rauhassakin saa olla, nytkin torkkuu tuolla lattialla.

Tänään kattelin sinne Ässän korvaan, jossa sitä hiivaa silloin oli. Siellä näkyi ruskeaa töhnää taas, onneksi toinen korva oli ihan puhdas. Töhnä oli kuitenkin kuivettunutta ja kokkareista. Eikä korva mielestäni punoitakkaan. Täytynee taas vähän puhdistella ja tarkkailla..