Viimeisen lääkärikäynnin jälkeen Ässä oli hyvin iloinen, suorastaan oma itsensä, saatuaan kipulääkityksen kohdilleen. Kuitenkin hetki tämän jälkeen sen vointi meni todella huonoksi, jopa pahemmaksi kuin koskaan aiemmin (kipulääkityksestä huolimatta). Silloin ajattelin hetken, että tässä se nyt oli tämä homma. Kunnes taas hetken päästä olotila kohosi hyväksi ja Ässä tekee jopa puolen tunnin lenkkiä. Perjantaina sitten mentiin lääkäriin.
Näin hyvät fiilikset oli kipulääkkeen jälkeen
Ässän rakko
ultrattiin ja se näytti hyvältä. Ei löytynyt kiviä, ei kasvaimia, ei mitään
ihmeellistä. Lääkäri otti kuitenkin varmuudeksi Ässältä neulalla
virtsanäytteen, koska edellisen näytteen perusteella sillä voisi olla
virtsatietulehdus kuitenkin.
Seuraavaksi
Ässältä piti ottaa verinäyte, jolloin se tarvitsi ensimmäistä kertaa elämässään
kuonokopan. Hyvin verinäyte sitten saatiin, ennen Ässältä ei olekaan verta
tarvinnut ottaa. Tästä tutkitaan tumavasta-aineet, borrelioosi ja
kilpirauhasarvot. Ässällä oli myös korvatulehdus, johon sai perus canofiten.
Virtsanäytteen
tuloksien pitäisi tulla tällä viikolla ja verikokeisiin menee niinkin kauan
kuin kaksi viikkoa. Vähän hakuammuntaa taitaa tämä tutkimusten teko olla, mutta
jotain hoidettavaa tarvitsisi nyt löytyä. Kysellessäni seuraavia
hoitovaihtoehtoja, mainitsi lääkäri ainakin selän magneettikuvauksen ja sen
myötä mahdollisesti selkäleikkauksen, jotka kustantaisivat yhteensä kolme
tonnia. Eli vaihtoehdot alkavat olla aika vähissä.
Lääkärikäynnin jälkeen Ässä pääsi moikkaamaan Nikiä ja Jinnaa, hyvin meni.
4 kommenttia:
Voih, jotenkin tuntuu hyvin kurjalta koko tilanne. Voi Ässä-ressukkaa ja voi teitä isäntäväkeäkin. :(
Toivotaan viimeiseen asti, että joku viisastenkivi löytyy, mutta että selkäleikkauskin vielä...
Kurjahan tämä tilanne on. :( Tuo selkäleikkaus alkaa olla sen luokan operaatio, että pitää oikeasti pohtia haluaako sellaiseen enää lähteä. Onneksi vielä ei tarvitse tehdä sellaisia päätöksiä.
Enpä ole ennen toivonut koirani verikokeissa olevan jotain häikkää.
Toivottavasti jotain syytä oireiluun löytyy. Selkäleikkaukseen oman koiran kanssa tuskin lähtisi, saati mahdollisesti hakuammuntana kolmen tonnin sellaiseen.
Pidän täällä tietenkin sormet ristissä, että saisitte hyviä, huonoja uutisia.
Samaa toivon minäkin, vielä odotellaan.
Selkäleikkaukseen tuskin lähdetään. Lääkärikin puhui siihen tyyliin, että se on se vihoviimeisin vaihtoehto. Raaka totuus on se, että Ässä ei ole enää nuori koira, lonkissa on kaikesta huolimatta se nivelrikko, tuollaiset operaatiot ovat aika isoja ja kolme tonnia on aika iso raha. Jo polvileikkaukset olivat kamala koettelemus, joten miten selkäleikkaus..
Lähetä kommentti