Viikonlopun vieraaksi saatiin Roope-collie, jo kohta 13-vuotias vanhaherra. Iästään huolimatta vielä vaivaton ja jaksoi lenkillä kuin kuka tahansa. Kuulo tosin alkaa jo heiketä ja levon jälkeen takapää näytti vähän jäykähköltä, mutta pallon nähdessään innostui kuin mikäkin nuoripoika. Pennusta saakka Roope on jossain määrin vilahdellut elämässäni kaverin koirana, sitä oli helppo kokemattomien teinienkin ulkoiluttaa. Roope onkin aina ollut äärimmäisen helppo ja terve koira, syy jonka vuoksi voisin harkita itsellenikin joskus nahkacollieta (ja onhan se aika kontaktia ottava ja kova leikkimään). Ja tietysti se oli ensimmäinen koira, jonka kasvua pääsin seuraamaan lähempää. Varmaan osittain tämän takia Roope vastaa mielikuvaani "peruskoirasta".
Ässä ja Femma ottivat vieraan hyvin vastaan. Ässä oli taas aluksi sitä mieltä, että kumma kun tuollaisia tarvii kotiin raijata. Loppuaika meni hienosti toisiaan vältellen. Femma yritti kaikkensa antaen liehitellä vanhaa herraa, mutta Roopelta ei paljon kiinnostusta herunut. Jos se kuitenkin sattui kiinnostumaan nuuskaisun verran, oli pikkulikka aivan täpinöissään. Se tykkää musta!!1! Roopen läsnäoloa kämpässä tuskin huomasi ja uskalsinpa käyttää kaikkia kolmea kerralla samaan aikaan pissalla. Yllättävän hienosti meni, mutta enpä vaan ihan äkkiä ole kolmatta koiraa meille ottamassa..
Muuten mennään ihan perusarkea. Femman autoilu on mennyt eteenpäin pienin askelin, mutta ollaan me päästy jo lähikaupassa ja lähimetsässä käymään. Pääasia, että menee eteenpäin, vaikka vauhti tuntuukin turhauttavan hitaalta. Pohdiskelinkin, josko luopuisin kiinnostuneen löytyessä kesän aksa-paikasta, kun emme treeneihin oikein ikinä pääse. Onneksi olen järkkäämässä Tapeille tokokurssia, jonka sain sijoitettua bussimatkan päähän meistä. Sinne mennään kolmeksi ekaksi kerraksi ennen Helsinkiin muuttoa hillumaan. On se rankkaa, kun itsellä ja koiralla olisi hinku tehdä kaikenlaista ja sitten on tälläisiä tyhmiä rajoituksia.
Ässä potee korvatulehdusta naudanliha-kokeilun seurauksena. Tällä kertaa korvatulehdus oli punainen ja todella kipeän oloinen, joten lähdettiin pikapikaa lääkäriin. Perus hiivatulehdushan se taas oli, vaikkakin sitkeän oloinen ja aluksi kipeä. Tämän seurauksena taidan luopua lihakokeiluista, sillä sian, naudan ja broilerin lihasta jatkuvasti syötettynä näyttää kokeilun perusteella tulevan korvatulehdus. Tällä hetkellä siis lammas, hevonen(?) ja hirvi (oletettavasti myös poro) ovat ok, joten Ässä saa jatkaa Acanan lammasomena-nappulalla. Onneksi kuitenkin jaksaa edelleen lenkkeillä ilman kipulääkettä helposti tunninkin lenkkejä, eli lonkat eivät ole toistaiseksi vaivanneet!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti