Muutama kuva parin viikon takaiselta retkeltämme Sipoon korpeen, kun kerrankin päästiin jonnekkin valoisalla kameran kanssa. Retkipaikalle mentiin milläkäs muullakaan kuin autolla.
Kirjoittelin Femman autoilusta pitkän tekstin, mutta se jäi hautumaan ja vanhentumaan blogin perukoille. Jotain päivitystä autoilusta olisi kuitenkin kiva kirjoitella, vaikka oikeastaan sen saralla ei ole mitään hirveän merkittävää mullistusta tapahtunut.
Tällä hetkellä Femma matkustaa takakontissa häkissä, sillä sen pitäminen turvavyövaljaissa ei ole turvallista. Nyt matkustus takakontissa on tuntunut sujuvan kohtuullisen hyvin, joskin Femma ei aina halua mennä sinne itse. Jotain pientä apua on lienee ollut postafen-nimisestä matkapahoinvointilääkkeestä, sillä sen myötä Femman läähätys/kuolaaminen automatkoilla on mielestäni lientynyt. Myös Femman olotila on tuntunut olevan ajomatkan jälkeen parempi, eli se ei ole autosta tullessaan enää niin stressaantunut eikä juo 10 litraa vettä siihen päälle läähätettyään koko matkan.
Olotila autoilun aikana ja jälkeen kuitenkin vaihtelee lääkityksestä huolimatta, enkä oikein tiedä miksi. Varmasti tähän vaikuttaa moni tekijä, kuten miten on ollut stressiä muista asioista lähiaikoina ja esimerkiksi oma stressini. Tai ehkä edellisen ruokailun ajankohta voisi vaikuttaa? Seuraillaan ja ihmetellään. Pääsääntöisesti matkustus tuntuu kuitenkin olevan ihan siedettävää. Harmiksi matkustelua tulee reilusti, joten kestettävä on.
Ikävän automatkustelun vastapainoksi on kerrottava jotain kivaa meidän aksatreeneistä. Keppitreeni Femman kanssa väheni huomattavasti kerrostaloon muuton jälkeen keppien jäädessä toiselle paikkakunnalle. Nyt kuitenkin kahdessa viimetreenissä ollaan tehty useampi onnistunut suoritus neljällä suorassa linjassa olevalla kepillä! Femma sai myös eilen kehuja hyvästä radan lukemisesta ja irtoavuudestaan. Miellyttävä ohjattava se on tällaisen osaamattomammankin käsissä, menee aika hyvin sinne minne pitääkin, vaikka ohjaukset olisi vähän epämääräisempiä. Syksyllä ollaan saatu treenata paljon erilaisia ohjauskuvioita mistä tykkään erityisesti.
Aksan lisäksi voi aina hömpötellä tokoa, temppuja tai muuta supertärkeää. Kuten jugurtti-purkin pitämistä nokassa! Tehtävää tietysti suoritetaan asiaan kuuluvalla vakavuudella, vaikka omistajan pokka ei ihan pitäisikään.
Kirjaanpa tähän loppuun myös, että Femma kävi tänään ensimmäistä kertaa hierottavana. Hyvältä näytti piski eikä löytynyt mitään ihmeempiä. Tasapainoinen, sopusuhtainen ja joustava lihaksisto, hyvät lähtökohdat siis jatkaa harrastuksia kuten ennenkin. Vasemman takajalan lihaksisto oli tosin oikeaa suurempi/kehittyneempi, mutta koska muuten koira oli niin tasapainoin niin eipä siitä tarvinne huolestua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti