keskiviikko 1. elokuuta 2018

Mejäkokeita ja koiratanssia

Mikähän siihen nenään oikeen tuoksuu, kun osoittaa eri suuntaan kuin loppunaama

Alkukesä kului kuin siivillä töissä ollessa, eikä Femman kanssa tullut tehtyä peruslenkkejä ja uimista lukuunottamatta mitään ihmeellistä. Kesäkuun lopulla iski hirveä into taas tehdä kaikkea, joten ilmottauduin TAMSK:in koiratanssin koreografiaworkshoppiin. Ja minä olin ihan ajatellut, että keskittyisin Femman kanssa seuraavaksi rally-tokoon..

Iltauinnilla koko poppoolla

Salon uimamaastoja

Workshopissa oli taas tosi kivaa, koiratanssi-ihmiset on niin kivaa porukkaa. Seuraavanahan meillä olisi ohjelmistossa kasata Femmalle avoimen luokan ohjelma, joten valkkailin eri musiikkeja mukaan workshoppiin. Muutamia valmiita kappaleita ja pari itse eri pätkistä koostamaani. Loppujen lopuksi päädyttiin valitsemaan meille kaksi biisiä, joista toinen on iloinen Robinin Boom Kah:in tyylinen ja toinen vähän seikkailullisempi ja erilaisempi mitä aiemmin ollaan tehty. Tähän iloiseen biisiin olen alkanut kasaamaan avoimen luokan ohjelmaa, ja toisen seikkailu-biisin säästän seuraavaa haastavampaa ohjelmaa varten. Nyt ollaan kesä treenailtu erilaisia temppuja ja seuraava workshoppi on 12.8, jossa viedään ohjelmaa vielä pidemmälle. Syksyn treenikuviot ovat Vantaalle paluun koittaessa aivan auki, mutta johonkin olisi päästävä tanssia ainakin omatoimitreenailemaan.
Viimevuoden mejäkärpäsen puraistua oli tänäkin vuonna pakko päästä mejäkokeisiin. Salon Seudun Noutajien Muurlan kokeesta 29.7 lohkesi peruutuspaikka, joten suunnattiin sinne Femman kanssa. Kuumat kelit toivat haasteita, ja lauantaina jälkiä alettiin tehdä jo aamukuuden jälkeen, kun itse koe alkoi sunnuntaina jo klo 5.00. Lämpöä riitti silti ja keli oli koirille raskas. Femmakin kävi kesken jäljestystä viilentelemässä ja juomassa ojassa ja jäljesti selvästi rauhallisemmin kuin yleensä. Sen työskentelyä oli hienoa seurata, töitä tehtiin raivolla kuumuudesta huolimatta. Femma teki vielä kohtalaisen paljon tarkistuksia, mikä tuomarin mukaan vähenee kokemuksen ja itsevarmuuden karttuessa. Itsekin osasin viimekertaa rauhallisemmin kulkea liinan päässä ja jarrutella Femman menoa.

Tälläiset pisteet ja arvostelu saatiin:

a) jäjestämishalukkuus 0-6 = 6 pistettä
b) jäljestämisvarmuus 0-12 = 12 pistettä
c) Työskentelyn etenevyys: 0-10 = 9 pistettä
d) Lähdön, kulmauksien, makauksien ja kaadon selvittämiskyky sekä tiedottaminen / kaadolla haukkuminen: 0-14 = 12 pistettä
e) käyttäytyminen kaadolla: 0-3 = 3 pistettä
f) yleisvaikutelma: 0-5 = 5 pistettä

Eli yhteensä 47 pistettä ja AVO 1 -tulos!

Koeselostus: "Ohjattu lähtö. Femma aloittaa innokkaan jäljestyksen. Jo heti alusta ryntäillään innokkaasti jäljen molemmin puolin. Kuitenkin edetään sopivaa kävelyvauhtia. Tällä tavoin edetään, maastosta riippumatta, koko jälki. Ennen ensimmäistä kulmaa käydään pikaisesti ojassa uimassa. Kumpikin kulma pienellä suunnantarkistuslenkillä. Molemmat makaukset pysähdytään osoittamaan. Kaadolle tullaan suoraan, sorkan tutkii ja jää viereen. Hyvä, hieman rauhaton, mutta jälkitarkka ja hyvin etenevä suoritus".

Tällä suorituksella tultiin vielä AVO-luokan toisiksi, mikä oli ihan hyvä saavutus näin isoissa kokeissa. Pääsi koko kokeen ainoa cockeri edustamaan noutajien seassa.

Nyt kun olisi ensimmäinen AVO1 plakkarissa polttelisi kovasti päästä tänä vuonna vielä kokeilemaan irtoaisiko se toinenkin jostain kokeesta! Sitten voisi ensivuoden mejäilyt aloittaa mukavasti voittajaluokasta. Katsotaan, josko siis vielä päästäisiin johonkin kokeeseen.



Femman omavalintainen poseeraus voitettujen palkintojen kanssa

2 kommenttia:

Roni ja Demo kirjoitti...

Onnea hyvästä mejä-menestyksestä! Kuulostaa, että siellä on oikein taitava mejä-koira pääsemässä vauhtiin. :)

Anne kirjoitti...

Kiitos! Vielä ainakin avoimessa luokassa on sujunut varsin hyvin, katsotaan mitä voittajaluokka tuo tullessaan. :)