keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Yllättävän vikkelä spanieli

Tänään oli agility-treenit nro. 2. Nukkuma-aika kolkuttelee jo ovella, mutta jos nyt lyhyesti kävisin täällä vähän hehkuttamassa, oli meinaan kivaa!

Tänään siis tehtiin taas putkea, keppejä ja hyppyä, sekä harjoiteltiin rengasta ja pitkää hyppyä. Ässä oli tällä kertaa ihan intopiukassa menossa treeneihin, ja alun hyppy ja putkiharjoittelut menivät ihan nappiin. Tehtiin niitä jopa peräkkäin, ja sekin meni hyvin. Ässällä nousi kierrokset silmissä, kun se pääsi vetelemään kentällä. Sitä siinä sitten hetki harjoiteltiin, kunnes lopetin (ajoissa!). Sitten vähän keppejä, ja kas kummaa, kyllähän sille jotain oli kaaliin jäänyt. Niitä hetki, ja sitten paussi. Tässä oli jo ihan hyvät määrät sinänsä harjoittelua ja Ässä oli vielä innoissaan asiasta, mutta katosi odotellessa autuaana hajujen maailmaan (mokoma nenäkoira). Tämän jälkeen tuli meidän vuoro tehdä rengasta, ja siinä Ässä kyllä teki hienosti, mutta hajutkin vetivät puoleensa. Siinä sitten epämääräisesti pyörittiin ja tein välillä jotain (koska en osaa olla tekemättäkään), ja ihan hienosti Ässä kyllä teki, vaikkakin vähän väsyneesti. Lopuksi ohjaajan johdatuksella tehtiin pitkää hyppyä, ja siinä ohjaaja sitten kehaisi Ässää, että on cockeriksi yllättävän nopea ja vikkelä! On kuulemma nähnyt sellaisia laahustavempia tapauksia. Ja minä tietysti olin ylpeä pienestä sporttikoirastani :)

Eiköhän tuosta agility-koira vielä saada, intoa ja vauhtia ainakin tuntuisi olevan. Onhan tuo kentällä oleilukin siinä mielessä hyvää harjoitusta, että oppii sietämään muiden koirien ryntäilyä ja touhotusta, ja siinäkin mielessä käyttäytyi vallan erinomaisesti tänään. Itse voisin sen ylimääräisen "tehään nyt vähän jotain" pööpöilyn jättää suurilta osin pois, sillä siinä vähän väsähtänyt Ässä ja jankkaava Annne tekevät virheitä ja sitten parhaassa tapauksessa kärsii motivaatio ja mennään takapakkia (taisin just viimeksi sanoa samaa? tykkään jankata). Ässälläkään kun nyt ei ole mikään maailman pitkäkestoisin keskittymiskyky.

Oli muuten hienoa seurata, kun viereisellä radalla porukka harjoitteli SM-kisakarsintoja varten. Upeaa menoa ja yhteistyötä, ja rotukirjo oli ihanan laaja. Ehkäpä itsekkin vielä joskus osaan ohjata noin!

Ainiin, ei-niin-iloisena lopetuksena mainittakoon, että Ässällä on taas ihana korvatulehdus, hiivaa tälläkertaa. Varmaankin johtuu ruoasta, joten se menee vaihtoon. Ei olla saatu Orijenia nyt, niin Ässä on vedellyt "korvikeruokaa". Raakaruokaan siirtymistä odotellaan, ja olen nyt päättänyt siirtyä siihen, kun saan yhden kouluhomman tehtyä. Typerä syy, mutta kun tämä massiivinen vapaa-ajan energian kuluttaja on poistunut, voin taas alkaa opiskella raakaruokajuttuja tosissaan ja palautella mieleen vanhoja asioita. Otan tämän ruokinnan sen verran vakavasti, että haluan taas koluta kaikki mahdolliset tiedot, että varmasti tiedän mitä teen. Vaikka kuinka olenkin ne joskus jo kolunnut.

sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Ulkoasun muutos

Mulla on blogin ulkoasun muutos meneillään, joten ulkoasu saattaa vähän vaihdella. Tämän hetkiseen olen muuten tyytyväinen, mutta otsikko-kuvan oikeaan laitaan tuleva palkki häiritsee. Ja nyt en saa enää muutettua koko ulkoasua, kun blogi alkoi tilttailemaan. Huoh. Mutta musta blogi on paljon pirteämmän näköinen, kun taustalla on joku kuva taisaisen vihreän sijaan :) Mielipiteitä ja kommentteja saa antaa!

Lisäänpä tänne perään: Sainkin nyt korjattua ulkoasun mieluisaksi, joten tälläisellä lookilla mennään nyt varmaan ainakin kesä!

lauantai 11. kesäkuuta 2011

Agilityn alkeiskurssi

Kävipä niin hyvä mäihä, että viimekirjoituksessa agility-asioitani murehtiessani sain Miralta vinkin paikkaan, jossa voisi päästä kurssille. Kyseessä oli sportdogpark, joka juuri sopivasti järjesti agilityn alkeiskurssin, jossa oli tilaa yhdelle. Niinpä siltä seisomalta lähetin sinne mailia, ja soittelin vielä perään seuraavan päivän ruokatunnilla, että olinko saanut paikan. Ja sain sen! Joten keskiviikkona meillä oli ensimmäiset agitreenit :)

Mulla on kauhea hinku oppia kaikki mahdollinen, ja innoissani lähdin keskiviikko-iltana kurssille. Kurssi järjestettiin sportdogparkin hallissa, joka olikin järkyttävän kokoinen. Kurssilla taisi olla meidän lisäksi 5 koirakkoa, joista ainoastaan yksi oli tehnyt koiransa kanssa agilityä aikaisemmin. Muut olivat ihan ensikertalaisia agilityn parissa, niinkuin mekin. Kurssin ohjaaja oli mukavan ja osaavan oloinen, ja ainakin ekasta kerrasta jäi hyvä fiilis.

Ekalla kerralla opeteltiin hyppyä, keppejä ja putkea. Ässä oli hallista ihan hämmentynyt, joten sillä oli hivenen keskittymisongelmia, ja itse erehdyin vielä hieman jankkaamaan.. Ässä kuitenkin käyttäytyi oikein mukavasti, ei kytännyt tai haukkunut muille koirille ja pysyi lähellä kivasti.

Ensin ohjaaja näytti pari eri tapaa, miten keppejä voi opettaa koiralle, ja sen jälkeen jokainen tuli yksitellen opettelemaan putkea hänen ohjauksessaan. Sillä aikaa sai opettaa koiralleen keppejä. Ässä tuntui ihan mielellään opettelevan keppejä mun kanssa, mutta erehdyin taas jankkaamaan ihan liikaa, ja niinpä sen keskittyminen lopahti.

Sitten opeteltiin putkea, mikä Ässälle onkin tottiksen ketteryysessä jollain tasolla jo opetettukkin. Sen se osasi heti, ja saatiinkin sen harjoitteluun sitten lisää vinkkiä. Menin sitten itsenäisesti harjoittelemaan sitä, ja onnistuin mokaamaan valitsemalla liian pitkän putken (en huomannut sitä ainoata toista pienempää), ja Ässä meni putkeen, ja tuli samasta päästä ulos.. No yritin sitä hetken ja huomasin lyhentääkkin sitä putkea. Sitten lopulta sain sen tulemaan oikeasta päästä. Sitten siirryttiin harjoittelemaan lyhyempään putkeen, ja jankkasin sitäkin vähän liikaa, jolloin se juoksi vain putken ohi. Että näin :D

Lopuksi harjoiteltiin hyppyä ohjaajan johdolla, ja se meni heti ihan putkeen. Siinä vaiheessa Ässä selkeästi innostui asiasta, ja teki hommaa oikein mielellään ja heti oikein. Sitä tehtiinkin sen jälkeen pari kertaa, ja lopetin ajoissa, joten Ässän into jäi hyväksi, ja se selkeästi nautti hyppimisestä.

Lopputulos: Uusi paikka ja jankkaus (ja varmaan lämpökin) väsyttivät, ja putkessa ehkä mentiinkin vähän takapakkia, sen näkee sitten ensi keskiviikkona. Uskon sen kuitenkin johtuneen lähinnä siitä, että Ässä ei yksinkertaisesti jaksanut enää lopuksi panostaa. Saattaa se pariin kertaan tarjota sitä ohijuoksuakin, mutta eiköhän se pian taas saa ideasta kiinni. Kepeissä päästiin ihan hyvään alkuun, vaikka motivaatio ei ehkä ollut paras lopussa. Hyppy taas meni niin putkeen, että sitä uskon Ässän ensikerrallakin tekevän into piukeana. Eli mitä opimme? Lopeta se jankkaus!

Into piukeana odottelen edelleen seuraavaa kertaa, jolloin Ässäkin on varmaan vähän paremmin kartalla, kun paikka on jo tutumpi. Itse olin harjoituksissa niin innoissani, että tarttui se vähän koiraankin :D Ensikerralla harjoitellaan taas keppejä, putkea ja hyppyä, sekä opetellaan renkaan läpi hyppy. En malta odottaa!

Helteitä on pukannut, ja mulla on ollut järkyttävä työviikko. Joka päivä on ollut 11 tuntia töitä, torstaina 13. Onneksi Ville lenkitti Ässän torstaina, niin sain vain kaatua sänkyyn. Ville oli muutenkin viimeviikon saikulla, joten Ässän ei tarvinnut riutua yksin järkyttäviä aikoja. Onneksi ensiviikolla ei pitäisi olla ylitöitä ainakaan monena päivänä, joten sitten helpottaa. Tänään käytiin Villen ja Ässän kanssa pururataa myöten järven ympäri, ja mentiin sitten porukalla uimaan. Ässä veti hirveetä lenkkiä siellä vedessä, eikä olisi tullut pois millään. No, saipa ainakin hyvää liikuntaa.






Luinpa jostain koiralehdestä, että uiminen parantaisi pissan pidätykseen käytettäviä lihaksia. Liekö siitä sitten johtuu, että Ässällä ei nyt ole ollut pahemmin pissaongelmia. Noh, sen näkee sitten talven tullen.. Mutta siihen asti onkin taas yksi syy lisää pulikoida.

perjantai 3. kesäkuuta 2011

Lähtisitkö silloin kanssani järvelle


Kesä on virallisesti alkanut! Ja niin ovat työt ja muuttokin. Viimekirjoittelusta ehtikin hetki jo kulua, taisi toukokuussa pitää kiirusta 2vk mittaisen tenttiviikon ja ensimmäisen työviikon takia. Ja niin, valmisteltiinhan me sitä muuttoakin silloin.

Nyt on töissä oltu 2vk, ja hyvin on lähtenyt homma rullaamaan. Ässä on hyvin tottunut kuuden herätyksiin ja pitkiin poissaoloihini. Kahtena päivänä mulla oli ylitöitä, joista se ei niinkään paljon nauttinut. Näinä päivinä tein ensin normipäivän, ja lähdin vielä illaksi muutamaksi tunniksi töihin. Kyllä oli Ässällä surkuinen naama, kun se näki mun pukevan työvaatteet taas niskaan ja painuvan ovesta ulos. Noh, ainakin parin tunnin työtauon aikana sai lenkitettyä koiran, ja ex-kämppis oli seurana illan.

Muuttokin on nyt hoidettu, vielä on tavaraa laittamatta paikoilleen. Ässä oli ihan hermostuksissaan täällä, kun tavaraa vietiin ja tuotiin, ja Ässä joutui viettämään aikansa aidan takana, ettei kamppaisi ketään. No nyt on siitäkin selvitty, ja Ässä on vaan onnessaan kun Ville ei enää lähde pitkiksi ajoiksi pois meiltä. Ville kun kuuluu Ässän mielestä jo laumaan. Liisan huoneen muutoksesta oli ihmeissään, kun nyt se on täynnä Villen myyntiin/tutuille menevää kamaa.

Kesäisissä säissä on ollut ihana ulkoilla, vaikka hyttysiä tuntuukin olevan ihan liikaa. Ässä pulahtaisi mieluusti lenkillä kuin lenkillä rypemään ihanissa ojissa ja lammikoissa, ja sitä se on nyt saanutkin harrastaa. Sain auton viikonloppuna, joten nyt ollaan pariin otteeseen käyty vähän eri maisemissa lenkkeilemässä. Mutta enimmittä löpinöittä hieman kuvia tältä päivältä! (kansiossa lisää..)

Ensin rentouttava mutakylpy



Sitten keppejä

Ruoan hakua

Ja lopuksi pulikointia

Olen nyt huvin vuoksi tehnyt Ässälle pari kertaa jälkeä, ja se on ihan into piukeana. Taidanpa siis jatkossakin silloin tällöin polkaista jälkeä sille, kun se on niin kivaa vastapainoa tokolle. Mua tosin himottaisi ihan hirveästi aloittaa nyt agility, kun on vihdoin se autokin, mutta pitäisi ensin löytää joku alkeiskurssi.. Niitä ei tunnu tällä hetkellä hirveästi olevan, enkä oikein tiedä mistä kysellä. Mutta joo, näin loppukevennykseksi voisin vielä laittaa otoksen spanielin todellisesta kauneudesta:


Ässä the rubberface

Oli pakko laittaa, kun Jedin blogissakin oli cockerikauneutta parhaimmillaan :D

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Ässän rakkaus

Tänään oli toko-treenit, ja treenien jälkeen mentiin koirapuistoon. Siellä olikin kiva porukka tänään, koiria oli paljon, mutta Ässä oli ensimmäistä kertaa näin monen koiran kanssa kuin kotonaan! Kaikki tulivat hyvin toimeen ja Ässä juoksenteli iloisesti muiden mukana. :) Aluksi oli vain kolme Ässän lisäksi, mutta sitten tuli pari muutakin. Mm. whippet, jota ihailin salaa koko ajan (en tajua, miksi mulla on tälläinen kiksi vinttikoiria kohtaan), ja Ässän lemppari, Neiti Labradori. Neiti labbiksen kanssa Ässä oli kuin kotonaan, niin luottavaisesti se labbiksen kyljessä hengaili. Ne hölkyttelivät yhdessä ja Ässä hakeutui sen seuraan jatkuvasti. Ehkä rakkautta selitti labbiksen ihanan ystävällinen ja avoin luonne kaikkia kohtaan, tai ehkä se johtuu pentuajan kaverista Fridasta. Oli kyllä ihanan oloinen koira, joskin valtaisan roteva.

Tokottelutkin menivät ihan hyvin, Ässä on edistynyt yllättävän hyväksi kaukokäskyissä! Pystyin jopa askeleen päästä sitä käskyttämään, eikä se liikkunut yhtään eteenpäin! Ja tänään siis ekaa kertaa käskytin kauempaa.. Olen ylpeä :) Alussa kävi kyllä pieni moka. Ässän on vaikea olla seuraamatta juoksevia koiria, ja sille on nyt tullut talvenaikana se, että karkaa haukkumaan muita koiria vapaana. Hihnassa on kyllä yleensä mainiosti. Noh, itse otin seuraamisesta maahanmenoa, ja kävelin eteenpäin matkan Ässän jäädessä maahan. Vieressä teki koirakko kanssa samannäköistä kuviota, mutta koira jäi istumaan. Olin juuri lähdössä takaisin Ässän luo, kun vieressä tekevä koirakko ottikin luoksetuloa! Voi P#¤¤%#"# sanoin minä, kun Ässä ampaisi hetken mietittyään räkyttäen koiran perään.. Onneksi se tuli sieltä, kun toinen koira oli pysähtynyt. Niin se tekee aina vapaanakin ollessaan, ei välttämättä juokse edes luokse, mutta lähemmäs pitää päästä räkyttämään.

Tämä muiden koirien kohtaamis-ongelma häiritsi niin paljon, että kysyin ohjaajalta treenineuvojen sijaan apua tähän, ja sitä sainkin. Itse olen kokeillut 10m liinaa, jonka päälle olisi helppo tallata ja pysäyttää koira, jolloin sen voisi kutsua luokse ja palkata. Siinä Ässä ei ole lähtenyt räkyttelemään pahemmin, kai se tietää olevansa liinassa (vaikka liina siis roikkuu vapaana). Aion kuitenkin jatkossa käyttää sitäkin. Sitten olen kokeillut Ässän hakemista pois niin, että niskasta otan ja kiellän. Siinä on se ongelma, etten ehdi tapahtumapaikalle, kun Ässä tulee jo käskyllä sieltä pois ennen sitä. Ja jos sen onnistuisi tekemään 1/10, niin eipä paljoa auta. Kouluttaja ehdottikin pannan käyttöä, josta saisi nappia painamalla äänen tai suihkeen. Se sopivasti havahduttaisi Ässää, että saisin sen kutsuttua luokse. Kotimatkalla mietin, että voisin vuokrata sellaisen äänipannan tai sitruunapannan (Ässä kun aina räkyttää), tai sitten ostan sumutorven, jota huudatan :D Ne pannat kun maksavat 100e kipale.. En kyllä tiedä toimisiko mun kädessä oleva äänilähde samalla tapaa.

On tämä vaan jännä ongelma, nyt tämän talven aikana kehittynyt. Enkä oikein tiedä miksi, vaikka olenkin sitä yrittänyt miettiä. Kai olen jotenkin vahvistanut sitä, että Ässä ensin räkyttää ja sitten tulee luokse, jolloin se on nyt kasvanut tälläisiin mittoihin. Ihmiset eivät ole mikään ongelma, eihän niistä nyt tarvitse välittää. Noh, pitääpi kokeilla uusia kikkoja, vaikka onpa meillä onneksi näin kesällä mahdollisuus ulkoilla semmoisillakin alueilla, missä ei pahemmin ketään koskaan vastaan tule.

lauantai 14. toukokuuta 2011

Koira kotiin, rauha taloon

Nyt on koira haettu takaisin Salosta, ja kyllä elämä on taas makiaa! Pari viikkoa kun tuossa kerkesin koiratta olla, nosti koirakuume päätään huimasti. Roikuin jatkuvasti ties millä foorumeilla ja pentukuvia katselemassa. Mutta heti kun pääsin Saloon ja kunnon mettälenkille Ässän kanssa, niin johan taas olo tuntui tyytyväiseltä. Nyt kun on koira kotona, on rauha talossa. Ja onpa Ässä vanhentunutkin vuoden viimenäkemältä, sillä 1.5 Ässä täytti 3v! Missä välissä se on kasvanut noin isoksi, sehän osaa nykyisin jo vaikka mitä..

Ässä 3v.

Salossa tulikin mukavasti lenkkeiltyä, ja sama meininki on jatkunut täälläkin. Ilmat ovat suosineet, joten mielummin sitä ulkona kuljeskelee, kun sisällä istuu. Myös se hetken vaivannu velttous on kadonnut, kun pääsee taas ulkoilemaan kunnolla. Salosta kertyikin "muutamia" kuvasia, vaikka yksi reissu jäikin kuvaamatta. Kuvia tuli karsittua rankasti, mutta kyllä niitä nettiinkin tuli paljon. Muokkauksessa oli oma hommansa, koska osa kuvista meni pöljän tummaksi ja pitihäan kaikki pienentääkkin. Tähän nyt liitin muutamia otoksia, lisää sitten albumissa.

Killeäkin tuli kuvailtua, herra on jo 23v.

Salossa tuli käytyä pariin otteeseen lenkillä Katin ja Roope-collien kanssa, ja sitten käytiin äitin kanssa lenkkeilemässä. Yhtenä päivänä tehtiin myös isän ja äidin kanssa reissu kauemmas suomaisemiin, mutta sinne en tietenkään älynnyt kameraani raahata. Siellä ulkoilu maittoi parin tunnin ajan, ja tulipa lintutorniinkin kiivettyä. Ja Ässä tietysti kiipesi myös, kun näki muidenkin menevän.. On se sellainen, että kaikkialle pitää päästä mukaan ja intoa riittää aina muille jakaa. Tänä vuonna sen into uimiseen on entisestään kasvanut, ja nykyisin se rypee myös kaikki mahdolliset ojat ja ja jorpakot. Suoretkelläkin se kävi vastaantulleissa lammessa ja joessa, sekä kolmessa mutaojassa. Isä oli tietysti mielissään, kun olimme liikkeellä hänen uudella siistillä autollaan :D






Täällä päästiin sitten tokoilemaankin, ja se sujui helteestä huolimatta hyvin. Käytin Ässän sitä ennen uimassa viereisessä lammessa, joten helle ei alussa varsinkaan haitannut yhtään. Saatiin kehuja liikkeestä seisomisesta, joka sujuukin nykyisin varsin mallikkaasti. Se tehtiin ihan kuin kokeessa ja nappiin meni. Myös muut liikkeestä jäävät on ihan hyvässä mallissa, ja seuraaminenkin sujuu treeneissä ainakin hyvin. Paikallaolokin on todella hyvällä mallilla, vaikka Ässä katselee myös maisemia välillä. Se on kuitenkin aina tosi rauhallinen. Nyt meidän pitäisikin treenata luoksepäästävyyttä,ruutua ja kaukokäskyjä jotka ovat ihan alussa, sekä noutoa ja hyppyä, joita on jo aloiteltu. Seurausta myös tehdään pienenpieniä määriä, ja ne ovat sivu-käskyllä onnistuneet joka kerta. Nyt pitää olla tarkkana, etten tee niitä liikaa.




Muuttoasiat etenee, kämppis muuttaa kesäkuun aikana pois ja Ville tilalle. Meillä on nyt hakemukset vetämäsä pariinkin paikkaan, jossa toivottavasti olisi sitten oma pihakin! Saapa vain nähdä, milloin ne kämpät vapautuvat. Mutta mikäs se on tässäkään olla.

Työt alkaa mulla tuossa toukokuun lopulla, saa nähdä miten se homma sujuu. Ässä joutuu myös taas kesäkuussa Saloon hoitoon, kun mulla on yhtenä viikonloppuna festarit, eikä ketään täällä, joka voisi koiraa hoitaa (kämppis ja Ville tulevat mukaan). Äiti tosin ottaa Ässän mielellään hoitoonsa, niin saa seuraa sairaslomalleen, joten kaikki ovat tyytyväisiä :D

perjantai 29. huhtikuuta 2011

Muutto ja töitä

Kai sitä pitäisi taas vähän kuulumisia päivitellä, kun edellisestä toko-kerrastakin jäi jutut kirjoittamatta. Siitä voisinkin sen verran sanoa, että kouluttajan ohjeen mukaan seuraamista ei treenata enää kuin korkeintaan pätkä päivässä. Ja käskyksi vaihdetaan toinen, sivu, jota ollaan käytetty aiemmin sivulle tulossa. Että näin. Nyt treenit on tosin jäähyllä, kun Ässä lähti kahden viikon lomalle äitini luokse minun vappukiireideni takia.

Mutta uutisiin: sain kesätöitä Tampereelta, joten täällä pysymme kesän. Lisäksi sain auton kesäksi lainaan, joten lenkkimaisemiakin voi mukavasti tarpeen tullen vaihdella. Kesällä on myös muutto edessä heinäkuussa, kun kämppikseni vaihtaa kämppää. Muutan siis itse poikaystäväni Villen kanssa yhteen, joko aluksi tähän nykyiseen kämppään tai sitten heti johonkin kaksioon. Tämä nykyinen kun on kolmio, joten yksi huone jää ylimääräiseksi.

Minulla on ikävä pientä Persiljaa (taas yksi typerä lempinimi lisää Ässälle), varsinkin kun kelit ovat niin kauniit. Nyt on toisaalta hyvä, kun saa mennä ja tulla miten lystää, vaikka tietenkin marsuja onkin hoidettava. Niiden siirto olohuoneeseen olikin loistoidea, sillä siivoamiseen meni viimeksikin vain puoli tuntia! Ja siivoaminen on oikeasti ihan kivaa, kun säkkejä ei tarvitse raahata eestaas, koko kämppää ei tarvitse imuroida jne. Muutenkin on tullut paljon enemmän nyt energiaa puuhailla niiden kanssa.