Mikkelissä pystyi vielä kävelemään jäällä aamupakkasten aikaan. Sitä käytimme joka päivä hyväksemme tehden pitkiä lenkkejä rantaviivaa pitkin. Ässän lempipuuhaa oli mökkien tutkiskelu, johon myönnän itsekkin kerran sortuneeni hienon mökin nähtyäni. Ukki, Mummi ja Eno olivat oikein ihastuneita Ässään, ja Ässäkin oli innoissaan ollessaan monen paijaajan ympäröimänä. Kissa ei kuitenkaan ihastunut Ässää, joten se joutui asustamaan vierailumme ajan alakerrassa. Koko vierailumme ajan Ässä sai vilistää miten tykkäsi ulkona joko yksin tai jonkun kanssa. Yleensä Ässä ryntäsikin aina ihmisten mukana ulos tutkimaan paikkoja, mutta yksin se ei kauaa viihtynyt. Paluu arkeen ja hihnaan otettiin kuitenkin hyvin vastaan.
Mikkelin jäälläÄssä pääsi tutustumaan Timon veljen amerikancockerspanieliin Divaankin lauantaina. Diva näytti Ässälle samantien, kuka talossa oli pomo. Leikkimään cockerit eivät päätyneet, sillä Divaa taisi stressata vielä tuore kodin vaihto, ja Ässä kunnioitti ehdoitta ylempiarvoisen tahtoa.
Kävimme myös lauantaina rämpimässä Kiikalan kultalähteellä kiertäen jonkun lammen. Kaksi tuntia rämpimisessä meni, eikä Ässältä näyttänyt kunto loppuvan kesken ollenkaan. Oli aivan mahtava reissu, vaikka isi menikin pulahtamaan puroon.. :)
Lopuksi juttua tästä päivästä. Tänään sitten iski kuume, komeat 38.7 astetta. Voimat ovat poissa, joten äiti joutuu ulkoiluttamaan Ässää puolestani. Huikeat kiitokset kyllä hänelle siitä, sillä itse varmaan pökräisin lähimpään ojaan. Ässä kyllä osaa olla aivan ihana, sillä se ei ala riehumaan vähemmästä ulkoilusta, vaan makoilee kanssani pää selkäni päällä. Mokoma lurjus on tainnut tajuta sairauden edun, sillä se usein tavoittelee "vaihvihkaa" kupposiani sairaana sängyssäni syömiä ruokia. Toisin sanoen keittiö on vaihtunut minun sänkyyni :)
Enemmän kuvasia Mikkelistä voi tulla myöhemmin, mutta nyt en millään jaksa niitä alkaa albumiin päivittämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti