On mulla luu

Käytiin hakemassa Ässälle tässä toissapäivänä taas kunnon satsi lihaisia luita. Pitkän aikaa jouduttiin elämään Mustin ja Mirrin varassa, kun talvirenkaattomalla autolla ei huvittanut turhia ajella, vaikka on tässä näitä plussapäiviä ollutkin. Nyt kuitenkin saatiin renkaat alle ja luutkin olivat sopivasti lopussa, joten ajeltiin Onnen Lemmikeihin, meidän lemppari raakaruoan ostopaikkaan! Tuolla on tosi hyvä valikoima erilaisia lihoja ja luita ja ainakin yksi myyjistä on tosi perehtynyt raakaruokintaan. Voin suositella lämpimästi. Tosin Barffinetillä on paljon laajempi valikoima lihojen ja luiden suhteen ,onhan se siihen varta vasten erikoistunutkin, mutta sinne ajaa Hervannasta ainakin 20 minuuttia. Kamalaa, kun entisenä Salolaisena on tottunut pääsevänsä kymmenessä minuutissa kaupungin päästä päähän. Suur-Salo sitten asia erikseen.

Ässä oli oikein tyytyväinen, kun sai vihdoin muitakin luita kuin broilerin siipiä. Vaikka olihan mulla vielä puolikas pötkö hienonnettua kalkkunaakin, mutta mielummin sitä syöttää noita kokonaisia luita. Saa koiran pääkoppa samalla tekemistä. Itse en tykkää oikein noita broilerin siipiä syöttää, kun niissä on kuulemani mukaan aika vähän kalkkia, toisinkuin vaikkapa kalkkunan kauloissa ja eläinten kylkiluissa. Mustilla ja Mirrillä on yleensä ollut myös ainakin naudan rustoluita, mutta nyt siellä on jotenkin ollut parina viimekertana vähän huonompi luuvalikoima. On se kuitenkin hyvä, että luita ja lihoja saa nykyään sieltäkin, niin ei aina tarvitse lähteä autolla hakureissuun.

Tässä muuten teemaan sopiva linkkivinkki eri vitamiineista ja mistä niitä saa. Näkyipä siellä olevan muitakin kirjoituksia raakaruokintaan liittyen, kuten virtsakiviin taipuvaisen koiran ruokinnasta (tämä tarvitseekin lukea!) ja luiden määrästä (lukaisin, ja siellä mentiin taas meiningillä "luita 60% tai enemmän", jota itse kyseenalaistan ainakin absoluuttisena totuutena kaikkien koirien kohdalla). Muchin kotisivuilta bongattu, joten teksteissä oletettavasti painotetaan raakaruokintaa ja luiden syöttämistä. Vielä en kerennyt kaikkia lukea, mutta B-vitamiinien osio oli ainakin yleishyvä!

Tänään käytiin myös märästä ja harmaasta kelistä sekä pikkuflunssasta huolimatta Hilla ja Naava -chihujen, Ada-cockerin ja omistajiensa kanssa pitkällä märällä metsälenkillä. Hillalla ja Naavalla oli juoksut oikein parhaimmillaan, mutta Ässä ei hirveämmin näyttänyt olevan kiinnostunut. Muuten se oli kyllä kavereista innoissaan, ja veti taas haukkurallia ympäri metsiä. Tehtiin myös lenkki niin, että jouduimme kiipeämään jyrkän kalliokohdan kotiinpaluu matkalla, joten Ässä sai hyvin jumpattua siinä lihaksiaan. Yhdestä kohdasta piti auttaa koirat ylös, kun oli niin jyrkkää. Sakki oli kuitenkin ihan innoissaan kiipeilyreitistä, ja ne hyppelivät vuorikauriina kiveltä toiselle. Mukava lenkki ilmasta huolimatta!