perjantai 22. maaliskuuta 2013

Itku lyhyestä juoksusta

Tämä viikko ei alkanut ollenkaan hyvin. Jo viimeviikolla manaamani lenkkiongelmat ovat olleet riesana edellisviikkoa pahemmin ja hätäpäissäni otin hierojaani yhteyttä avun saamiseksi. Selväksi tuli ainakin se, että Ässän kroppa ei ole vieläkään kunnossa ja toista osteopaattikäyntiä tarvitaan kovasti. Rankemmat liikkumiset onkin nyt suosiolla jätettävä myöhemmälle.

Kaikki alkoi sunnuntaisesta lenkkivillityksestäni. Heräsin sattumalta seitsemältä aamulla (auringon piinnyttyä maisemiin ovat aikaiset aamuherätykset olleet kummasti seurana), jolloin päätin olla supertehokas ja lähteä samantein juoksulenkille. Yli tunnin verran painettiin menemään, joista ensin hetki käveltiin, sitten 20 min juoksua, 30 min metsässä vapaana menoa minun kävellessäni ja 10 min hihnakäpyttelyä kotiin. Ajat vähän summittaisia, sillä yli tunti oltiin kuitenkin reissussa. Lenkki oli toki normaalia rasittavampi, mutta kun itsellä reissu ei tuntunut lihaksissa jälkeenpäin kuvittelin sen olevan helppo koirallekkin. Aluksi Ässä toki aamu-unisena otuksena hannaili "Siis IHAN TOSI ollaan menossa seiskalta jollekkin juoksulenkille!!" ja oli ihan perässä vedettävä. Jonkin ajan kuluttua alkoi meno maittaa ja metsässä rallateltiin innolla. 

 Rallattelua. Kuvan otti Liisa-Ida Sorsa.

Seuraavana aamuna sunnuntain rilluttelu kostautui kuin kostean yön jälkeisenä aamuna. Lenkillä meno oli erittäin jäykkää, Ässä pysähtyi vähän väliä jumittamaan ja tuijottelemaan ties minne, kävely oli hidasta ja olo varmasti kurja. Metsässä Ässä teki pari kertaa stopin: enää en tule. Lenkki taittuikin puoleen normaalista ja kotiinpäin käännyttyä Ässä pisti kaasun pohjaan. Hierojan ohjeistuksen mukaan Ässä sai hoidoksi loimea ja lämpötyynyä, jolloin seuraavana päivänä lenkki maittoi vähän paremmin. Silti edettiin koiran mukaan ja käännyttiin kotiin ajoissa. 

Keskiviikkona meno oli jo sen verran hyvän näköistä, että uskaltauduin torstaina kimppalenkille Naavan ja Hilla -chihujen seuraksi. Teimme lenkin Ässälle tuntemattomissa maisemissa Iidesrannan jäällä, jossa Ässä revitteli innoissaan tyttöjen kanssa sekä yksin. Hieman kauhun ja ilonsekaisin tuntein katsoin sen menoa ja loppuillan se saikin viettää loimi tiiviisti niskassa. Tänään käytiin vain pieni köpöttelylenkki illalla tiedossa olevien jäisten tanssitreenien takia, mutta köpöttely näytti hyvältä. Ehkä se tästä, kun otetaan rauhaksiin koiran ehdoilla ja jatketaan hoitoa. Ohessa kuvia lenkiltämme Iidesrannan jäältä, kaikki kuvat on ottanut Liisa-Ida Sorsa. Muutamia kuvia lisää täällä lopussa.

Ässän ja Naavan leikit, ei meinannut Ässä pysyä Naavan ketterien käännösten perässä

"Se pääsee karkuun!"

 Näin meillä potkitaan koiraa lenkillä (eli siis lunta)

Hirmuinen metsästäjä

Jolle näköjään koirabalettikaan ei ole vieras laji

Muuten arkeen on kuulunut päivittäinen koiratanssin treenailu, sillä ensiviikon perjantaina on möllikisat, joihin laitoin ilmon menemään! Tämänpäiväisten treenien jälkeen ehkä aukeaa paremmin sekin, mitä kohtaa ohjelmasta siellä aion oikein esittää.. Tällä hetkellä ajatuksena olisi esittää pidempi pätkä lopusta ja palkkailla muutaman kerran ohjelman lomassa + lopun megapalkka. Sillä saisi treenailtua pidemmän kokonaisuuden suorittamista yhdistettynä vielä jännittävään tilanteeseen eli juuri sitä kisatilannetta. Tämä tuntuisi meille sopivimmalta treeniltä, itseluottamusta hommaan kummallekkin. Palkkaamattomuutta en lähde siihen vielä yhdistämään, ellen päädy tekemään jotain lyhyttä pätkää. Muuten menee liian vaikeaksi.

ps. kävin keskiviikkona ostamassa itselleni 22 pv:n reililipun. Toukokuu tulee siis olemaan hiljaiseloa tämän blogin osalta, sillä aion viettää sen kuukauden Euroopan eri maissa junalla matkustellen.

2 kommenttia:

Jannika kirjoitti...

Voi Ässää :( Ikävä kun sillä on vähän väliä aina noita vaivoja.

Anne kirjoitti...

Muakin säälittää tuo koira, kun näkee sen olevan ihan haluton ja jäykkä. Ajoittain myös ketuttaa suuresti. Toisaalta jostain kumman syystä lähiaikoina olen ollut onnellinen, että sillä on kuitenkin vain näin lievät vaivat. Pystyy harrastamaan tanssia ja lenkkeilykin pääsääntöisesti onnistuu hyvin, tuo torstain lenkkikin oli sille erittäin mieluinen. Se oli niin intoa täynnä sinkoillessaan uusia hajuja ja paikkoja tutkimaan ja leikkiessään tyttöjen kanssa.