sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Kummallista valoa


Lauantaina tehtiin metsälenkki mäykkytrion ja kummallisen valoilmiön säestämänä. Kamerakin pääsi ulkoilemaan, mutta kuvia ehdin ottamaan vain sen parikymmentä ennen akun sammumista. Tyypillistä tuuria, eihän tämä tainnutkaan olla kuin ensimmäinen aurinkoinen lenkki marraskuussa. Ässä joutui jäämään lenkiltä pois, sillä se on edelleen ollut kipeän ja lenkkeilyhaluttoman oloinen. Nyt se on pari kertaa rähähtänytkin Femmalle, mutta lenkittömyys on saanut sen taas hyväntuulisemmaksi. Ja minä kun ajattelin kevyen liikunnan tekevän hyvää, mutta ilmeisesti meidän köpöttely ei ollutkaan tarpeeksi kevyttä..



Kohti aurinkoa!

Femman lenkkeilyä voi kyllä harvoin kutsua kevyeksi

Femmakin pääsi nauttimaan vapauden riemusta. Ainakin parin vapaanaolo-kokeilun jälkeen se on nyt kuitenkin pysynyt hihnalenkeilläkin ihan järkevänä, eli vapaanalenkkeily ei ole saanut unohtamaan hihnalenkkeilyssä opittuja taitoja. Ilmeisesti sitä järkeä siis on hieman tullut päähän ja harjoutuksistakin on ollut apua. Edelleen tempo ja into hihnalenkeillä on kova, mutta järki pysyy pääsääntöisesti päässä (paitsi jos näkee liian läheltä rusakon!) ja kontaktin ottaminen ja namien syönti onnistuu. Aika ihanaa! Myös vapaana ollessa kuulo on parantunut ja luoksetulo toimii. Tietystikkään en vielä uskalla kovinkaan vaikeissa tilanteissa luoksetuloa käyttää (hyvä haju, pitkä välimatka) ilman syytä, mutta esimerkiksi tänään erästä metsässä kulkenutta ihmistä ei ollut mikään tarve mennä katsomaan luoksetulon huudettuani. Femmalla metsäreissuilla homma menee myös selkeästi niin, että eka puolikas painetaan täysillä ties missä ja kutsujen kuuleminen on vaikeampaa, mutta pahimpien höyryjen laannuttua tullaan itse tarjoamaan kontaktia, pysytään lähempänä ja reagoidaan herkemmin ihmisen toimiin ja liikkeisiin.

Fiksu neiti kuolat pitkin naamaa ja valmiina lähtöön

 Mila ihmettelee risujen hajuja

Vielä saa metsälenkkeily kuitenkin pysyä harvinaisempana herkkuna ja keskitytään hihnalenkkeilyyn. Tämä hallintahomma tuntuu menevän kausittain - välillä helpompaa ja sitten voikin tulla joku hetkellinen takapakki. Paino sanalla hetkellinen, sillä suunta kuitenkin (toivottavasti) kohti parempaa hallintaa. Nyt ainakin näyttää taas hyvältä.

Ei kommentteja: