Hitsi, Ässän korva on alkanu punertaa. Oiskohan sillä nyt se korvatulehdus, kun alussa pelkäsin. Kun Ässä tuli, niin toisesta korvasta tuli vaikkua ja tuo raaputteli sitä. Sillon ei mielestäni punertanut. Kasvattajan ohjeen mukaan laiteltiin korvaan puhdistavaa ainetta (en nyt muista nimeä, joku v:llä alkava) päivittäin, kun noilla on kuulemma pentuna vähän ahtaat korvakäytävät. Siitä se korva taiskin sitten vähän rauhottua, ja vaikkua ei tullut enää paljoa. Lopetin sitten sen aineen käyttämisen, mutta Oulussa alkoi vaikkua taas tulla, ja punertamaankin alkoi. Kipeältä ei kyllä vaikuta, mutta hyvin kutiavalta. Onneksi huomenna on se eläinlääkäri, niin saadaan sekin tsekattua. Samalla voidaan kysästä siitä, kun ton koiran mahaan on nyt aina välillä kerääntynyt ilmaa niin, että se on hieman turvoksissa (ei kuitankaan niin paljon, kun sillon kuin söi niitä herneitä), että onkos nyt ihan normi juttu.
Tuntuupas vähän avuttomalta ja jotenkin herkästi hermostuvalta, mutta kai se vähän kuuluu asiaan ensimmäisen oman pennun kanssa. Hölmöä. Ollappa vanha ja viisas..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti