keskiviikko 5. tammikuuta 2011

Takaisin Tampereen metsiin rämpimään


No nyt on taas arki lähtenyt käyntiin, tuossa sunnuntaina saavuttiin Ässän, marsujen ja hamsun kanssa Tampereelle. Lomailu oli kaikin tavoin oikein ihanaa. Oli tekemistä muttei liikaa, tuli lomailtua, vietettyä aikaa kavereiden kanssa, syötyä, nukuttua, lenkkeiltyä, tehtyä jopa pikkaisen kouluhommia, syötyä, nukuttua.. Ässä oli onnensa kukkuloilla päästyään Saloon, kun koko perhe oli taas kasassa. Äiti lenkitti ja pallutti, iskä teki namiratoja ja heitteli kalanpalasia takapihalle etsittäväksi ja leikki vinkulelulla, minä lenkitin, kuvailin ( kuvia!) ja vein katsomaan koirakamuja. Taisi se pikkuvelikin kerran Ässää ulkona käyttää.



Marsut asustivat Salossa olevissa häkeissään, jotka oli pinottu olkkariin. Sieltä neidit ja herraset kuikuilivat aktiivisesti talon tapahtumia herkkujen ja rapsujen toivossa. Veeti tosin meni hankkimaan itselleen naarmun silmäänsä ja tulehduksen, mutta sekin on jo lähes hoidettu lääkäriltä saatujen tippojen ja voiteiden avulla. Hamsu-vanhus taas lähinnä nukkui, mutta saipa sekin nautti joululaatikoista, kinkusta ja lohesta. Kyllä maistui!

Tampereelle palattua on arki tosiaan taas alkanut. Itselläni alkoi koulu maanantaina, ja tiedossa on rutkasti pidempiä päiviä kuin syksyllä (silloin oli yleensä 2h per päivä). Onneksi lukujärjestykseen on jäänyt myös aikaa lenkittää Ässää valoisaan aikaan, ettei aina tarvitse pimeässä rämpiä. Kahtena päivänä mulla on tosin kuuteen asti koulua, mutta silloin on sitten aamulla aikaa kipaista lenkillä.



Tänään tuli räpsittyä kuvia täällä Tampereellakin. Suunnitelmat tosin menivät plörinäksi, kun kauniina aurinkoisena päivänä suuntasin kulkuni läheiselle järvelle. Sinne on kävelymatkaa n. vartti, mutta paikanpäällä järvellä olikin niin paksu kerros lunta, että alle oli kertynyt vesikerros. Siinä sitten aikani rämmin, ja päädyin lopulta metsään. Noh, siellä meitä odotti polveen asti olevat lumikinokset, joissa sitten rämmittiin loppulenkki, ennenkuin suunnattiin kotia. Eipä sieltä hirveästi tullut sitten kuvia räpsittyä, mutta oli hauskaa vaihtelua rämpiä kunnolla lumessa. Ässällä olikin välillä tekemistä siellä syvässä hangessa, mutta hyvin se matka kuitenkin taittui. Seurailimme siellä peurojen ja muiden elukoiden "polkuja", sekä ihmisen tai parin auraamaa polkua. (Trimmasin muuten Ässän korvat, joten siksi on korvat vähän pienentyneet viimekuvista.. :D)

Kauniin pettävä järvimaisema


Sitten metsään rämpimään

Onneksi oli pari raivattua poluntynkää



Nyt olen Ässän kanssa koirapuistossakin käynyt pariin otteeseen. Ässä on vähän välttelevä ja varovainen muita uusia koiria kohtaan huonojen kokemusten takia, mutta on nyt käyntien ansiosta rohkaistunut. Muutenkin tuntuu, että iän myötä on rohkeutta tullut enemmän. Viimekerralla koirapuistossa ollessamme siellä oli 10kk ikäinen kultainennoutaja uros, jonka kanssa Ässä pisti melkein heti leikiksi! Oli tosi hienoa, kun Ässä alkoi täysin vieraan koiran kanssa leikkimään, vaikka olikin vähän varuillaan.

2 kommenttia:

Jannika kirjoitti...

Ihania kuvia Ässästä! Näyttää kaverilla olevan aika hyvän mittanen turkki tollaseen talvimetsäilyyn. Kasvaisipa toi Jedikin turkki jo kohta :D

Anne kirjoitti...

Juu, itse tykkään pitää tuon turkin tuollaisena lyhyenä :) Kyllä se Ässälläkin joskus pidempi oli, mutta olen niin laiska harjaamaan, että saksin sen lyhyemmäksi. Enpä uskokkaan, että mulle enää pitkäkarvaisia koiria tulee, tai sitten saksin vaan nekin.. :D