Ruutua ei olla koskaan ennen tehty, ja nyt saatiinkin hyvät ohjeet siihen. Tehtiin sitä myös pari kertaa, ja aika samanlailla opetus menee, kuin eteenmenossakin. Hyppyäkään ei oltu ennen tehty, ja saatiin taas hyvät ohjeet. Sitäkin tehtiin muutamaan otteeseen, ja siitähän Ässä innostui! Teimme niin, että minä olin esteen toisella puolella (este matalin mahdollinen), ja kouluttaja toisella puolella. Sanoin hyppy ja kouluttaja houkutteli. Ensiksi Ässä luuli tätä jonkinlaiseksi ilmaisu-harjoitukseksi, ja alkoi maaten antaa hyvää haukkua kouluttajalle :D Tuli pieni ikävyyden pisto pelastuskoirailuja kohtaan.. Tämän jälkeen Ässä tajusi kuitenkin nopeasti jutun jujun ja taisipa se oppiakkin jotain. Askelsiirtymiä harjoiteltiin itsekseen. Sainpa tietää, mitä ne ovat, eli askelsiirtymä eteen, taakse tai sivulle. Kaipa sen nimestäkin olisi voinut jo päätellä.. Eteen ja taaksehan Ässä jo osaa, joten aloin opettaa oikeaa ja vasenta. Nopeasti ja yllättävänkin tarkasti oppi, kun namilla avusti hieman. Fiksu mies! Seuraamisen käännöksiä tehtiin myös itsekseen, ja ne meni todella hyvin myös, mutta niitä ollaankin treenailtu. Itseasiassa ne sujui paremmin kuin kotona.. Paikallamakuu oli 2min mittainen, ja jäin Ässän eteen 2m päähän. Makasi kahden koiran välissä, jota ei olla ikinä ennen tehty.. Palkkasin siis aika tiuhaan. Toinen koira myöskin haukkui kokoajan, mikä häiritsi Ässää (värähti lähes joka haukun kohdalla..) Sitten se nousikin keskenkaiken pystyyn, eikä suostunut menemään enää maate monestakaan käskystä?!? Sitten tajusi, että oli tainnut laskea alleen, vaihdoin pikkaisen paikkaa, ja uusiksi maahan. Siinä pysyi loppui asti. Jatkossa pitänee pissattaa Ässä ennen paikallamakuuta, tuota kun sattuu kotonakin, jossei lenkiltä ole suoraan tultu. Olisipa hienoa kun tuo tapahtuisi kokeissa..
Kokonaisuutena olen erittäin tyytyväinen meidän suoritukseemme! Taino Ässän suoritukseen ainakin. Pelkäsin sen ottavan hirveästi häiriötä muista, mutta hommathan sujuivat erittäin hyvin, jotkut jopa paremmin kuin kotona. Erittäin hyvin se myös jaksoi keskittyä, tunti kun on kuitenkin hyvin pitkä aika, ja kotona treenaamme intensiivisesti ehkä max 15 min? Tietenkään emme koko tuntia jatkuvasti tehneet mitään (vaikka ihan liikaa hinkkasinkin ehkä jotain, onneksi Ässä ei kyrpiintynyt), vaan välillä harjoittelimme vaan olemista. Otin Ässän viereen ilman käskyä istumaan, kun muut koirat tekivät vieressä jotain. Palkkasin sitä, kun ei keskittynyt niihin, ja katsoi mua tai oli muuten rennosti. Ässähän alkoi tarjota sitä katsetta hirveästi, tuollaista kuin saisi seuraamiseenkin.. Tuntui, että Ässä oli helpottunut, kun sille antoi kohteen johon keskittyä, eikä sen tarvinnut katsella muita koiria ja olla epävarma haukkuakko vai mitä. Siksi se taisi muutenkin olla niin hirveän keskittynyt ja innoissaan. Toiveissa olisikin, että saataisiin tuo seuraaminen sille mallille, että se jaksaisi katsetta tiputtamatta tai matkalaukuksi muuttumatta tulla mukana. Saatiin siihenkin ihan hyviä vinkkejä, eli ehkä vielä joskus.
Reenien jälkeen kävin vielä juoksuttamassa Ässää koirapuistossa, johon tuli Ässälle leikkikaveriksi englanninmastiffi! Huikea kokoero ei haitannut, kun nämä porhalsivat (tai Ässä ainakin porhalsi) eestaas. Kivaa oli kummallakin ja loppuiltana Ässä sitten näyttikin tältä:
Itseäkin väsytti päivän jälkeen, mutta oli kiva, kun oli taas jotain koira-aktiviteettia. Nyt vaan reenausta lisää, ja ehkäpä joskus päästään jopa aloluokkaan kokeilemaan, miten homma oikeasti sujuu! Sunnuntaina onkin muuten luvassa lisää koiramaista aktiviteettia, kun ilmoitin Ässän Dalmatiankoira-yhdistyksen järjestämään match show'hun. Tämä on ensimmäinen mätsäri/näyttely, johon Ässän kanssa menin, joten jännittää. Kuvia ja tarinointia tulee sitten toivottavasti tapahtuman jälkeen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti