Hirveä hinku tehdä Ässän kanssa tokoa! Ihan eri meininki heti kun sain tavoitteita/jonkinlaisen ohjelman. Meidän ryhmällähän on ohjelma, että mitä tehdään kunakin kertana. Ensviikon keskiviikkona on luoksetulo, askelsiirtymä, paikallamakuu, seuraamisen käännökset ja ruutu. Ruutua en ole Ässälle ikinä opettanut, pitää kysellä vähän vinkkejä siihen.
Tänään treenailin into piukeana tuota luoksetuloa, paikallaanmakua ja seuraamisen käännöksiä. Askelsiirtymisistä en ole varma mitä tarkoittaa, kävelystä juoksuun siirtymistä? Noh, enivei, tokoilu meni ihan kivasti. Leikitin Ässää aluksi ja oli kivaa. Aluksi se oli hieman lattea, mutta alkoi pian tehdä louskutusääntä (aina kun innostuu, alkaa leukojen louskuttelu, namia!). Luoksetulonhan olen opettanut eteentulona tottiksen periaatteiden mukaisesti. Tulee nätisti luokse ja eteen (sitä ollaan nyt reenattu, kun alkoi yhtäkkiä änkeä sivulle??), mutta ei kyllä hirveän lähelle. Itse en ole varma, mikä etäisyys olisi hyvä, pitää kysäistä. Seuraamista olen tehnyt (taas) ihan liikaa, ja sekös saa Ässän innon touhuun laskemaan. Tänään tein kiemura-seuraamista, ja pyörin ihan ympyrääkin paikallaan. Se olikin enemmän Ässän mieleen, ja se seurasi innoissaan alun latteuden kadottua. Sen jälkeen tein paikallaamakua, ja se menikin aivan yllättävän hyvin. Palkkasin aluksi aika tiuhaan, ja Ässä nakotti rauhallisena paikallaan. Olin ylpeä pojasta, ja lopetimme harjoitukset leikkiin. Leikki ei tosin kauheasti innostanut, kun Ässä yritti vaan hamuta namitaskua. Ei ole namin voittanutta meidän ahmatti-Ässän mielestä..
Kylläpäs treeni tuntui paremmalta, kun kunnolla on suunnitelmissa, mitä tekee. Ei myöskään tullut tehtyä liikaa, ja Ässäkin olisi mieluusti tienannut vielä vähän lisää nameja. Tuntuu kyllä, että meidän tekemisistä on tarkkuus ja (oman käyttäytymiseni) säännönmukaisuus kaukana. Ehkä se siitä, kun saadaan vähän rutiinia. Mietityttää myös tuo Ässän innon kestävyys (ja ehkä myös oman, koira kuin omistaja jne.), ja siihen pitääkin kiinnittää huomiota vaihtelevilla treeneillä. Liian helposti on tullut jumitettua vanhaan ja tuttuun ilman uuden oppimista.. Täytyy kyllä sanoa, että into tuntuu olevan hitusen parempi nyt, kun ei ole muita "kivempia" harrastuksia. Tai sitten ikä on tuonut keskittymiskykyä, tiedä häntä.
2 kommenttia:
Mä oon välillä Jedin kanssa ihan tuskastunut kun treenataan tokoa. Tuntuu ettei sen päähän uppoa mikään. Sitten aina yhtäkkiä havahdun, että ainiin, sehän on vasta 5kk ja osaa nyt jo enemmän kun mikään aiempi koira osasi koko elämänsä aikana :D Pitäisi saada vaan oma motivaatio taas kuntoon, viime treeneissä Jedi yritti varastaa namin ja mulla oli sen seurauksena koko sormi auki... :/
Itsekkin olin Ässän ollessa nuorempi turhautunut, kun olisin vaan äkkiä halunnut päästä treenaamaan kaikkea mahdollista. Keskittymiskyky ei vain Ässällä riittänyt, ja se taas aiheutti suurta turhautumista itselle :D Hyvin se kyllä asioita oppi, kun motivaatio/keskittymiskyky riitti. Nykyisin se vanhempana jaksaa keskittyä paremmin, ja reenailu on paljon kivempaa kummankin mielestä.
Ohhoh, on Jedillä näköjään ollut suuri hinku nameihin, kun sormenkin on auki saanut. Meillä ei ole moista onneksi vielä käynyt, vaikka tuo innokkaasti jyrsiikin mun kättä, jos vaikka nakkia pikkuhiljaa syöttelen.
Jossei oma motivaatio riitä tokoon, niin ainahan voi kokeilla jotain muuta? Itse himoitsen sitä agilityn kokeilua, mutta autottomuus rajoittaa vähän liikaa.. Ja jäljestykseenhän cockereilla on luontaista taipumusta, joten siihen ainakin koiralla riittää into :D Sitä ollaan Ässän kanssa tehty satunnaisesti joskus, mutta itse en siitä niin ole innostunut.
Lähetä kommentti