Aikaisemmin kirjotinkin tuosta Ässän lenkkeilyhaluttomuudesta, joka tänään sai uusia mittasuhteita. Lähtiessämme äsken päivän pitkälle lenkille Ässä teki tenän. Se vain seisahtui kokonaan, eikä hihnasta vedosta huolimatta suostunut tulemaan ollenkaan pidemmälle. Lopulta kutsuin sitä, ja se tuli, mutta vinkaisi ja kääntyi katsomaan takapuoltaan. Sen jälkeen kokeilin vielä edetä, mutta Ässä ei yksinkertaisesti halunnut. Niinpä luovutin ja käännyimme kotiin. Sinne Ässä painelikin sitten täyttä nelivetoa..
Lintsiltä tuotu tuliais-delfiini
Taas numeroituna vaihtoehtoja:
1. Kotona odottivat sulamassa olevat lihat pusseihin ja purkkeihin laittoa varten. Iskikö ahneus? Selittää ainakin kiitolaukan kotiin..
2. Jotain mystisiä lihasjumeja? Fyssariaika on vieläkin varaamatta, perjantaina oli tarkoitus soittaa, mutta työssä oli kiire ja venähti, joten se jäi. Nyt yritän maanantaina ehdottomasti varata ajan.
3. Ruokinta. Maha on ollut nyt kovalla, joten voisiko aiheuttaa epämukavuutta lenkkeilyyn?
4. Kostea keli, ei tosin satanut.
Tuo ruokinta ehkä kuulostaa absurdilta, mutta pohjustetaanpa hieman asiaa. Ässähän siis vetelee raakaruokaa, eli lihoja, luita ja kasviksia. Lihaluuta saa teoriassa puolet päivän annoskoosta, joten ei mitenkään erityisen paljon. Lihaluiden osuus päivän ruoasta on kuitenkin käytännössä hyvin vaihteleva, sillä luut ovat niin erikokoisia. Tietysti ruoan määrää tasapainotetaan viikottain niin, että saa aina viikossa saman verran lihaluuta. Ässällä on nyt ollut turhan useasti maha kovalla, jonka takia lihaluiden määrää äskettäin hieman vähennettiinkin (ennen 60%). Kuitenkin maha edelleen on välillä kovalla, ja tänään juuri ennen lenkkiä jopa vinkaisi kakatessaan. Siitä tämän mahdollisen yhteyden sitten kekkasin.
Mitä sitten tehdään? Ainakin varaan ehdottomasti heti maanantaina fyssariajan. Voihan mahan kovalla oleminen aiheuttaa jumejakin? Lisäksi muutan ruokintaa hetkeksi sellaiseksi, että Ässä ei saa luita ollenkaan, korvataan ne sitten kananmunan kuorilla. Sillähän homma ainakin selviää, ja jos tämä näyttää auttavan, niin pitää lähteä tarkemmin tutkailemaan, paljonko luita Ässä sitten voi syödä kerralla. Nyt myös lienee paikallaan tarkastella barf-foorumia, josko sieltä saisi vinkkejä tai apuja tähän asiaan. Jos muista ei löydy ihmeempiä muutoksia, niin viimeisenä voidaan kääntyä sen ahneuden puoleen..
Makoisa luuton delfi
Trimmasin muuten Ässän tänään, kuten kuvista näkyy (pahoiteltavan huonoja, mutta menkööt). Alempana kuvia, millainen turkki oli ennen trimmiä, viime Salo-visiitillä. Jo tuon pituiseen turkkiin Ässällä tosiaan tulee takkuja, ja se tuntuu muutenkin tosi huopaiselta ja tukahduttavalta. Onneksi on taas naku-lookissa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti