Koiraraukat tuppaavat jäämään kiireen jalkoihin. Femmalle pitäisi opettaa uusia temppuja koiratanssia ajatellen ja tanssiohjelmaakin olisi kiva jo pohdiskella, mutta turhan usein illat on ollut pakko käyttää muuhun eikä energiaa aina tahtoisi löytyä enää edes sitä pariminuuttista temputtelua varten. Ässä taas ei ole hetkeen saanut ihan omia lenkkejä, joten pääsääntöisesti sen lyhennetyt lenkit tulee hoidettua Femman lenkityksen sivussa. Onneksi se on nyt ollut taas paremmalla voinnilla, vaikka kipulääkettä saakin edelleen (ensiviikolla käydäänkin taas fysioterapeutin juttusilla ihmettelemässä tilannetta).
Eivätpä ne silti pahemmin näytä valittavan. Femma on tyytyväinen päästessään välillä sukkuloimaan vapaana ja löytyyhän sille äksöniä myös epäsäännöllisen säännöllisten aksatreenien ja koirakaverien muodossa. Ässä taas on nykyisellään hyvin mukautuvainen rennompaankin elämäntyyliin. Tyytyväisimmillään ne tuntuvat olevan, kun kiireeni kohteet eivät liikaa suuntaudu poispäin kotoa ;)
Tällaisissa tunnelmissa seurattiin linnanjuhlia
Onneksi kohta on joululoma ja sen jälkeen ei enää tarvitse keskittyä niin moneen asiaan yhtä aikaa, mikä tuntuu vievän energiaa enemmän kuin itse tekeminen. Koirat ovat jo hyvin oppineet, miten muistuttaa olemassaolostaan kiireitään vatvovaa omistajaa.
2 kommenttia:
Teilläkin nelijalkaiset tyytyy tärkeimpään: omistaja on koiria varten, eikä ole kiire minnekään <3
Joskus on ihan liikuttavaa, kun koira tulee joku risa sukka tai lelu suussa ja näyttää juurikin tuolta kuin sinunkin kuvassasi :) Huomaa minutkin...
Rauhoittuvaa joulun aikaa sinulle ja ihanille koirillesi :)
Nämä kyllä osaavat arvostaa tällaista rauhallisempaakin menoa, kun yhdessä pötkötellään sohvalla ilman kiirettä. :) Silloin on yllin kyllin aikaa rapsutella karvakorvia tai hieroa kipeytynyttä selkää.
Kiitos, samoin myös sinulle ja Artulle! :)
Lähetä kommentti