Spanieleita ja muita tärkeitä kavereita

Nessi

Blogin otsikot alkavat näköjään täyttyä spanieleista. Sellaista se kai näiden kanssa on, tarpeekseen ei voi saada (paitsi kiireisenä päivänä, kun koirat vaan pyörii jaloissa). Femman ollessa pikkupentunen käytiin eräässä spanieliperheessä tutustumassa lapsiin, joista Femma onkin hirveästi tykännyt. Nyt oli aika mennä uusintavisiitille ja samalla reissulla käytiin myös perheen spanieleiden kanssa metsäreissulla. Erittäin hyvä reissu kaikin puolin, Femmalle lapsi- ja koirakavereita ja minulle antoisia keskusteluja toisen spanieli-tyypin kanssa. 

Hyvin löysivät spanielit taas yhteisen sävelen, Femma laukkaili metsässä siksakkia riemuissaan hajuja hakien antaen Unin ja Nessin mennä omia menojaan. Vasta ihan lenkin lopussa autolla Femma alkoi leikkiä pienen pientä ja liehitellä ylhäistä Nessiä, joka totesikin Femman ihan ok tyypiksi.

Uni ja koko konkkaronkka

Nessi seuraa kaukaisuudessa mustana pisteenä kohti juoksevaa Femmaa

Muitakin supermukavia tapaamisia oli luvassa, sillä Femman pentuaikainen kaveri Kide-bortsu saapui Tampereen huudeille joulun viettoon! Tyypit pääsivät metsälenkille ja niillä oli niiin kivaa. Molemmilla oli selvät sävelet, että paras leikki on juoksuleikki ja ne juoksivatkin täysiä rintarinnan pitkin metsäautotietä. Välillä Femma kävi tekemässä piston metsään ja taas leikki jatkui. Kaveruksilla oli niin kivaa. Mukana menossa oli myös Naava-chihu, mutta sillä oli omat bisnekset sivupolkujen tsekkailussa, vaikka välillä pitikin komentaa poispäin remuavaa nuorisoa. 

Äly ja väläys vauhdissa, vai miten päin se näillä menikään. Kuva Liisa-Ida

Femmalla on kaveririntaman tapahtumien lisäksi riittänyt puuhaa harrastuksissa, sillä sille kasattiin vihdoin koiratanssiin ohjelmakin. Tuli taas astetta enemmän treenimotivaatiota ja tavoitetta, kun on joku konkreettinen asia mihin tähdätään. Josko meidät sillä ohjelmalla näkisi kisoissakin sitten joskus.. Agilityäkin ollaan käyty tekemässä ja jo nyt on nähtävissä, kuinka paljon ohjaajalla olisi opiskeltavaa tässä(kin) lajissa, kun ne vähäisetkin taidot Ässän aksa-ajoilta ovat täysin ruosteessa. No, yhdessä opetellaan ja opitaan.

Femmalla on riittänyt äksöniä vähän jokaisella osa-alueella, mutta kerrankin Ässälläkin sattuu ja tapahtuu. Kiden saavuttua Tampereelle mukana saapuivat Ässän ehdottomat bestikset eli Hilla ja Naava chihut. Kenenkään muiden seurassa Ässä ei tunnu olevan niin riemuissaan ja niin ehdottoman luottavainen ja rento ilman epävarmuuden häivääkään. Ne ovat toki viettäneet paljon aikaa yhdessä eikä niillä ikinä ole ollut sellaista konfliktia, että Ässän olisi tarvinnut kokea oloaan epävarmaksi. Yleensä ne hömpsöttelevät menemään toisten rajoja kunnioittaen, mikä on Ässälle parasta.

Ensiksi Naavan pihalla nähtyään Ässä tosin tuohtui, kun joku kehtaa jököttää hänen pihallaan. Naava ei Ässän mölinöistä välittänyt ja kohta Ässä tajusikin paikalla olevan ihana Naava. Lenkillä se näytti niin tyytyväiseltä ja kulkikin todella reippaasti pysähtelemättä, kun hän nyt kerrankin on lenkillä kavereiden kanssa! Lenkillä Ässä riemastui hössöttämään Naavaa vähän liiaksikin, joten Naavan piti muistuttaa niistä tärkeistä omista rajoista. Ja taas jatkui matka ja Ässä oli yhtä hymyä. Kyllä tulikin hyvä mieli Ässän puolesta, vaikka lenkki ei tietenkään kovin pitkä ollut.

Eilen lähdettiin joulun viettoon muille maille eli vanhempien nurkkiin. Tänään spanielit pääsivät molemmat aamulenksalle lähimetsään ja Ässäkin pitkästä aikaa pääsi nauttimaan vähän vapaudesta. Hyvin maistuikin, toivottavasti tavallista kovemmin kuljettu lenkki ei kipeytä koko ukkoa. Hauskaa ainakin näytti olevan. Pitemmittä lörpöttelyittä meidän lauma toivottaa:

Hyvää joulua kaikille!