Kyllä on ollut taas päivitysväliä näin ylppärien lähestyessä :) Lähes kaikki aika onkin mennyt lukiessa ja sen jälkeen koirajutuissa juostessa. Onneksi tämäkin raadanta loppuu pian.
Voisin vähän kertailla viimeaikaisia tapahtumia ja treenejä. Perjantaina oli hälytreenit, jossa otettiin hakua taajamaassa ihmisten pihoilla koira liinassa. Se meni minusta Ässältä tosi hienosti! Oli kolme ukkoa valmiiksi piilossa, ja Ässä sai hakea ne ilman avuja. Hienosti löysi kaikki, ja itsekkin osasin aika hyvin erottaa, milloin Ässä sai oikean vainun ilmasta.
Lauantaina oli hakutreenit metsässä. Kolme ukkoa oli piilossa, ja ne otettiin taputuksilla. Ässä kun tuntuu taputuksiin keskittyvän paremmin kuin vaikkapa käden heilutukseen. Otettiin myös kaikki L:änä, ja ekan ja vikan Ässä osasikin lähteä ensin suoraa käden osoittamaan suuntaan, ja sitten kaartaa oikeaan ukolle. Keskimmäisessä pinkaisi suoraan ukolle, joka oli kyllä omakin vikani.
Mutta se pikakertauksena treeneistä! Maanantainakin olisi ollut taas Rauhalassa talotreenit, mutta ne jäivät minulta väliin ylioppilaskirjoituksiin lukemisen takia. Muutenkin nyt olen edellisen viikon ja tän viikon alun keskittynyt lähinnä kirjoituksiin. On tässä tietysti harrastettu normaalia ulkoilua ÄssäPässin kanssa. Kivasti piristää minuakin aina opiskelun lomassa. Kotona ollaan vähän tottisteltukkin, ja olen yrittänyt opettaa Ässää peruuttamaan seuratessa.
Pieni poiminta arjesta: Minulle on kehittynyt tapa, että aina herättyäni pyydän Ässän viereeni sängylle. Siinä karisee hyvin unet silmistä, kun toinen tulee kylkeen pyörimään ja tökkimään naamaa märällä kuonollaan. Siinä sitten yleensä hetken rapsuttelen selällään makaavaa Ässää, jonka jälkeen Ässä hyppää ovelle odottamaan laiskaa omistajaansa. Joskus olen oikein laiska, ja pyydän Ässän useampaankin kertaan herättelemään minua, jos en meinaa saada itse itseäni ylös. Tämä on kyllä kieltämättä hyvä keino herätä joka aamu hyväntuulisena. Vinkkinä muillekkin ;)
Tuosta ruoan vaihdosta vielä. Ässä ei mielestäni ei enää rapsutellut itseään enää niin paljon kuin ennen. Tassujen jyrsintäkin on jäänyt kokonaan. Ässä kuitenkin rapsuttelee mielestäni yhä itseään hieman normaalia enemmän, korviaan varsinkin. Hassuinta tässä onkin se, että Ässän korvalehdet kutiavat. Kun rapsuttelen niitä, Ässä ynisee tyytyväisenä. Ja vielä molemmat korvat, vaikka vain toisessa on hiiva. Eilen sitten ajelin kummankin korvan sisäpinnan, ja se on näyttänyt ainakin toistaiseksi auttavan asiaan. Oikean korvan hiivakin on näyttänyt vihdoin hellittävän pikku hiljaa lääkitsemisen tuloksena :) Pidetään peukkuja..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti