sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Törmäilevä tötteröpää - 9 vrk. leikkauksesta

Ässän on paranemaan lähdettyään toipunut vauhdilla. Olisiko ollut kolme vuorokautta leikkauksesta, kun se ekaa kertaa urisi ja aika pian sen jälkeen tulivat ensimmäiset ulinatkin. Neljäntenä päivänä se jo alkoi juttelemaan normaaliin tapaansa kommentoiden talon tapahtumia. Myös sen liikkuminen lisääntyi ja makuulle meneminen ja nouseminen alkoivat pikkuhiljaa helpottua. Lomaviikon loppuvaiheessa se kulki ja toimi jo tavalliseen tapaansa ympäri kämppää osallistuen ruoan laittoon ja muihin Tärkeisiin tapahtumiin. Ässä sai jatkuvasti pitää tötteröä päässään, mutta se ei menoa hidastanut sitten tippaakaan. Mitäpä siitä, jos tötterö täräytti jotakuta jalkaan, seinään tai lumihankeen ulkona. Pieniä hidasteita. Ei jäänyt ihan pariin kertaan keittiöstä saadut lähtöpassit, kun spanieli auttavaisen innoissaan sivalteli kokkia liikaa kintuille.

Pönttö päässä. Alkaa pikkuhiljaa olemaan naamatrimmin paikka..

Autoilukin sujui hyvin takaisin tullessa valjaissa ja tötterö päässä Ässän viedessä 2/3 takapenkistä. Hyvät matkakaseuraiset eivät valittaneet kertaakaan.

Tällä hetkellä Ässä käyttää jalkaansa jo kohtuullisen hyvin. Se seisoo aina neljällä jalalla, vaikkei varaakkaan paljoa painoa jalkaansa. Ravissa ja käynnissä se käyttää koipeaan, vaikka nilkuttaakin. Laukassa leikattu jalka saa hyppiä terveen rinnalla (tätä kulkumuotoa yritän kovasti vältellä). Ässää jo vähän tylsistyttää toipilaana oleminen, josta johtuen muutamia harjoiteltuja temppuja tehdään mahdollisimman kovalla sykkeellä ja pihalla ehdotellaan riehumista ja leikkiä. Tuntee se silti rajansa, sillä käveltyään pihalla tavalliselle pissipaikalleen sen leikattu koipi väsähtää aika äkkiä ja se kääntyy mielellään kotiin. Pitää ruveta aktivoimaan sitä uusien kropalle helppojen temppujen opettelulla, jotta saa jotain tekemistä. Kohta saa onneksi ruveta lisäämään pikkuhiljaa myös liikuntaa, sillä tiistaina on tikkien poisto ja kontrolli.

Haava on jo todella siisti, mustelmatkin hävisivät muutaman päivän jälkeen 

Hieman oli masentavaa palata tänne Tampereelle sohjon ja märän keskelle. Kunpa se kevät nyt kiiruhtaisi! Lomalla oli muuten helppo hoitaa Ässän pissatus mökistä käsin, nyt täytyy taas kanniskella Ässä rappusissa polven rasittumisen välttämiseksi. No edelleen, onneksi on pieni koira. Vähän on kyllä ikävä sitä ihanaa talvista lumimaisemaakin..




4 kommenttia:

HooPee kirjoitti...

Hyvä, ettei ole tullut mitään haavakomplikaatioita. Vaikuttaa tosi hyvältä Ässän toipuminen, aikaahan se tulee vaatimaan, ennen kuin on täysin terve ja arvioitavissa. Nyt oli hyvä vuodenaikakin operaatioon, pöpöt ja bakteerit vähissä. :)

Anne kirjoitti...

Ässän haava parani kyllä nätisti :) Tampereella on loskaa ja kuraa riittämiin, mutta ollessamme viikon pohjoisessa saatiin nauttia lumista. Pysyi haavakin puhtaana!

Minna kirjoitti...

Hei! Muistatko vielä, vinkuiko ässä kipua paljon?

Anne kirjoitti...

Hei! Ässä ei vinkunaa pitänyt muuta kuin saman päivän aikana ja yöllä leikkauksen jälkeen, jonka yhdistin sen saamien opiaattien aiheuttamaan sekavuuteen. Ässä ei muutenkaan ole sellainen, että vinkuisi kipua, vaan ennemmin se osoittaa kivun esimerkiksi läähättämällä ja levottomuudella sekä äreydellä. Toivottavasti vastauksestani oli apua :)