Ässän koirakaveri Tessu nukkui ikiuneen 16.7 . Olihan pappa jo vanha, lähes 13 vuotias. Tessu oli saanut kuumalla omituisia kohtauksia, ja lääkärissä selvisi, että sillä oli sydänvika. Lääkkeillä se olisi voinut elää kenties vielä vähän aikaa, mutta Tessun omistajasta oli parempi antaa papan mennä. Ikävä on kova, sillä Tessu oli ennen Ässää minulle vähän kuin "oma" koira. Onneksi kuitenkin pääsimme tervehtimään pappaa Ässän kanssa vähän ennen lääkärille menoa, jolloin koirat telmusivat taas pitkästä aikaa iloisesti keskenään. Tessuhan olikin Ässän ensimmäinen koirakaveri täältä, ja ne tulivatkin aina todella hyvin toimeen keskenään. Tessua on myös kiittäminen siitä, että meille yleensäkkin tuli koira, sillä äiti piti koiria aina räksyttävinä tuholaisina, ennen kuin Tessu käänsi hänen päänsä. Tessu olikin mitä ihanin ja rauhallisin koirapappa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti