Ennen lähtöä piti vielä tulla kirjoittelemaan onnitteluteksti meidän (kohta, 1.5.) viisi vuotta täyttävälle koiralapsoselle! Nyt tämä perinteinen kauhistelu "Niin se aika kuluu", mutta totta se on. Vastahan minä sen neljän vuoden kunniaksi kirjoittelin onnittelutekstin..
Synttärisankari auringosta nauttimassa
Olen ehkä vihdoin tajunnut kunnolla Ässän olevan aikuinen. Siitä on tullut jotenkin omanarvontuntoisempi ja positiivisessa mielessä rauhallisempi. Tai sanoisinko jopa arvokkaampi. Enää se ei ole "pönttö" kakara, vaikka onkin edelleen vilkas, helposti innostuva ja keksii höpsötyksiä, mikä onkin aivan ihanaa. Sellainen turha hössötys on jäänyt vähemmälle. Toki se silti on vielä moneen muuhun koiraan verrattuna sähläävä sätkymakkara ja monet luulevat sitä nakutrimmissä edelleen pennuksi ;)
Ässälle on kuulemma kuulunut hyvää hoitopaikassa, isäkin on sitä jostain kummallisesta mutta varsin tervetulleesta syystä lenkittänyt. Vähän läheisriippuvaiselta ja äidin naaman nuolemiseen viehtyneeltä se kuulosti, mutta hoitoon jäänti varmaan vaan vähän hermostuttaa pientä spanielia näin aluksi. Myös marsut voivat hyvin ja Mustikin silmä on kuulemman lähes parantunut. Kova ikävähän noita karvalapsosia jo on.
Huomenna se lähtö sitten on! Iik ääk ja apua. Nähdään kuukauden päästä.
3 kommenttia:
Paljon onnea etukäteen Ässälle! Meillekin kotiutuu cockerin pentu muutaman viikon päästä, tuskin maltan odottaa! :-)
Isot ja lämpimät onnittelut sulle, Ässä!
Ässä kiittää ja kumartaa! :) Onnittelut anonyymille myös erinomaisesta rotuvalinnasta!
Lähetä kommentti