Koiratanssin möllikisoissa jännittämässä

Ja niin koitti viimein aika noiden "pelättyjen" kisojen, eli TamSK:in järjestämä koiratanssien möllikisa, tuomarina Johanna Saariluoma. (Viimeksi oltiin keväällä). Tämän viikon valmistautuminen hoidettiin tiistain harkkojen jälkeen vain ruoan annon yhteydessä ja muutamalla toistolla, ja Ässä tykkäsi. Itse treenailin ohjelmaa läpi yksikseni, sillä tiistaina oli tullut vielä muutama pieni muutos ohjelmaan. Tämä tuntui olevan erittäin hyvä päätös, sillä Ässällä tuntui intoa riittävän perjantaina ja muutenkin se tuli aina ohjelmaa yksin tehdessäni hyörimään yrittäen osallistua esim. tassulla lätkimällä. Höpsö.

Tämän lisäksi virittelin hermojani oikeanlaiseen moodiin mielikuva- ja rentoutusharjoituksilla, joita tein jo viimeviikolla. Ja kyllähän ne toimikin - kunnon jännitys iski vasta perjantai-iltana, jonka sain vielä jotenkin kurii. Aamuyöstä aloin tosin heräilemään jännityksen iskiessä, onneksi olin menossa jo yhdeksäksi talkoilemaan, joten kotona ei tarvinnut pyöriä ja ihmetellä kovin kauaa. Autoon istuessani tein vielä viimeisen kerran rentoutumisharjoituksen ennen auton starttaamista.

Aamu sujui mukavasti talkoillessa ja itse kisat alkoivat 10.30 HTM ohjelmilla. 11.15 oli Freestylen kilpailevien vuoro ja vasta 12.10 alkoivat Freestylen mölli- ja starttiluokka. Me oltiin Ässän kanssa vielä starttiluokassa, sillä kumpikaan ei ole virallisesti kisannut koiratanssin parissa aiemmin. Osallistujia tähän luokkaan oli yhteensä 5, mutta muuten kisat olivat aika pienet.

Jännitys alkoi iskeä siinä HTM:n loppusuoralla, kun suunnittelin Ässän hakemista. Rauhoittelin itseni ja hain Ässän halliin lämppäämään. Ässä oli todella vauhdikkaalla tuulella, lensin kerran jopa persiilleni pujottelussa yrittäessäni pysyä perässä. Tästä olin onnellinen, sillä tiistainahan Ässä vähän laamaili treeneissä. Keskittyminen taisi olla ihan ok, mitä nyt hieman ihmetteli. Vein Ässän aika pian autoon takaisin ja suunnittelin rauhoittumistreenejä.

Seuraavaksi hain Ässän noin tunnin päästä autosta, kun oli kehääntutustumisen vuoro. Nyt Ässä oli jostain syystä paaaljon rauhallisempi, vähän poissaoleva ja ehkä rauhoitteleva? En saanut sitä oikein keskittymään ja esim. pujottelussa se lähti aika herkästi kesken kaiken haahuilemaan muualle. Palkkailin sitä reippaasti oma-aloitteisesta kontaktista ja mentiin hetkeksi makoilemaan, rauhoittumaan ja katselemaan hallin menoa namien voimalla. Sitten autoon.

Viimeisen kerran hain Ässän juuri ennen meidän vuoroa. Hetki makoiltiin lämppä kehän vieressä ja palkkailin Ässää rauhallisuudesta ja minuun katsomisesta. Sitten mentiin lämppäkehään ja yritin kaikin tavoin viritellä Ässää innostuneempaan moodiin, mutta eihän siitä mitään tullut. Se pysyi kevyesti läähättävä, rauhallisena ja hieman poissaolevana. Keskittyminen kuitenkin parani, eikä se lähtenyt haahuilemaan juurikaan. Sitten pitikin jo mennä kehään ja muistan vain ajatelleeni, että nyt se haahuilee ja pitää käskyttää selkeästi.

Tältä se meno sitten näytti.

Anne ja Ässä koiratanssin möllikisoissa 31.8.2013

Ohjelman jälkeen moni tuli kehumaan miten hyvin meillä meni. Itse olin vähän puulla päähän lyötynä, mitäs siellä nyt tapahtuikaan? Kuulemma olin käskyttänyt selkeästi enkä näyttänyt jännittyneeltä (jes!) ja Ässäkin näytti iloiselta eikä laamalta. Eihän se mikään laama ollutkaan, mutta mielestäni se olisi voinut olla vähän skarpimpi ja täpäkämpi, mitä normaalisti onkin.

Omat ajatukset videosta olivat seuraavat:

- Unohdin ottaa siltä valjaat pois! Ääk! (Jäi muuten myös omat kengät vaihtamatta pehmeisiin tossuihin)
- Kehään meno meni nätisti
- Alku meni hyvin (älysin tällä kertaa odottaa, että katsoo minuun, ja vasta sitten pyytää musiikkia!)
- Aseen kierto meni ketuiksi, eihän se katsonut minuun päinkään tuolloin. Tämä harmittaa, koska tykkäään siitä liikkeestä ja se olisi saanut onnistua!
- Hypyt näytti paremmalta kuin viimeksi!
- Ympärikierto meni hyvin siihen asti, kunnes nousin. Tää on ollut treeneissäkin nahkeaa, pitää siihen kehitellä jotain.
- Tuo Ässän hännän heilutus on niin höpsöä :D Ainakin on kivaa!
- Käsien välistä pujottelut meni hyvin, ei edes yrittänyt nuolla naamaani
- Sen jälkeen tosin olisi pitänyt mennä jalan ali taakse, mutta kokeilikin päin hyppyä. Siitä vähän ehkä rumasti tönäisin sitten alas..
- Ässä ei ennakoinut seuraavaa pyörähdystä, mitä on tehnyt treeneissä. Jes!
- Kohta, missä Ässä nousee kädelleni, käännähdän, nousen Ässän tehdessä voltin ja sitten se tulee jalkojen väliin, meni hyvin! Sitä on nyt treenattu, se on ollut lähinnä ohjaajalle ongelmallinen..
- Jalkojen pujottelussa hidastui ihan totaalisesti, vaikka ekalla lämppäkerralla veti niitä niin, etten perässä pysynyt! Tuon liikkeen kanssa se on treeneissäkin välillä himmaillut. Olenkohan huitaissut sitä jossain välissä jalalla vai mistä kiikastaa..
- Tämän takia jäätiin sitten liian taakse, joten yritin hivuttautua edemmäs Ässä jalkojen välissä ennen loppukuvioita
- Loppukuviot menivät putkeen, jes jes! Ässä usein ennakoi tuon lopun jalalle hyppäyksen (kuten viimekerralla mölleissä), mutta nyt meni näppärästi kuten pitikin.
- Tuo lopun into, kun hyppää sitten siihen jalalle :D

Hyvin siis selvittiin kaikesta jännityksestä huolimatta. Itse en tällä kertaa tuntenut itseäni niin jännittyneeksi kuin viimeksi, tai ainakin aivot tuntuivat toimivan paljon paremmin. Silti oman suorituksen jälkeen en hetkeen tajunnut oikein mitään mistään ja seuraavaksi olleen treenikaverin esitys meni multa ihan ohi, vaikka yritin sitä katsella. Saamani kommentit ohjelmasta yritin kovasti painaa mieleeni, joten niistä ainakin osan muistin.

Tällä suorituksella päästiin omaksi yllätyksekseni ykköspallille, ohhoh! Muiden samassa luokassa olleiden ohjelmista en nähnyt kuin pätkiä tai sitten en jännitykseltä niihin pystynyt keskittymään, joten mitään hajua sijoituksesta ei ollut etukäteen. Kuvasta kiitos Liisa-Idalle.

Me keskellä. Vasemmalla toiseksi tullut, joilla oli kivan oloinen barokkityylinen ohjelma, oikealla kolmanneksi tullut ryhmäläisemme, joilla oli svengaava 50-luvun hitti musiikkina (esitys meni minulta ohi).

Saatiin me arvostelukin:

"Hyvää yhteistyötä! Tasainen suoritus jo osaavalta parilta. Koira hieman hitaalla loppupuolen pujottelussa. Kehän etulaitaa voisi käyttää enemmän. Aivan kisavalmis kokonaisuus!"

Pisteitä annettiin myös:

Esittäminen ja tarkkuus: 9,5 p.

Vaikeusaste ja sisältö, tekninen osaaminen: 8,8 p.

Musiikki ja tulkinta: 8,7 p.

Eli yhteensä 27/30 p

Kisoista jäi se fiilis, että nyt pitää treenata niitä yksittäisiä liikkeitä. Pitää myös miettiä noita rutiineita ennen kisakehää, sillä viimeksi Ässä oli hyvässä vireessä, mutta tänään hieman hitaalla.  Vaan hyvä tietää, että onnistuu se ohjelma hitaammallakin, pitää vain silloin ottaa eri asioita huomioon. Hitaudessa on ainakin se hyvä puoli, että se ei kerkeä tehdä omia juttuja väliin.

Näillä eväillä sitten kahden viikon päästä virallisiin kisoihin.