Femma ja valkoinen mörkö

Femma vielä kasvattajan sylissä

Lauantaina haettiin meidän Femma kotiin. Kasvattajalta oli vasta yksi pentu kerennyt lähteä ennen meidän tuloa, joten saatiin vielä nähdä melkein kaikki pennelit. Kovat painimatsit oli tyypeillä taas menossa ja olivatpa ne viikossa saaneet vauhtia ja vähän kasvaneetkin. Femma sai vielä naama- ja tassutrimmin ennen lähtöä ja sitten alkoi kotimatka. Vähän surutti riistää Femma siskojen seasta riemukkaiden painien keskeltä ja emon hoivista, vaikka hyvin tuo näytti sen ottavan. Matka sujuikin
rauhallisesti nukkuessa.

Nukkumistyyli vapaa. Sinne jäi siskot pötköttämään.

Kotona vastaanottokomitea olikin sitten kaikkea muuta kuin riemukas. Viimepostauksessa tarjoamistani vaihtoehdoista Ässä valitsi "räyräy, painu pentu helkkariin täältä!". Ensin tarjottiin pyllyä haisteltavaksi, mutta pennun vilkaistessa Ässää silmiin petti Ässältä pokka. Pennuthan tunnetusti syövät vaikka rottweilereitä aamupalaksi, ei sellaista parane silmiin katsoa. Niinpä Ässä joutui viettämään illan portin takana pennun tutustuessa uuteen asuntoonsa. Kova huutokuoro alkoi aina pennun ilmestyttyä näköpiiriin ja Femmakaan ei kauhean lähelle Ässää halunnut tulla (jotain itsesuojeluvaistoa edes).

Ensimmäisen yön vietin Femman kanssa keittiön lattialla Ässän ollessa portilla erotettuna muussa asunnossa sekä makkarissa Villen kanssa. Ässä ei tuntunut kykynevän rauhoittumaan ollenkaan, vaan ramppasi pitkin yötä ympäri kämppää, piipitti ja läähätti. Kerran käytin sen ulkonakin, kun luulin ripulin iskeneen, mutta ei mitään, ylikierroksilla vain oli raukka. Femma oli koko yön paljon rauhallisempi, mitä nyt herätti kahdesti riemukkaalla naamapesulla. Muuten nukkui joko kyljessä tai naamassa kiinni. Itse en juuri saanut unta.

Femma tassutrimmissä

Seuraava päivä meni jo vähän paremmin, Ässä ei ollut enää ihan niin raivokas. Kovasti kuitenkin läähätti kokoajan ja oli selvästi stressaantunut. Ajattelin sillä olevan lihakset kipeät kaikesta jännittämisestä, joten hieroin sen kropan aamupäivällä läpi. Tämä selvästi rauhoitti Ässää ja se päästi syviä huokauksia käsittelyssä. Tämän jälkeen ilmapiiri meillä rauhoittui ja molemmat koirat nukkuivat todella pitkät ja rauhalliset päikkärit. Myös illemmalla meno oli paljon rauhaisampaa ja hieroin Ässän uudelleen Femman ollessa samassa huoneessa Villen sylissä. Sen jälkeen ne hengailivat samalla sohvallakin Femma tietysti sylissä ja Ässä oli aika ok. Välillä murisi ja päästi pieniä vouvouvou haukkuja, eli ei enää rähinää.

Yö meni myös hyvin rauhallisesti ja Femmakin nukkui niin, ettei edes pissannut yön aikana! Aamulla tyypit hengailivat samalla sängyllä ja Ässä piti etäisyyttä Femmaan. Femma kuitenkin tuumasi, että tota tyyppiä olisi ihan sikakiva päästä katsomaan ja siitä Ässä taas vähän kimpaantui. Eli rauhakseen edetään, hiljaa hyvää tulee. Nyt on taas rauha maassa ja molemmat nukkuvat.