Rakas Blogi, tänään Ässä kakkasi keskelle autotietä. Onneksi en jäänyt autonalle noukkiessani sitä.
Mutta tärkeämpiin asioihin! Ostin tänään Ässälle Coat King vempeleen, ja hyvin toimii! Heti kotiin päästyäni vetelin Ässän turkin sillä, ja kylläpä lähti karvaa. Turkki tuntui heti paljon sileämmältä ja näyttikin sileämmältä ja terveemmältä. Lisäksi siistin vähän partakarvoja, mutta leikkasin Ässän poskiturkkiin ikävän loven vahingossa. Rumaa. Lisäksi napsaisin Ässän kaulapoimuja vahingossa pari kertaa, koira parka. Onneksi oli ohennussakset, niin ei tullut jälkeä. Kirpaisi kyllä varmaan ikävästi.
Sainpa varattua Ässälle lääkäriajan nyt perjantaiksi! Hyvä vihdoin päästä tutkastamaan tuo korva, kun en enää itsekkään ota siitä yhtään selvää. Kun hiiva ei tullutkaan takaisin, pari kertaa sieltä vain jotain tuli. Vaaleaa vaikkua tuli hieman, nyt ei sitäkään. Korva kylläkin haisee, ja haluaisinki nyt tietää mikä siinä on vai eikö ole mikään, ja miksi haisee. Missään vaiheessa en ole aineita nyt sinne laittanut sen kuukauden lääkityksen jälkeen, olen vain tarkkaillut, että mihin suuntaan tuo etenee.
Tavattiin eilen valtaisa hevonen! Mentiin reittiä, jota ei olla ennen menty, ja reitti sivuutti hevoslaitumen. Ässähän on ennenkin nähnyt hevosia kirsillä, mutta siitä on jo aikaa ja tämä hevonen oli paljon isompi kuin ne! Ässä vain jäi seistä tapittamaan ja tuli minun perässäni vain pieniä pätkiä. Lähellä ollessamme alkoi haukkua hevosta, joka vähänaikaa rauhallisena katseli koiraa ja laukkasi laiskasti tiehensä. Siitäkös Ässän rinta meni rottingille, raukka luuli karkottaneensa itse ison hirviön! Jatkoimme matkaa, mutta hevonenpa tuli takaisin kyttäilemään. Ässä alkoi taas tapittamaan hevosta, mutta ei enää niin arasti kuin äsken. Minun jalkaani liimautuen alkoi taas haukkua, mutta tällä kertaa lopetti kun kielsin. Siinä sitten katseltiin isoa (ja nättiä!) hevosta yhdessä, kun se lopulta lähti lampsimaan tiehensä todettuaan, ettei meiltä heru mitään. Ässä yritti jo innokkaana painella laitumelle, mutta vedin sen mukaani. Toivottavasti seuraava hevoskohtaaminen ei ole yhtä pelottava/haukuttava :)
Ah, ja lopuksi jälleen marsu-uutisia :) Meidän pojat olivat päässeet hieman lihomaan pellettejä niin tajuttomasti hotkittuaan. Nyt sitten olen laittanut pojat vähäpellettiselle ruokavaliolle, ja painoa on kyllä tippunut! Näin kevyitä herrat eivät ole olleet edes vuosi sitten! Tarkkoja painoja en nyt muista, mutta Väinö on n. 1000g ja Veeti 1100g, kummatkin vähän päälle. Ja viikonloppuna lähden hakemaan meille kolmatta marsua! Kyllä jännittää jo aivan kauheasti :) En malttaisi odottaa pikkuisen saapumista meille..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti