Ässän makuseikkailu

Viikonloppu onkin mennyt kivasti. Perjantaina oltiin Liisalla yötä Ässän kanssa, ja muuten meni mukavasti, lukuunottamatta Ässän uusia makukokeiluja. Ässä päätti mennä Liisan kissan Veijon hiekkakupille, jonne Veijo sopivasti oli tortut vääntänyt. Ja kylläpä maistuivat. Eniten tässä asiassa inhotti, ettei ollut koiran hammasharjaa mukana -_- Hengitys sai kyllä päät kääntymään pois. Veijokin näytti yököttyneeltä haistettuaan Ässän hengityksen. No, johan sitä onkin marsun ja hevosen pökäleitä maisteltukkin.

Lauantaina käytiin varvolla Ässän, Liisan, Lauran ja äiteen kanssa uiskentelemassa. Ässä pulahti kerran pitkän houkuttelun jälkeen sen näköisenä, että:" noniin, saitte mitä halusittekin. Antakaa mun nyt järsiä rauhassa rehuja". Kivaa oli ja Ässä pysyi hyvin lähellä, vaikka vapaana olikin. Enää ei niin kovin kaikkien ihmisten perään juostu. Uusiksi joskus!

Noniin, sitten pääaiheeseen, miksi tulinkin tänne mutisemaan. Huomenna lähdetään Oulunsaloon! Siis minä, Ässä ja iskä. Sukuloimaan menemme, mutta nettiin tuskin pääsen päivittelemään, mummolla kun ei nettiä ole. Mummo asuu ihan maalla, joten taluttimella voisi melkeinpä heittää vesilintua. Torstaina sieltä sitten kotiudumme, joten joskus silloin pääsen päivittelemään, toivottavasti, monien uusien kuvien kera. Eniten matkassa jännittää mummon suhtautuminen pentuun ja sen pissoihin ja kakkoihin ja puremisiin (on vähän vanhanaikaista sorttia, joten varaudun saamaan neuvoa koiran nokan työntämisestä kakkaan). Matot sieltä kyllä kiskon lattioilta, ettei tule sanomisia. Toiseksi mua jännittää tuo joku kahdeksan tunnin ajomatka. Ässä tosin on autossa hienosti, niin eiköhän pärjätä. Poika on tottunut matkustamaan takapenkin jalkatilassa. Sinne se sitten aikuisenakin hienosti mahtuu.

Ainiin! Tänään iskettiin pojalle se matokuuri! Rokotuksiin olisi tarkoitus varata aika seuraavan viikon maanantaiksi. Jännää! Poika kasvaa isoksi.

Näin nätisti istuu meidän puikula! :)