Kuten kuvasta näkyy, on meidän koirasta kuoriutunut karvojen ajon jälkeen Vasikka. Tai näin ainakin, jos ystävääni on kuunteleminen, heh. Omaan silmään on ainakin paljon nätimpi "nakuna", ja on moni muukin samaa sanonut. Sportti-look on pop, vaikka äitini kauhistelikin paikoitellen läpikuultavaa nahkaa, joka joissain kuvissakin näkyy. Siitä voi syyttää allekirjoittanutta, vaikka tulos olikin tällä ajelukerralla jo huomattavasti siistimpi edelliskertaan verrattuna.
Seisomistyyleissä on eroja..
Salossa ollessamme treffattiin myös kaveriani ja hänen bichon havaneseaan Vikkeä, josta on jo aiemminkin ollut täällä blogissa juttua. Nyt Vikellä oli lyhyempi turkki (liekö nyt joku syksyn tukkamuoti ;o), ja oli selvästi vähän jykevöitynytkin kasvun myötä. Intoa ja virtaa riitti edelleenkin, ja Vikke olisi ilomielin lähtenyt painelemaan Ässän kanssa kilpajuoksua, jos se vain olisi sallittu. Nyt saivat kuitenkin tyytyä vetämään rallia hihnassa.
Kävimme myös perheen kesken sienimetsällä kanttarelleja etsimässä, ja siitäkös Ässä tykkäsi. Koko perheen voimin uusissa maisemissa tarpomista tuntitolkulla, mikäs sen parempaa! Isä varsinkin lähti välillä kauemmas, joten Ässällä oli täysi työ jäljestää perässä ja kartoittaa samalla "muun lauman" eli minun ja äidin liikkeitä. Pitäähän sitä pysyä kartalla laumansa liikkeistä! Myös paikkaa vaihdettiin pariin otteeseen, ja Ässä osasi mukavasti aina rauhoittua auton lattialle, kuitenkin heti valmiina taas uuteen sieni-keikkaan auton pysähtyessä.
Vasikan kesäkimara
Emme olleet näistä paikoista ennen kanttarelleja poimineetkaan, mutta saimme kuitenkin saalista. Hyvin pian Ässä tunnisti, mikä oli se hyvä etsimämme ruokasieni, ja oli sen jälkeen hyvin innokkaana sienikoirana syömässä löytämiämme sieniä.. ja mustikoita.. ja puolukoita.. Ehkäpä koulutankin siitä sienikoiran tulevan hajuerottelukurssin opeilla!
Nämä puolukat jäivät syömättä, kun piti kytätä lauman liikkeitä
Nam, mustikkaa!
Päivän saalis
Yhdistettyyn kesä/syyslomaan kuului myös ahkera temppujen opettelu, vaikka toista voisikin eilisestä päivityksestä päätellä. Pääasiassa ollaan kuitenkin iloisesti treenailtu, ja kun sain päässä pyörivät ajatukset kirjoitettua blogiin, oli mielikin taas kirkkaampi treenauksen suhteen. Nyt työn alla on ollut ainakin oravan opettelu, ryömiminen, jalkojen välissä seuruu ja takaperin ohjaajan kiertäminen. Myös tokoa ollaan sivussa jonkin verran tehty. Näinpä odottelen iloisin mielin maanantaina taas jatkuvaa herhaun tokoryhmää, ja huomenna mennään pitkästä aikaa hakuilemaankin. Jei!
1 kommentti:
Heh! Meidän koira vetää kans marjat suoraan puskista. Punaviinimarjat ja vadelmat maistuu. :D Ja omputkin maistuu!
Lähetä kommentti