Lauantaina oli se päivä, kun me Ässän kanssa vihdoin korkattiin ekat viralliset koiratanssikisat. Oikeastaan nämä olivat peräti ekat viralliset kisat mistään lajista! Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, ehkä ensivuonna nähdään ensiesiintymisiä muidenkin lajien kokeissa ja kisoissa..
Mutta itse tanssikisoihin. Kisat pidettiin tutussa paikassa, eli Tamskin Tallilla Lempäälässä. Osallistuimme Ässän kanssa freestylen alokasluokkaan, jossa oli osallistujia yhteensä 9 (kisat olivat ihan täynnä). Mentiin paikalle jo ennen kisojen alkua talkoilemaan ja kokoamaan rataa. Kisat alkoivat muistaakseni kymmeneltä ja ensimmäisenä oli HTM (seuraaminen musiikin tahtiin), joten meidän luokan arvioitu alkamisaika oli kahden maissa. Odotteluaikaa siis oli, mutta aika kului nopeasti muita kannustaessa ja hienoja suorituksia seuratessa.
Kumma kyllä en ollut etukäteen ihan hirveästi jännittänyt, joten tällä kertaa en tehnyt rentoutus/mielikuvaharjoituksiakaan. Ehkä olisi pitänyt, sillä lauantaina iski sellainen adrenaliini ja keskittymiskyvyttömyys, että palelin ja vaeltelin levottamana ympäriinsä ja taisin höpötelläkkin mitä sattuu. Ei kuitenkaan tullut sellaista paniikkia ja kauhua omaa suoritusta kohtaan, vaan ennemminkin toivoin sen tulevan pian, jotta olisi ohikin nopeasti.
Ässän kanssa käytiin kahteen kertaan hallissa luetuttamassa mikrosiru ja hieman lämmittelemässä ennen kisojen alkua. Ässä oli aika täpäkällä tuulella eikä tuntunut jännittävän. Helposti tosin alkoi kommentoimaan muita koiria, jossei tehty jotain. Olin siis ihan hyvillä fiiliksillä.
Koska HTM-luokka menikin odotettua nopeammin läpi, päätettiin freestyle-luokka aikaistaa, eli aloitettiin heti kun porukka oli paikalla ja valmiina. Me oltiin Ässän kanssa suoritusvuorossa viidensinä, joten ajattelin ottaa sen hyvissä ajoin vielä vähän lämmittelemään. Halusin tehdä Ässän kanssa vielä parit aseenkierrot, koska siinä liikkeessä on ollut nyt ongelmia. Reppua kaivellessa asetta ei sitten löytynytkään mistään, ja luokka oli kohta alkamassa! Onneksi asutaan suhteellisen lähellä, joten lähdin kaahaamaan kotiin etsiäkseni aseen. Sieltä se lopulta löytyikin, väärän repun pohjalta. Ehdin ajoissa takaisin, mutta missasin kehääntutustumisen enkä viitsinyt enää ottaa Ässää lämmittelemään, koska alokas-luokka alkoi. Vaihdoin siis vaatteet ja odottelin meidän vuoroamme. Tässä vaiheessa olotila oli kiireellisestä ajosta johtuen kuin olisin ollut valmistautumassa johonkin pikajuoksuun tai kaksintaisteluun, ei siis ehkä otollisin tanssia ajatellen.
Edellisen koiran mennessä kehään hain Ässän autosta ajatukset hajallaan, tarkoituksena lämpätä sitä vielä ennen vuoroamme. Ässä oli kuitenkin aika kuutamolla, ei hermostuneen oloisesti, vaan ei ollut vaan kartalla mitä pitäisi tehdä. Yritin epätoivoisesti koota omia ajatuksia ja lämmitellä Ässää. Lopulta meidät kuulutettiin, joten harpottiin areenalle.
Liisa-idalle kiitos taas videon kuvauksesta ja editoinnista. Kuten alusta näkyy, ollaan molemmat vähän kuutamolla. Alussa Ässä jäi vain makaamaan eikä kiertänyt minua, aseenkierto ei onnistunut, pujottelu tökkäsi ja jalkojen ylihypyt jäivät kokonaan pois Ässän vaan pujotellessa onnellisena. Näin ollen mulla meni pasmat sekaisin, ja vaikka Ässä palasi tilanteen tasalle niin itse kiiruhdin loppuohjelman ollen joissain kohdissa musiikkia edellä. Heti suorituksen jälkeen vähän harmitti moinen pööpöily, kun en saanut itseäni paremmin skarppaamaan, lämmittelemään koiraa ja pitämään hermoja kasassa ohjelmassa.
Ensimmäisenä näkee vain virheensä, mutta olen oikeasti onnellinen selviytymisestämme ensimmäisissä virallisissa kisoissa! Moni kohta meni kuitenkin hyvin ja jostain syystä olen erityisen onnellinen hienosta kehäänmenosta ja poistumisesta. Ja Ässää ei heiluvasta hännästä päätellen potuttanut ollenkaan, vaikka ohjaaja olikin vähän kuutamolla.
Pisteitä saimme kolmelta tuomarilta keskiarvona 159,33 ja sijoituttiin neljänsiksi. KuMa jäi nyt uupumaan, mutta onpahan jotain tavoiteltavaa ensikisoissakin. Tuomarit olivat ilmeisesti suhteellisen tiukkoja, joten myös siihen nähden saatiin hyvät pisteet. Maksimipistemäärä on 200 pistettä. Pisteet koostuvat teknisistä (liikkeiden määrä, laatu) ja taiteellisista (yhteistyö ja kumppanuus, koreografia), joista kummastakin voi saada max 100p, kunniamainintaan vaaditaan 80 p. per osio.
Tällaisia arvosteluja saatiin:
"Hyviä liikkeitä ja ohjaajalta kaunista ohjaamista. Alku hieman kangerteli, mutta loppua kohti ohjelma parani. Koiralla ihana kontakti ohjaajaan. Ehkä vielä kaipaisi jonkun vauhdikkaammankin osion koreografiaan" Tekniset pisteet 78, Taiteelliset 79, kokonaispisteet 157.
"Kehää pitäisi käyttää laajemmin hyväksi" Tekniset pisteet 80 ja taiteelliset pisteet 78, kokonaispisteet 158
"Alussa muutama näkyvä kielto, mutta sitten homma lähti "pelittämään". Hyvä kontakti ja ihana iloinen koira." Tekniset pisteet 80, taiteelliset 83, kokonaispisteet 163.
Tamskille valittiin myös uusi koiratanssi valmennusryhmä, jonne me Ässän kanssa päästiin! Nyt onkin hyvä aika ruveta rakentelemaan uutta ohjelmaa, sillä seuraavat kisat ovat vasta keväällä.
8 kommenttia:
Ihanaa menoa! Kuutamot ei paista asiaa tuntemattoman silmään, kateellisena ja ihaillen katsoin sun ja Ässän yhteistyötä. Onnea jatkoon!
Kiitos! Itselle tietysti näkyy selkeimmin virheet, kun tietää täsmälleen millainen ohjelman tulisi olla. Hyvä, ettei paista muille niin selvästi :) Eihän sitä täydellistä ohjelmaa olekkaa, mutta pääasia että on kivaa!
Aivan ihana koreografia ja tosi hienosti Ässän kanssa sen toteutatte! Kiva jäädä seuraamaan teidän edistystä tänne blogiin :)
Näin ihan maallikkona en huomannut mitään virheitä, ihan täydestä meni koko ohjelma. Ihanasti Ässä keskittyi tehtäväänsä, vaikka katsomossa koirat haukkuivat, niin ei yhtään huomio herpaantunut. Hyvä sijoitushan tuo oli näin eka kerralla ja varsinkin, jos itse koit, että olisi voinut paremminkin mennä.
Noista tuomareiden lausunnoista kannattaa poimia kaikki vinkit ja niiden mukaisesti petrata seuraavaan koitokseen. Ässä on niin yhteistyökykyinen koira, että olette tosi hyvä pari, kunhan ette kumpikaan kuutamoi. :)
Onnittelut hyvästä kisasta!
Mun täytyy aina katsoa kahteen kertaa teidän videot kun katson vaan Ässän ihanaa spanielihäntää :D
Emmi: Kiitos! Itsekkin odotan innolla, mitä kaikkea saadaan vielä kehiteltyä :)
HooPee: Kiitos! Ässällä on tosiaan tuo keskittyminen kehittynyt paljon, ennen se olisi reagoinut haukkuihin. Eipä sitä aina itse huomaakkaan, mitä kaikkea se on oppinut :) Niinhän ne ensimmäiset kisat taitaa olla sellaista kisatilanteen opettelua ja muuta.
Jannika: Jep, spanielihäntä on paras!
Ihanaa katseltavaa!
Yhteistyönne sai mut hymyilemään täällä koneen vieressä <3
Ja HÄNTÄ, se oli ihan parasta!
Onnittelut!
Kiitos! Kyllä tuo alati heiluva häntä on Ässän (ja rodunkin) parhaita puolia. :)
Lähetä kommentti